Muutamien Pohjoismaiden kirjastojen välillä on voimassa ns. Norfi -sopimus kaukolainoista http://inet.dpb.dpu.dk/nvbf/norfri_delt.htm . Nämä kirjastot lähettävät kaukolainat ilmaiseksi. Asiakkaalle jää maksettavaksi tilaavan kirjaston toimitusmaksu. Norfri kirjastoissa on sekä yleisiä että tieteellisiä kirjastoja.
Muualta ulkomailta tilattavan aineiston hoitaa yleisten kirjastojen puolesta Helsingin kaupunginkirjasto. Tässä tiedote pääkaupunkiseudun kirjastojen verkkokirjaston/Helmetin sivuilta: "Keskuskirjasto myös välittää lainoja ja kopioita ulkomaisista kirjastoista. Lainan välitys Pohjoismaista maksaa 10 €, muualta Euroopasta 15–30 € / laina. Kopioiden hinnat määräytyvät lähettäjäkirjaston hinnaston mukaan."
Sähköpostien lähettämisessä saattaa toisinaan olla häiriöitä, mutta ne ovat poikkeustilanteita, eivätkä siis selitä sitä, jos sinulle on toistuvasti jäänyt saapumatta ilmoituksia.
Jonkin verran lähetettyjä ilmoituksia tietysti aina palaa takaisin perille saamattomina, kirjastosta riippumattomista syistä. Tavallisimmat syyt ovat:
- roskapostisuodatin lajittelee viestit roskapostiksi
- postilaatikko on täynnä
- automaattiset poissaoloviestit
- väärä sähköpostiosoite
Helmet-ohjeissa opastetaan seuraavasti:
”Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi sähköpostin ja onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja…
En voi varmuudella sanoa, etteikö millään lukuisista kärpäslajeista voisi olla varustuksenaan myös pistintä, joka on tyypillinen suurella pistiäisten lahkolle. Pistiäisiin kuuluvat mm. mehiläiset ja kimalaiset. Asiaa kannattaa lähestyä pikemmin siten, että hyönteisten valtavasta ryhmästä kutsumme pistiäisiksi kaikkia niitä, joilla tuollainen ase on, kun taas kutsumme kärpäsiksi kaksisiipisiä hyönteisiä, jotka eivät tuhlaa energiaa pistimen kaltaisen aseen rakentamiseen, vaan luottavat nopeuteensa ja hyvään näkökykyynsä.
Evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen puolustuskeino ei ole sinänsä ihanteellinen, vaan eri ympäristöissä eri lailla kehittyneet eliöt soveltavat hyvin erilaisia keinoja, joista "pistin" on vain yksi lukemattoman…
Löytdät kirjat seuraavista paikoista:
Clinical Sports Nutrition (ISBN 978-1743073681): Helsingin yliopiston kirjasto, Viikin kampuskirjasto kurssikirjat https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/XSEGBFNU7QRSC5MRRTYM9UM914R7YKS4JA5U6IS2EM6NDNFQXI-00150?func=full-set-set&set_number=038139&set_entry=000006&format=999
Sport and exercise nutrition (ISBN 978-1444334685): Lapin korkeakoulukirjasto (voit tilata kaukolainana omaan kirjastoosi) https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/XSEGBFNU7QRSC5MRRTYM9UM914R7YKS4JA5U6IS2EM6NDNFQXI-00263?func=full-set-set&set_number=039058&set_entry=000001&format=999
Jos et ole jo yliopiston kirjaston asiakas, voit saada kirjastokortin, vaikka et olisikaan opiskelija.
TEKIJÄ Moberg, Vilhelm, kirjoittaja
TEOS Maastamuuttajat. 7 : Viimeinen kirje Ruotsiin / Vilhelm Moberg ; suom. Sinikka Kallio
Julkaisutiedot Helsinki : Otava, 1975
ULKOASU 316 sivua
Maastamuuttajien-sarjan viimeisessä, seitsemännessä, osassa kuvataan 17.8.1862 Minnesotassa puhjennutta intiaanisotaa. Sodassa kuoli toista tuhatta valkoista uudisasukasta. Sodassa kuolleitten intiaanien määrää ei tiedätä, mutta 38 intiaania hirtettiin Mankatossa 26. joulukuuta 1862
Tapiolan Kirjokannen ja Ison omenan kauppakeskuksen yläpuolella olevia asuntoja vuokraavat useat tahot.
Vuokrailmoituksia löytyy useasta palvelusta esim. Vuokraovi.com, Oikotie asunnot ja Tori.fi.
Citycon vuokraa nyt asuntoja Lippulaivan kauppakeskuksen lähellä ja tulevaisuudessa ehkä myös Ison Omenan lähellä. Linkki Länsiväylän uutiseen 5.11.2021 sekä Linkki Asuinhuoneistot.Citycon
Hei!Emme valitettavasti saaneet nimen alkuperää selvitettyä. Alueen historiasta kertovia kirjoja luettaessa ei löytynyt mainintaa asiasta. Lennätys on annettu nimeksi virtaveden osalle. Virtavesi on yleisnimitys sisävesille, jotka virtaavat luonnollisessa tai keinotekoisessa vesiuomassaan painovoiman vetämänä.Perinnäiset paikannimet ovat syntyneet sanoista, joita on käytetty silloin, kun alue on nimetty. Ehkäpä joku kysy kirjastonhoitajalta -lukija saattaisi tietää nimen alkuperän?
Mikäli kirjaa luetteloitaessa on tiedossa asennusnumero, se kirjoitetaan CD:n päälle. Tässä niin ei ilmeisesti ole. (398-alkuinen on kirjaston nidenumero). Kirjassa olevassa asennusohjeessa CD:n väitetään käynnistyvän automaattisesti, joten muuta neuvoa ei voi antaa kuin uudelleen yritys.
Roman Schatz on kirjoittanut suomalaisuudesta maahanmuuttajan silmin ja esim. kirjassaan Suomesta rakkaudella ( Johnny Kniga, 2005) on teksti sekä suomeksi että englanniksi. Ohut kirja samasta aiheesta on myös Auringon asema, tekijänä Ranya ElRamly (Otava, 2002). Muita ohuita kirjoja ovat esim. John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä, Ernest Hemingway: Vanhus ja meri, Frans Emil Sillanpää: Elokuu, Marguerite Duras: Rakastaja, Irene Nemirovsky: Tanssiaiset , Francoise Sagan: Tervetuloa ikävä ja Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit. Helppolukuisia , vaikka eivät kovin ohuita, ovat dekkarit, kuten esim. Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi mm. Enni Mustosen ja Anneli Kivelän…
Ympäristömerkeistä on olemassa erittäin hienoja Internetlähteitä:
http://www.sfs.fi/ymparist/index.html http://www.kuluttajavirasto.fi/ekok/ymparisto/viralliset.html
http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/ymparisto/ympmerk.html
Et kertonut harjoitustyösi laajuutta, mutta nettilinkkien tiedot ovat todella kattavia ja ajantasaisia.
Etelä-Afrikan apartheidiä käsitteleviä suomenkielisiä kaunokirjoja löytyy yli 30 kappaletta Kirjasampo (kirjasampo.fi) -järjestelmän kautta.
Keskeisiä kirjailijoita ovat mm. André Brink, J.M. Coetzee, Nadine Gordimer sekä Alan Paton, joilta on käännetty useita kirjoja suomeksi. Osa kirjoista on dokumentaarisia, jännitystä ja romantiikkaakin löytyy. Myös yksi hyvin kriittisesti aihettaan käsittelevä sarjakuva-albumi Anton Kannemeyerin Pappa Afrikassa (2014) on käännetty suomeksi. Ainoa suomalaisen kirjoittajan teos on Kaarina Toivolan Nkwe-linnun huuto (2009).
Kierrätyshyllyt ovat nyt pois käytöstä korona-aikana, eikä ole tietoa, kuinka kauan tämä tilanne kestää, mutta Pitäjänmäen kirjasto tiedottaa asiasta heti kun ne tulevat taas saataville.
Onpa harmillinen juttu, mutta vahinkoja sattuu! Näkemättä kirjaa en ikävä kyllä pysty suoraan ottamaan kantaa, pitääkö se korvata. Oma kokemukseni kuitenkin on, että punaviinistä jää aika ikävät tahrat mille tahansa pinnalle.
Sinun kannattaakin käydä näyttämässä kirjaa paikan päällä kirjastossa. Saat samalla tietää myös kirjan mahdollisen korvaushinnan. Helmet-kirjastojen korvauskäytännöistä löydät lisätietoa Laina-ajat ja maksut -liitteestä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Joe Farrellin LP-levyn "Canned funk" kannessa on persikkapurkkiin säilötty silmä. Ehkä tarkoitat sitä?
Äänitteen kuvaus Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Joe-Farrell-Canned-Funk/release/1879593
Helsingin kirjastojen digitointipalvelut löydät Varaamosta Haku - Varaamo (hel.fi).
Keskustakirjasto Oodin digitointistudiossa on mahdollisuus muuntaa vanhoja videoita ja äänitteitä digitaaliseen muotoon, mutta valitettavasti tällä hetkellä kaitafilmien, VHS-C(Pieni kamerakasetti) ja BETA - kasettien digitointi on poissa käytöstä.
Tarkoitat ehkä kappaletta "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "The highwayman". Laulu alkaa: "Mä tapoin miehen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Mä puita uitin...suma seisoi..." Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jimmy Webb. Suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Kansalliskirjaston tietokannassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi) Hara Laukkanen, Eeki Mantere ja Juha Tapaninen. Sanat sisältyvät "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 ja löytyvät myös verkosta.Mä elän vieläkin (sanat):https://genius.com/Pate-mustajarvi-ma-elan-vielakin-lyrics
Melinda Metzistä ei valitettavasti löydy suomenkielellä juuri mitään tietoa. Englanninkielisiä sivustoja on joitakin, tässä parhaita:
http://www.bbc.co.uk/cult/roswell/interviews/burnsmetz/index.shtml
Melindan haastattelu löytyy sivustolta:
http://www.scifi.com/sfw/issue254/interview.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on myös aikaisemmin kysytty Melinda Metziä käsitteleviä sivustoja. Tässä linkki aikaisemmin tässä palvelussa olleeseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9151…
Kyseessä saattaisi olla Ira Levinin romaani Mengelen pojat. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva. Elokuva julkaistiin suomessa nimellä Brasilian pojat, ja eräässä sen esittelytekstissä todetaan mm. seuraavaa;
"Nuori amerikkalainen Barry Kohler kertoo kuuluisalle natsien metsästäjälle Ezra Liebermanille epäilevänsä, että Auswitzin keskitysleirin "kuoleman enkeli", tohtori Josef Mengele on elossa ja työskentelee Etelä-Amerikassa. Yhdessä miestensä kanssa hän yrittää kloonata Hitleriä! Kun Kohler saa pitäviä todisteita, Mengelen kätyrit murhaavat hänet. Liebermanin uteliaisuus on kuitenkin herännyt ja kauhukseen hän saa selville, että Mengelen geenimanipulaatio on onnistunut, jossainpäin maailmaan odotaa natsien aikapommi..."
Kruutin sanan merkitystä kannattaa tiedustella kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimesta puh. 09 7014991. Suomen kielen sanakirjoista löytyy vain sana kruuti, joka on tarkoittanut ruutia.
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa on asiakaskäytössä skanneri, jolla voi skannata valokuvia, mutta siinä ei ole telinettä, jolla voi skannata diakuvia. Skannerin voi varata puoleksi tunniksi tai tunniksi kerrallaan, joten koko valokuva-albumin digitoiminen ei helposti onnistu.
