Käytössämme ei ole kysymykseen soveltuvaa varsinaista markkinatietoa. Lemmikkikirjat ovat kirjastossa suosittuja. Koira- ja kissakirjoja lainataan ahkerasti. Viime kuukausien aikana kirjastoomme tulleista jyrsijäaiheisista lemmikkikirjoista kannattaa mainita
- Langos, Andrea: Nokkelat rotat (on ehtinyt olla jo lainassa)
- Steinkamp, Anja: Vikkelät hiiret (kuten edellinen)sekä
toukokuussa 2007 kirjastoon kolmena kappaleena tullut Linnavuori, Arja: Lemmikkijyrsijät gerbiili ja hamsteri (kirjastomme kappaleet ovat olleet suurimman osan vuodesta lainassa asiakkaalla)
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Ensimmäiseksi kannattaa soittaa lähimpään kirjastoon ja kertoa minkälaisia kirjoja haluaa lahjoittaa. Kirjojen pitäisi olla hyvin lainaan meneviä ja puhtaita.
Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Kirjastot.fi -sivustolla kysytään usein kirjastoalan koulutuksesta. Voit etsiä aiempia vastauksia palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto, sanoilla kirjastoala, koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on tiedot koulutusta antavista oppilaitoksista http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/ .
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Haanojan kirjaston henkilökuntaan. He todennäköisesti pystyvät selvittämään mihin varaamasi DVD on joutunut. Varausten pitäisi todellakin olla varaushyllyssä asiakkaiden itse noudettavissa, mutta joskus tapahtuu sekaannuksia. Valitteluni asian aiheuttamasta turhasta vaivasta.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa PIN-koodin saa vain henkilökohtaisesti käymällä missä tahansa kirjaston toimipisteessä.
PIN-koodi on verkkokirjaston ja muiden etäpalvelujen käyttäjätunnus, PIN-koodi tarvitaan myös omatoimikirjastoihin ja lainausautomaatilla lainaamiseen. https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti
TTVK eli Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus kertoi sivuillaan, että maailmanlaajuisesti lähes kolmannes musiikin kuuntelijoista kuluttaa musiikkisisältöjä laittomasti. Tieto perustuu syyskuussa 2019 julkaistuun tutkimukseen musiikin maailmanlaajuisista kulutustottumuksista. Tutkimuksen on tehnyt ääniteteollisuutta edustava IFPI (International Federation of the Phonographic Industry). Artikkeli ja tutkimus ovat luettavissa alta:
https://ttvk.fi/ifpin-musiikkitutkimus-julkaistu-suoratoistorippaus-edelleen-suosittua
Musiikin kuuntelu cd-levyiltä on varmasti vähentynyt, mutta edelleen niitä sekä ostetaan että lainataan kirjastoista.
Helmet-kirjastoista löytyy aiheen mukaisia teoksia hakusanoilla masennus ja lääkkeet, esimerkiksi Jenny Rostainin kirjoittama kirja Irti masennuslääkkeistä (Bazar 2021). Tässä linkki hakutuloksiin.
Ylen sivulla on artikkeli (Yhä useampi aloittaa masennuslääkityksen – Mia Mattila on yksi niistä, jotka eivät pääse lääkkeistä irti: “Tarjolla on vain menolippuja”, 27.1.2020), jossa puhutaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista. Artikkelissa viitataan Lancet Psychiatryssa vuonna 2019 julkaistuun Mark Horowitzin artikkeliin Tapering of SSRI treatment to mitigate withdrawal symptoms. Kyseisen artikkelin koko teksti on luettavissa edellä olevasta linkistä.
Tutkija Stevie Lewis pohtii julkaisussa British Journal…
Toistaiseksi ainakaan Helmet-kirjastoissa ei näyttäisi olevan tekoälyn kirjoittamia romaaneja. Löysin yhden runoteoksen nimeltä Aum Golly : tekoälyn runoja ihmisyydestä, jonka kirjoittajiksi on merkitty Jukka Aalho ja GPT-3.
Voidaan myös kysyä, milloin voidaan puhua puhtaasti tekoälyn kirjoittamasta kirjasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että useimmiten ihminen on kuitenkin osatekijä tai ainakin tehtävänantaja, kuten voi todeta esimerkiksi Lifearchitect.ai-sivustolla listatuista teoksista.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Lifearchitect.ai. https://lifearchitect.ai/
Ilmainen asianajajapäivystys on Töölön kirjastossa.
Suomen asianajajaliitto ja Helsingin asianajajayhdistys antavat maksutonta neuvontaa maanantaisin, klo 17.00 - 19.30 kirjaston pohjakerroksessa. Asianajajia on paikalla tavallisesti kaksi. He ehtivät ottaa yhteensä vastaan noin 20 asiakasta.
Asianajaja antaa tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.
Päivystyksessä ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti. Vastaanotolle ei oteta ajanvarauksia.
Töölön kirjaston yhteystiedot näet sivulta http://www.lib.hel.fi/toolo/
Asiasanoilla sopimusoikeus tai sopimukset oikeus löytyy useampiakin teoksia esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta: http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html . Uusimpia ovat Jari Vuorijoki: Lakiopas sopimuksen tekemiseen, 2002 tai Ari Saarnilehto: Sopimusoikeuden perusteet, 2002. Suomen kirjallisuuden mukaan Mika Hemmolta on ilmestymässä kolmiosainen teos sopimusoikeudesta.
Voit uusia lainasi (mikäli niistä ei ole varauksia) kaksi kertaa tuomatta kirjoja mukanasi Turun kaupunginkirjastoon. Sen jälkeen kirjat on tuotava "näytille" uusittaessa. Kirjat voi uusia kirjastossa, puhelimitse tai verkossa, mikäli sinulla on käytössäsi tunnusluku http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=custs&sesid=1001336329
Lisätietoja saat kotisivultamme hakemistosta kohdasta "lainaaminen" http://www.turku.fi/kirjasto/
Varsinaista tutkimusta aiheesta ei näyttäisi ainakaan Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisluettelosta Lindasta löytyvän. Sen sijaan hygienian puhtauden ja terveyskasvatuksen historiasta löytyy runsain mitoin aineistoa, esimerkiksi Turun yliopitossa vuonna 2003 tehty Suomen historian pro gradu: Kotilehto, Riitta: "Siis yleinen puhdistus toimeen!" : uuden terveyskäsityksen vaikutuksia ja puhtaanapitoon liittyviä toimenpiteitä Raumalla 1880-1917. Lisäksi löytyi Turun yliopiston hoitotieteen pro gradu vuodelta 1996 Silvan, Maija: Leikki-ikäisten lasten vanhempien käsityksiä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvästä kirjallisesta terveyskasvatusaineistosta
Aihetta sivuavia artikkeleita:
Lääketiede saduissa
Duodecim nro 23, vuosi 1998…
Muutama kollega muistelee joskus kuulleensa moisesta piirakasta, mutta ohje onkin vaikeampi löytää.
Olen selannut läpi kirjastomme piirakkakirjat, samoin kuin ranskalaiset reseptikirjat (myös ne vanhemmat englanninkieliset,joita meillä vielä on kokoelmissa), mutta kaikki tarjoavat vain Tarte Tatinia ja Alsacelaista piirakkaa. En siis valitettavasti löytänyt kysymääsi piirakkaohjetta, myöskään internetistä.
Itse tekisin ehkä niinkin kokeellisesti, että yhdistäisin kahta eri ohjetta, esim:
http://www.sorsanpaistaja.fi/?p=97
ja
http://www.digipaper.fi/presso/3145/index.php?pgnumb=27
Suosittelen, että soitat kirjastoon. Voit valita minkä tahansa Helmet-kirjaston. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Jos kirjasta on yksikin varaus, sitä ei voi varata Helmetin kautta. Me virkailijat voimme tarkistaa tilanteen ja ohittaa varauksen, jos kirjan kappaleita on vapaana. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivulta.
Voit ottaa kirjastoon yhteyttä myös Helmet-sivun chatpalvelun kautta. Kerro myös chatissa kirjastokorttisi numero. Ei muita henkilötietoja.
Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista:
L. Onerva, Etsin suurta tulta
Anna-Maija Raittila, Valitut runot
Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin
Matti Eskon esittämän kappaleen 'Nauti ja elä' on sanoittanut ja säveltänyt Hannu Karjalainen. Kansalliskirjaston tiedoista ei löydy kyseisen säveltäjän tämän kappaleen julkaisua nuottina, joten todennäköisesti kappaleesta ei ole tehty kustannussopimusta eikä sitä ole julkaistu nuottina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/AuthorityReco…
Katsoin Melindasta http://finna.fi . Hakutuloksena oli muutamia opinnäytteitä. Esimerkiksi Orava-Eriksson Marjut: Kellarikoulusta talvimaisemiin : kotiluokan sisustaminen. Helsingin yliopisto, opinnäyte, 2002 . Pari kirjaa:
Inredningsplanering : en planeringsmodell för inredning i skolan och förskolor, Stockholm 2010 ja
Learn for life : new architecture for new learning, ed. by Sven Ehmann, Berlin 2012.
Muita opinnäytteitä:
Vuorikoski, T: Tila- ja akustiikkasuunnitelma Kouvolan Yhteiskoulun aulatilaan, 2012. http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/handle/10024/42695
Fyysinen oppimisympäristö ja sen kehittäminen, Kiviharju Minna et. al, 2011. http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/34623/Antila…
Yahoo -hakuohjelmalla…
Suomeksi en onnistunut löytämään HelMet-kokoelmista kuin kaksi kirjaa:
- Poppamiehiä ja karhukansaa / kirj. Marion Wood
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1592188
ja
Intiaanisatuja / Vladimir Hulpach
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1304584
Jälkimmäisen kirjan tarinoista on tehty äänikirja
Istuva Härkä : Leiritulien tarinoita http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1970245
Haussa käytetty vaihdellen asiasanoja intiaanit, kansantarinat, kertomukset, sadut, Pohjois-Amerikka
Ennen Italian fasistien valtaannousua ääriliikkeistä puhuttaessa viitattiin yleensä vasemmistoon. Vuonna 1923 Italian keskustalaisen kansanpuolueen perustajiin ja kristillisdemokraattisen liikkeen oppi-isiin kuulunut Luigi Sturzo määritti kuitenkin fasistit oikeiston ääripään toimijoiksi (estremistri di destra).
Tämä tieto löytyy Suomen kuvalehden Tommi Kotosen esseestä (Äärioikeisto ei ole yhtenäinen liike – Monien sirpaleisten ryhmien vihollinen on silti usein sama), joka on julkaistu lehden digilehdessäkin. Artikkeli on alun perin julkaistu Kanava-lehdessä.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aarioikeisto-yhtenainen-liike-s…
