HelMet-varausohjeet löytyvät, kun painat HelMet-aineistohaun etusivulla Ohjeita-kohtaa ja valitset sieltä Varausohjeet.
Varausilmoitus tulee asiakkaalle joko perinteisesti postina tai halutessa myös sähköpostitse. (Myöhästymismuistutuksia ei ainakaan vielä lähetetä sähköpostitse)
Jos haluat saada varausilmoituksesi sähköpostiisi, valitse HelMet-aineistohaussa 'Omat tietoni' ja sitten 'Muuta tietojasi' -kohdassa rastitat 'Haluan, että kirjasto lähettää varausilmoitukseni sähköpostitse' (laitathan tietoihisi siinä tapauksessa myös sähköpostiosoitteen, ellei sitä ole siellä jo). Muistathan vielä painaa 'Vahvista', jotta tietosi päivittyisivät kirjastojärjestelmään.
Lapin maakuntakirjastosta ei löydy suoraan Lille-matkaopasta, ja kovin ovat Ranskaa koskevat oppaat lainassa, jotta voisin tarkistaa olisiko niissä mitään.
Kirjakaupan sivulta löytyi pari opasta, joista yhden voisimme hankkia. Bradt Travel Guides-kustantajalta Lille: the Bradt Mini-Guide (296 s.), Automobile Ass:n Essential Lille 2006 (150 s.)ilmestymispäivä 20060100.
Allaolevassa nettiosoitteessa on perustietoja Lillestä
http://en.wikipedia.org/wiki/Lille
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on kolmastoista viikko 2008. Elokuvasta ei kirjoittamishetkellä ole tietoa, mahdollisesti tuonnempana. (Soundtrack on jo kirjastoissa.)
Salkkareiden sivuilta löytyy juonipaljastuksia ja jonkin verran tietoa tulevista jaksoista, mutta sen enempää tuskin tietävät muut kuin käsikirjoittajat.
http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/draama/salatut_elamat/jak…
Taiteen ja kulttuurin vaikuttavuus yhteiskunnassa on hyvin laaja aihe. Yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy satoja aiheeseen jollakin lailla liittyviä viiteitä. Lisäksi määrä kasvaa vielä suuresti, jos tarkastellaan yksittäisiä taiteenaloja ja niiden vaikuttavuutta, esim. kirjallisuutta, musiikkia, kuvataiteita tai teatteritaidetta.
Oheisessa liitteessä on jonkin verran aiheeseen liittyviä kirjallisuusviitteitä lähinnä Linda-tietokannasta ja esimerkinomaisesti muutamia eri taiteenalojen vaikuttavuuteen liittyviä viitteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tietokannasta sekä lisäksi pari mielenkiintoista artikkeliviitettä. Et maininnut, mitä kieliä luet, joten luettelossa on nyt vain suomen- ja englanninkielisiä…
Yritämme selvittää asiaa. Tarkentaisin vielä, tarkoitatteko reittilentoja?
Saimme Lappeenrannan lentoasemalta tiedon, että Lappeenrannasta ei ole ollut reittilentoja Moskovaan vuonna 1986.
Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Biblical_maps löytyy koko joukko tekijänoikeuksista vapaita Raamattuun liittyviä karttoja. Osa on julkaistu vapaasti käytettävillä lisensseillä, osa taas niin vanhoja, että tekijänoikeuden suoja on päättynyt. Kannattaa kuitenkin vielä katsoa, että lisenssit ovat niissä kunnossa, koska Commonsiin saatetaan joskus ujuttaa myös tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa.
Osoitteista http://www.biblesnet.com/maps.html, http://www.preceptaustin.org/biblical_maps.htm ja http://www.godweb.org/atlasindex.htm löytyy linkkejä muihin vapaasti käytettäviin karttoihin.
Lisäksi kirjastosta saattaa löytyä vanhoja kirjoja, joissa olevien karttojen tekijänoikeudet ovat rauenneet, mutta…
Kovin monta kansantajuista kirjaa emme onnistuneet löytämään. Tässä pari, joista ensimmäinen on aikuisille tarkoitettu selkokirja ja toinen lapsille suunnattu:
- Robotti ihmisen apuna / Seija Niinistö-Samela (2017)
- Robottien aikakausi / päätoimittaja: Hanne-Luise Danielsen (2016)
Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on julkaissut lehden, jossa kerrotaan kansantajuisesti tekoälystä. Tätä Keski-Suomen ICT-lehteä on jaettu monille kouluille ja yrityksille, ja se on myös verkossa vapaasti luettavissa:
https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/ict-lehti/keskisuomenictlehti2017.pdf
Valitettavasti vastaajamme eivät muistaneet tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helliä tunteita on uusin, tällä hetkellä saatavissa oleva
Seitsemän Tassua ja Penny -sarjan suomennos. Syksyllä ilmestyy kuitenkin jälleeen uusi osa, nimeltään Kissapedot
karkuteillä.
Margit Sandemo kirjoitti 47 romaania käsittävän kirjasarjan nimeltä Jääkansan tarina (http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina ). Siihen kuuluvia kirjoja on runsaasti Suomen yleisissä kirjastoissa saatavana. Kysyjän omassakin kirjastossa on tähän sarjaan kuuluvista kirjoista Ihmiseläin, Luciferin rakkaus, Sarvipäinen enkeli, Tuli ja jää, Tulivuonon talo ja Valheella on lyhyet jäljet. Kirjoja on mahdollista tilata muista kirjastoista kaukolainaksi, jota varten on käännyttävä oman kirjaston puoleen.
Internetin hakupalvelimista parhaan tuloksen antoi Google. Sieltä löytyi viite Helsingin Sanomien
artikkeliin Juha K. Tapiosta, Oulun kaupunginkirjastossa tehty luettelo paikallisista kirjailijoista
sekä Utopia 98 -tapahtuman esittely (Juha K. Tapio oli kutsuttu Ranskaan Utopia-festivaaleille vuonna
1998). Noiden viitteiden tiedot sinulla jo taitaa ollakin.
Ainakin kaikkiin isompiin kirjastoihin tulee Kirjallisuusarvosteluja-lehti. Vuonna 1996 lehden B-osiossa
on useampiakin sanomalehtiarvosteluja Frankensteinin muistikirjasta.
Jos haluat ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä, sinun kannattanee kääntyä Oulun kaupunginkirjaston
puoleen, saadaksesi yhteystiedot.
Kuukausien samantapaiset nimitykset ympäri maailman johtuvat toisaalta kielten sukulaisuudesta ja toisaalta lähialueiden kielissä ilmeneviin lainasanoihin.
Suuri osa maailmassa yleisesti puhutuista kuuluu indoeurooppalaiseen kieliryhmään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet, mutta eivät toki kaikki.
Euroopassa puhutut germaaniset ja romaaniset kielet pohjaavat latinaan ja kreikkaan, joiden samantapaisuuden jo antiikin ihmiset panivat merkille. https://fi.wikipedia.org/wiki/Germaaniset_kielet, https://fi.wikipedia.org/wiki/Romaaniset_kielet
Suomen kieli taas kuuluu suomalaisugrilaisiin kieliin, jotka ovat peräisin hieman eri alueelta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kielet…
Mikael Karvajalka on seikkailuromaani kasvukertomus. Samalla se on hyvin perinteinen romaani. Kirjan tapahtumat etenevät aikajärjestyksessä niin, että päähenkilö, Mikael Karvajalka, kertoo tapahtumista omalla äänellään. Kirja muistuttaa kovasti Waltarin kuuluisampaa teosta Sinuhe egyptiläistä. Kirjassa kaksi ystävystä, Mikael ja hänen kasvattiveljensä Antti kasvavat aikuiseksi Turun kaupungissa ja lähtevät seikkailemaan 1500-luvun alun Eurooppaan. Lapsuus käydään läpi parin sivun viittauksessa, varsinainen tarina alkaa kouluajasta. Mikaelin syntymävuotta ei kerrota, mutta tarina päättyy vuoteen 1527, jolloin päähenkilö on nuorehko aikuinen mies. Nopean avioliiton jälkeen leskeksi jäänyt, mutta lapseton mies. Kirjassa kyllä tapahtuu…
80-luvulla julkaistuja lapsilukijoille suunnattuja tietopuolisia delfiiniaiheisia kirjoja ovat ainakin Erkki Wessmanin Ystävämme delfiinit (Lehtimiehet, 1985) ja Michael Foxin Nick-Nick pullonokka (WSOY, 1986). Kaunokirjallisuudesta voisi mainita pari aivan 90-luvun alussa ilmestyttä kirjaa: Margaret Davidsonin Yhdeksän unohtumatonta delfiiniä (WSOY, 1991) ja Jacques Breuilin Tomi ja delfiinien salaisuus (Kirjatoimi, 1991). Kelpaisikohan jokin näistä?
Koska yksi Lontoossa järjestettävien olympiakisojen kilpailupaikoista sijaitsee juuri sopivasti Greenwich Parkissa, jonka kautta nollameridiaani kulkee, Olympiastadionin etäisyys itäiseltä pallonpuoliskolta voidaan selvittää kätevästi Sport Map World -verkkosivuston kartan avulla (http://www.sportmapworld.com/venues/london-2012-olympics/): minkä tahansa kahden vapaasti valittavissa olevan kisapaikan etäisyys on määritettävissä sekä linnunteitse että liikenteellisesti.
Linnuntietä Olympiastadionilta Greenwich Parkiin on matkaa noin 6,9 km, katuja pitkin 11,5 km.
Etsitty sitaatti on näytelmästä Richard II, ensimmäisen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, säe 93. Alkuperäinen englanninkielinen ilmaus on "truth hath a quiet heart". Matti Rossin suomennoksessa se on muodossa "totuus puoltajalleen levollisen mielen antaa" (Rikhard II, s. 44. WSOY, 2008). Vertailun vuoksi mainittakoon, että näytelmän ensimmäinen suomentaja Paavo Cajander tulkitsi sen näin: "On rehdin mielin povi pelvoton" (Kuningas Richard Toinen, s. 18. SKS, 1920).
Suomen kansallisfilmografian 5. osan sivuilla 476-479 on täydellinen selostus elokuvasta Olet mennyt minun vereeni (ilm.1956)
Helmet-hakemistosta sitä ei löydy, eli se ei ole lainattavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Kysy lisää asiantuntijoilta eli Suomen elokuva-arkistosta http//www.sea.fi
Liike-elämän palveluista löytyy kirjallisuutta sekä artikkeli- että
kirjatietokannoista. Aleksi-artikkelitietokannasta ja siihen sisältyvästä Finp-tietokannasta voi etsiä aiheeseen liittyviä artikkeleita yhdistämällä asiasanat liike-elämä ja palvelut. Kysy Aleksin käyttömahdollisuudesta kirjastossasi.
Fennica-tietokannasta (Suomessa julkaistun kirjallisuuden tietokanta) löytyy muutamia kirjoja samoilla asiasanoilla. Liike-elämän palvelut on käsitteenä niin laaja (sisältää mm. tietojenkäsittely-, mainos-, kirjanpito- ja lakiasiain palveluyrityksiä), että kannattaa myös tehdä hakuja kunkin palvelualan nimellä, ja yhdistää niihin asiasana palvelut tai palveluyritykset.
Tilastokeskus on julkaissut 1989 Tutkimuksia-sarjassaan tutkimuksia liike…
Uusi PIKI-verkkokirjasto on tosiaan ihan erilainen kuin entinen ja siksi varaaminen ja kaikki muukin on ensin outoa. Verkkokirjaston toimintaa parannetaan koko ajan, ja kun toiminnot vakiintuvat, sinne tulee kunnon ohjeet. Seuraavassa ensiapua:
Jos haluat varata jonkin kirjan, jonka olet löytänyt haulla, se käy näin:
- Klikkaa kirjan nimeä, jolloin pääset kirjan teostietoihin. Alempana sivulla on lueteltu kaikki kirjastot, joiden kokoelmissa teos on.
- Jos haluat tarkistaa, onko kirjaa Ylöjärven kirjastoissa, klikkaa kirjastolistassa alinna olevaa Ylöjärven kaupunginkirjasto -riviä: näkyviin tulee saatavuus Ylöjärven kirjaston eri toimipisteissä (pääkirjasto, Kuru, Viljakkala, kirjastoauto)
- Teoksen voi varata klikkaamalla samalla…
