Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy hyvä Riitta Erosen artikkeli vuodelta 2001 "Leikisti vai oikeasti?", jossa hän käsittelee juuri tätä pohtimaasi asiaa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ajan_sana_%28…
Artikkelin mukaan muodin taustalla voi hyvinkin olla englannin kielestä tulleet vaikutteet (actually, really, definitely), jotka ovat levinneet televisiosarjojen kautta suomen kieleen.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 39 Zeus-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
Valitettavasti nimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt selitystä tämän nimen alkuperästä. Voisiko nimi kuitenkin olla ulkomaista alkuperää?
Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset…
Helmet-kirjastoissa ei ole enää tuon ajan naisten vaatteiden kaavakirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy teos:
Naisten pukuompelu: leikkuu, kaavapiirustus ja kuosittelu / Birgit Mårtensson, Tyyne Mäkihovi (1958)
Muualta Suomesta on saatavilla kaukolainana:
Kaavaoppi 1: Naisten pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Ompelen pukuni itse / Paula Maisniemi (1962)
Helmet-kirjastoista löytyy kaavakirja tyttöjen vaatteisiin:
Kaavaoppi II: tyttöjen pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Helmet-lukuhaasteeseen voi osallistua omalla tyylillään. Ohjeissa sanotaan mm. näin:
"Haluatko ruksia listalta monta kohtaa samalla kirjalla? Haluatko ohittaa jonkin kohdan, koska se ei lainkaan inspiroi? Yritätkö kuitata mahdollisimman monet kohdat elämäkerroilla? Kaikki tämä on sallittua! Helmet-lukuhaaste antaa inspiraatiota, mutta sinä saat itse päättää, millä säännöillä siihen osallistut."
Lisää tietoa haasteesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuhaaste_2018(154037)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla kerrotaan, että sinilevä voi aiheuttaa mm. iho-oireita. Sivulla kerrotaan myös, että ihmisten herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee. Eli voi olla, että ihottumaa ei tulekaan. Sivu löytyy alta:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/sinilevat-eli-sinibakteerit
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan ajoneuvon omistaja- ja historiatiedot ovat maksullisia.
Palvelussa on ajoneuvojen rekisteritietoja noin vuodesta 1989 alkaen.
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/ajoneuvotiedot-ja-veron-maksu
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Myöskään tiedonhaku ei tuottanut tulosta. Neuvolaan liittyvissä teoksissa ei näyttänyt olevan kuvailemasi kaltaista kirjaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/neuvola
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä voisi olla Satuaarre Suomen lapsille : kuvitettu. 2. sikermä, Prinssi Ahmed al Kamel eli rakkauden pyhiinvaeltaja ja muita satuja : (Washington Irvingin mukaan, suom. Lauri Pohjanpää). https://finna.fi/Record/helmet.1930874?sid=4954273784Voit lukea teoksen myös digitoituna Gutenberg-projektista:https://www.gutenberg.org/cache/epub/38192/pg38192.txt
Kysymykseesi on hankala antaa mitään yleispätevää vastausta, sillä jokainen kunta/kaupunki/kirjasto hankkii aineistonsa hyvin yksilöidysti. Yleisin käytetty hankintakanava lienee KIPAn Aksentti, ja sen lisäksi käytetään paikallisia musiikkiliikkeitä. Jos aineistoa hankitaan keskitetysti jostain liikkeestä (ostosopimukset), alennukset saattavat olla varsin tuntuvat. Kaikkea ei kuitenkaan voi hankkia keskitetysti: laadukas ja monipuolinen kokoelma vaatii myös erikoisliikkeiden käyttöä.
Helsingin kaupunginkirjastossa jokainen toimipiste valitsee oman musiikkiaineistonsa tarpeittensa ja käytettävissä olevien resurssiensa mukaisesti. Hankintakanavina käytetään KIPAn Aksenttia, hankinta- ja luettelointiosaston kokoamia listoja sekä alan…
Suomen eri maakunnilla on olemassa maakuntakukkia, -kiviä, -kaloja jne. Samoin Suomelle on nimetty kansalliskukka (kielo), kansalliseläin (karhu) ym. Yksittäisllä kunnilla tai kaupungeilla ei tällaisia ole. Oman maakuntasi Keski-Pohjanmaan tunnukset löydät maakuntaliiton sivuilta osoitteesta http://www.keski-pohjanmaa.fi/tunnukset.html.
Tutkin useita tietokantoja (HelMet, Fennica, Helka, Arto), mutta englanniksi tai saksaksi ei löytynyt mitään materiaalia Valpuri Innamaasta. Internetistäkin löytyi ainoastaan osoitteesta http://www.turku.fi/Public/?contentid=62338&nodeid=13067 englanniksi lyhyt Jan-Erik Anderssonin taideteoksen selostus, jossa on Valpuri Innamaasta hiukan tietoa.
Jos siis tarvitset materiaalia englanniksi tai saksaksi, ei taida auttaa muu kuin kirjoittaa sitä itse noille kielille suomen- tai ruotsinkielisten lähteiden pohjalta. Hyvä perusartikkeli löytyy esimerkiksi ”Kansallisbiografiasta”, joka on luettavissa sähköisenä HelMet-kirjastoissa. Artikkelissa on annettu jonkin verran kirjallisia lähteitä. Turun maakuntamuseon sivuilta osoitteesta http://…
Hei,
Anni Swanin kertomus nimeltä Joululapsi löytyy satukokoelmasta Anni Swanin sadut. Kokoelma löytyy Seinäjoen alueella pääkirjastosta ja Nurmon kirjastosta.
Levyä ei näyttänyt olevan Suomen kirjastoissa, pikainen verkkokauppojen selailu ei myöskään tuottanut tulosta.
Islannin kirjastojen yhteisluettelosta Gegniristä löytyivät nämä cd-levyt:
Bubbi Morthens 1956: Kona [hljóðrit] : 20 ára afmælisútgáfa / [flytjandi] Bubbi Morthens ; [flest] lög og [allir] textar Bubbi. Reykjavík : Sena, 2005.
Bubbi Morthens 1956: Kona [hljóðrit] / [flest] lög og [allir] textar Bubbi Morthens. Gramm, 1988.
Lähikirjastostasi saat tietoa kaukolainauksesta. Jos haluat levyn omaksi, pyydä levykauppaa tilaamaan se. Tuota uudempaa cd-levyä luulisi vielä olevan saatavilla.
Etsin kirjan tiedot Ruotsin kirjastojen hakupalvelusta Libriksestä https://libris.kb.se/bib/1651754?vw=full ja siellä näkyy, että Möllerin kääntämän Förnuftet i historien -kirjan alkuperäinen nimi on Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte : Einleitung. Möllerin kirjassa on lisäksi Alf Ahlbergin kirjoittama johdanto Hegelin elämästä ja filosofiasta. Kirjassa on 184 sivua.Hain kirjaa alkuperäisellä nimellä "Vorlesungen über die Philosophie der Geschichte" Finnasta https://www.finna.fi/ ja rajasin kieleksi suomi. Hakutuloksena tuli Järjen ääni: Hegelin historianfilosofian luentojen johdanto v. 1978, kääntäjänä Noro Mauri. Kirjassa on 101 sivua. Oletan kirjan sisällön olevan sama kuin mitä Möllerin käännöksessä on.
O: tarina on Pauline Rèagen alun perin vuonna 1954 julkaistu eroottinen, sadomasokistinen romaani. Ranskalaisteos on käännetty useille kielille, muun muassa suomeksi. Seppo Tuokon käännöstä on saatavilla Helsingin kaupunginkirjastoista.
Lisätietoa romaanista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Story_of_O
Pauline Rèage on pseudonyymi, jonka taakse kätkeytyi Anne Desclos -niminen journalisti ja kirjailija:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dominique_Aury
Mäntsälän kirjaston kirjojen laina-aika on neljä viikkoa. Jos niistä ei ole varauksia, ne voi uusia enintään viisi kertaa. Eli suoraan puoleksi vuodeksi lainaaminen ei ole mahdollista, mutta jos uusiminen onnistuu, lainoja voi pitää kerrallaan lähes puoli vuotta.
Täältä löytyvät kirjaston käyttösäännöt:
http://www.mantsala.fi/kirjasto/saannot.php
Täältä pääset Mäntsälän kirjaston aineistotietokantaan, josta käsin lainat voi uusia:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form1
