Valitettavasti kirjastojärjestelmästä voidaan tällä hetkellä lähettää vain yksi noutoilmoitus per varaus. Varausilmoituksen voi saada myös tekstiviestitse.
Varauksia pidetään odottamassa noutoa kuusi kirjaston aukiolopäivää eli siis käytännössä viikko plus päivä. Jos varausta ei ehdi noutaa, sen voi poistaa esimerkiksi Taskukirjastossa tai Helmetin Omissa tiedoissa ennen noutoajan umpeutumista. Tällöin noutamattoman varauksen maksua ei mene.
Löysin Saamelaiskultuurin ensyklopedia -sivustolta artikkelin, jossa todetaan: "Saamelaisten perinteisiä asumusmuotoja ja niiden kehityshistoriaa koskevat tietomme on yhä puuttelliset. Aihetta koskeva tutkimus on selvästi keskeneräisessä tilassa. Nyt näyttää siltä, että myöhäisellä postkeraamisella rautakaudella pohjoisen Fennoskandian sisämaan saamelaisyhteisöissä pääasiallisena ympärivuotisena asumuksena olisi ollut siirrettävä pistekota mutta Jäämeren rannikolla kiinteä, luultavasti kaaripuurakenteinen turvekatteinen kota. Pistekota näyttää syrjäytyneen talviasumuksena 1600-luvun vaihteessa ainakin Suomen Lapissa, jossa hirsikehäkota tuli käyttöön talviasumuksena. Suurimittakaavaiseen poronhoitoon siirtyneissä yhteisöissä kehitettiin…
Kyseessä lienee Tom Stoppardin vuonna 1968 Prix Italia -palkittu Albertin silta, "englantilaisittain hassu tai ainakin vähän järjetön tarina" Albert-nimisen nuorukaisen maalausurakasta. "Tämä yksitotinen veikko on siinä määrin innostunut tehtävästään, että silta valtaa hänen elämänsä kokonaan." Nimiroolin näytteli Pekka Autiovuori. Ensimmäisen kerran Albertin silta radioitiin meillä 26. heinäkuuta 1968, toinen esitys 11.11.1968.Lähteet: Antenni 30/1968 Antenni 46/1968
Näivetyksen selitystä ei löytynyt Arno Forsiuksen listasta, johon on koottu kirkonkirjoihin merkittyjä kuolinsyitä, https://historismi.net/tools4.html. Hän kertoo pappien merkinneen kuolinsyyn kirkonkirjoihin sen perusteella, kuinka omaiset ovat kuvanneet vainajan viime vaiheita. Hän sanoo, ettei edes lääketieteen asiantuntija ei pysty aina ehdottoman varmasti kertomaan, mitä sairautta erilaisista oireista ja kuolinsyistä aikoinaan käytetty taudinnimi tänä päivänä edustaa.En löytänyt kirjastomme sukututkimuskirjoista näihin kuolinsyihin liittyvää tietoa.Vanhan kirjasuomen sanakirjassa, https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=n%C3%A4ivetty%C3%A4&vks_id=VKS_b913921d0e9fbe2d3fb1842e505a6d80 näivettyminen/näihvehtyminen liittyy…
Vuonna 1958 julkaistun Artturi Virtasen Suomen kirjakaupan ja kustannustoiminnan vaiheita -kirjan mukaan Kuopiossa toimi tuolloin seuraavat kirjakaupat:
- P. Ashanin vuonna 1847 perustama kirjakauppa P. Aschan & Co, joka useiden omistajavaihdosten kautta oli libristi Selim Kastegrenin omistuksessa vuoteen 1934 asti, ja seuraavasta vuodesta alkaen siirtyi opettajien yhtymälle Kallan Kirjakauppa Oy:lle.
- Vuonna 1882 perustivat U. V. Telen ja B. Granit kirjakaupan toiminimellä U.V. Telen & Co. Myöhempiä omistajia oli useita. Vuonna 1930 osakkaaksi ja myöhemmin pääosakkaaksi tuli Armas Salla, ja kirjakaupan nimeksi Savolan Kirjakauppa Oy.
- Vuonna 1924 Ida Pelander perusti kirjakaupan toiminimellä Uusi paperi- ja Lähetyskirjakauppa…
Sumea haku (fuzzy search) tarkoittaa sitä, että palvelinohjelmisto etsii annettujen sanojen kaltaisia sanoja tietokannasta. Tällöin hakutulos on kattavampi, mutta siinä voi olla mukana myös epärelevanttia aineistoa, jossa on hakusanaa muistuttava sana. Sumea haku on käytössä mm. Kansalliskirjaston lehtitietokannassa, jossa on siitä määrittely, ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html .
Aiheesta löytyy tietoa asiasanalla sumea logiikka. Aineistoa kannattaa hakea sellaisten kirjastojen tietokannoista, joista löytyy erityisesti informaatioon liittyvää aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston tietokannasta, http://finna.fi .
Teoksia sumeasta logiikasta:
Kosko, Bart
Sumea logiikka
[Helsinki] : Art House , 1993
Niemi…
Hei,
kaatuneiden tuominen kotipaikkakunnalle on tosiaan ollut suomalainen tapa ja harvinaista maailmalla. Tässä artikkelilinkki missä asiasta kerrotaan.
https://www.reservilainen.fi/uutiset/kaatuneiden_tuominen_kotiseudun_mu…
Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, mutta jos kortti katoaa, uusi on maksullinen. Uusi kirjastokortti maksaa aikuisille 3 euroa, alle 15-vuotiaille 2 euroa.
Eläketurvakeskuksen tilastotietokannasta voi tarkastella eläkevarojen kehitystä. Aikasarja alkaa vuodesta 1962. Voit valita taulukosta erikseen tietyn eläkerahaston tai yhteensä-valinnalla kaikkien rahastojen kokonaisvarat.
https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/ETK__180tyoelakkeiden_rahoitus__40…
Hei!
Terho Itkosen kirjassa Uusi kieliopas vuodelta 2011 on esimerkkejä
astevaihtelusta: aarre-aarteen, ahti-ahdin jne. Siinä mainitaan, että
etunimet taipuvat usein astevaihteluttomina, siis Aarren, Ahtin ja Aikan (samoin esim. Tuuli-Tuulin eikä Tuulen).
Simon Gruberin oma "selitys" kostolle kuuluu näin: "There's a difference, you know, between not liking one's brother and not caring when some dumb Irish flatfoot drops him out of a window."
Suomennettuna jotakuinkin: "Tiedäthän, on eri asia olla pitämättä veljestään kuin olla välittämättä siitä, että joku lättäjalkairkku heittää tämän ikkunasta."
Kenties tässä pätee siis vanha kunnon periaate, että veri on vettä sakeampaa.
Nimi Mea on peräisin italian kielestä ja tarkoittaa "minun".
http://names.yuly.ru/female-i-name-37689.htm
Nimen Amanda latinankielinen merkitys on 'rakastettava, ystävällinen'. Almanakassa Amanda jatkaa elsassilaisen 300-luvulla eläneen Strassburgin piispan Amanduksen muistoa. Suomessa Amandus sisältyi jo Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenteriin 1544. Amanda-nimen muunnoksia ovat: Manda, Mandi, Mandu, Manta, Manti, Mantu, Mantukka ja Manttu.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
'Rootsit' tarkoittanevat juuria. Sana vaikuttaa johdetun englannin sanasta 'roots' samalla lailla kuin bootsit sanasta 'boots'. Ähtärin poika jenkkibootseissaan vaikuttaa kadottaneen henkisen yhteyden kotiseutuunsa ja tuntee olonsa vallan juurettomaksi.
Eila Hämelinin ja Sisko Peltoniemen kirja Edelläkävijät : vuosisata vapaakirkollista lähetystyötä (Päivä, 1990) mainitsee Jorma Manneron syntyneen Darjeelingissa Intiassa 14.7.1919. Hänen vanhempansa, englantilainen William Mann ja suomalainen Mia Lipponen olivat lähetystyössä Himalajalla, mutta muuttivat pian Jorman syntymän jälkeen Suomeen Terijoelle.
Paras kanava lienee SPR:n vapaaehtoistoiminnan kautta: https://www.punainenristi.fi/tule-mukaan/ystavaksi . SPR:llä on vuosien takainen ystävä- ja tukihenkilötoiminnan perinne, jonka puitteissa myös laajaa kansainvälistä vankilatoimintaa. Yhteydenpito vankien kanssa saattaa vaatia perehtymisen, jotta saisi riittävästi tietoa ja ymmärrystä vankilan olosuhteista ja seikoista joita turvallinen lähestyminen edellyttää. SPR:n vankitoiminnassa mukana olleet järjestävät tulokkaalle perehtymisen ennen kuin ollaan vankien kanssa tekemisissä. Puhuttaessa kirjeenvaihdosta jo se seikka, onko asianomainen yhteydessä vankiin vain etunimellään vai koko nimellään ja oman identiteettinsä paljastaen ja omalla osoitteellaan vai jollakin muulla…
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirjassa kerrotaan Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen. Sen mukaan vuoden 1939 10 markan setelin arvo on 0,50-75 euroa riippuen paitsi setelin kunnosta myös kulmakuviosta ja vesileiman asennosta, joiden yhdistelmiä voi olla neljä erilaista. Ne käyvät ilmi kirjasta.
Vuoden 1922 500 markan seteli on 35-600 euron arvoinen (tyyppi I-III) tai "ilman laattanumeroa" 200-1800 euroa tai "laattanumero" 200-1500 euroa, kaikkein parhaassa kuntoluokassa olevalle setelille ei ole määritelty hintaa, se on harvinainen, merkinnällä R.
"Liikakansoitus" on niin suhteellinen käsite, että sen yhteydessä on syytä käyttää verbiä "kärsiä" hyvin varovaisesti. Jos tutkii luetteloa maailman valtioiden väestötiheyksistä, kärjessä on joukko kaupunkivaltioita, joiden kohdalla tuskin kukaan puhuu liikakansoituksen ongelmasta. Macao ja Monaco ovat molemmat noin 20 000:lla asukkaalla neliökilometriä kohden ylivoimaisessa kärjessä, perässään Singapore ja Hongkong, jotka ovat alueeltaan jo huomattavasti laajempia. Kun listaa jatkaa, ensimmäinen aidosti liikakansoituksesta kärsivä maa lienee Bangladesh, jonka Suomen paljon pienemmällä alueella elää melkein 150 miljoonaa ihmistä eli yli 1000 neliökilometriä kohden. Myös Malediivien saarilla väestötiheys on samaa luokkaa.
Ns. vauraiden…
Sanana kollektiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan kollektivismin periaatteiden mukaan järjestettyä (työ)yhteisöä (tai kielitieteessä ryhmäsanaa). Kollektivismin sanakirja taas määrittelee näin: yhteisön merkitystä tähdentävä, vars. tuotantovälineiden yhteisomistusta kannattava taloudellinen ja pol. aatesuunta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Valmiita vastauksia en kysymyksiisi löytänyt, mutta kollektiivisesta toiminnasta löytyy kirjoja. Esim. nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI):
- Joukkojen viisaus: miksi monet ovat viisaampia kuin harvat / James Surowiecki
- Infotopia: how many minds produce knowledge / Cass R. Sunstein
- Kollektiivinen asiantuntijuus /…
