Laulun nimi on "Kivierämaan puristuksessa", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Lavi, joka on myös levyttänyt sen. Laulu alkaa: "Suuren kaupunkimme laitamalla". Toinen säkeistö alkaa: "Nuorena kun voimaa hartioissa kuokan iskin maahan innoissain".
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tätä runoa. Monissa Tommy Tabermannin runoissa puhutaan ihmeistä, ja myös leipä esiintyy useassa runossa, mutta juuri tällaista runoa emme löytäneet.
Symbolit & merkit -kirjan (Gummerus, 2009) mukaan hai on "miehisen voiman, metsästystaidon ja verenhimoisuuden symboli", jota kunnioitetaan etenkin Tyynenmeren ja Afrikan kulttuureissa. Hai esiintyy niissä miehuusseremonioissa ja toteemieläimenä. Oseaniassa hai on suosittu esi-isähahmo, ja Australian aboriginaaleille se on luojahahmo.
Hain symbolista merkitystä pohdittaessa lienee syytä muistaa myös tiedotusvälineiden ja viihdeteollisuuden mytologisoima "tappajahai": "Hai saa monen ihmisen tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään. Tuntemuksia ovat olleet omiaan nostattamaan sensaationälkäinen lehdistö ja myös mm. suosikkielokuvaksi kohonnut Tappajahai. -- Haiden ihmissyönti nousi otsikoihin 1916, kun New Yorkin lähistöllä 2,6 metriä…
Tätä piirrossarjaa ei näytä koskaan esitetyn tai julkaistun Suomessa, joten sillä ei ole virallista suomenkielistä nimeä. Sarjan nimi japaniksi, länsimaalaisille kirjaimille litteroituna, on Manga Sekai Mukashi Banashi. Tällä nimellä löytyy jonkin verran tietoa englanniksi, esim. https://myanimelist.net/anime/6262/Manga_Sekai_Mukashibanashi ja https://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=2314
Jälkimmäisen sivun mukaan sarjaa olisi esitetty englanniksi nimillä Manga Fairy Tales of the World, Tales of Magic sekä Wonderful, Wonderful Tales From Around the World.
Laulu on ilmeisesti tehty Antti Laamasen runosta Äidin haudalla. Runo on julkaistu Suvannon seutu -lehdessä, jonka digitoitua versiota voit lukea täällä http://sakkola.fi/suvannon-seutu/Suvannon%20Seutu%201979-3.pdf Runo on sivulla 2.
Suomen ulosottojärjestelmästä löytyy tietoa sivustolta Ulosottolaitos.fi. Linkki
Ulosottolaitoksen sivuilta löytyy myös kooste linkkejä Ruotsin, Euroopan ja kansainvälisiin ulosottokäytäntöihin. Linkki
Vertailu saattaa olla hankalaa, koska käytännöt ovat yleensä kunkin maan omalla kielellä laadittuja. Ulosottoasioissa suositellaan yhteydenottoa alan ammattilaisiin.
Keties voisit saada apua vertailuun Ulosottolaitoksen asiakaspalvelusta. Linkki
https://scholar.google.com/ haulla voisi kenties löytää katsauksia erilaisiin ulosottokäytäntöihin.
Kyseessä saattaisi olla Kirjalito-kustantamon 70-luvulla julkaisema kirja Piri Pikkulinnen kepposet. Kirja kuuluu Vekkulit-sarjaan. Kirjassa on kahdeksan lehteä ja kooltaan se on 21 x 30.Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Kannessa kuva oravarouvasta joka on veturin kyydissä. Vekkuli-sarja: 1. Pupujussin polkupyörä 2. Lentäjä-Ankan kadonnut sormus 3. Oravaperhe Oravainen 4. Purjehtija-kissat 5. Nallekarhun housut 6. Piri Pikkulinnun kepposet Fennicassa ei tietoja (koko sarjasta) Kaikissa sarjan kirjoissa sama numero kannessa: Lito 42544."Enempää tietoa kirjasta ei löydy. Kirjaa on yksi kappale Lastenkirjainstituutissa Tampereella, mutta valitettavasti se ei ole lainattavissa.https://lastenkirjainstituutti.fi/
Otavan nettisivuilta, kohdasta kirjailijat, löytyy jonkin verran tietoa Hannu Mäkelästä.
http://www.otava.fi/
Myös tämä sivu kannattaa katsoa:
http://www.cc.jyu.fi/jyucomm/nettiset/ns001/juttu015-l.html
Valitettavasti kirjallisuutta aiheestasi ei juuri löytynyt.
Teoksessa Handbook of living religions /ed. John R. Hinnells on lyhyt maininta pocomanista.
Jamaikan uskontoja käsittelevät seuraavat:
- Rastafari and other African-Caribbean worldviews /Barry Chevannes
(saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ )
Lindasta löytyneet (Yliopistokirjastojen tietokanta)
- Chevannes, Barry: Rastafari : roots and ideology
- New trends and developments in African religions / edited by Peter B. Clarke
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka on julkaistu kokoelmassa Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941). Kokoelmateoksissa runo on nimeltään Autio talo. Kiirastuli-kokoelmasta on kirjoitettu pro gradu -tutkielma, mutta sen saatavuus on valitettavasti heikko. Jotain tietoa löytyy kuitenkin alla olevasta Wikipedia-artikkelista. Yleisesti Kiirastuli-kokoelma käsittelee talvisodan aikaa ja siihen liittyviä tunteita. Tarkempia yksittäisen runon runoanalyyseja emme tässä palvelussa pysty tekemään.Lähteet ja lisätietoaKysy kirjastonhoitajalta: Aiempi kysymys runosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-kirjoittama-runo-tai-mistaKirjasampo: Kiirastuli https://www.boksampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46852Finna.fi: Sisko…
Nakkilan kirjaston kautta voitte lainata tai kaukolainata seuraavat kirjat, jotka käsittelevät evakkojen siirtymistä Karjalasta Satakuntaan. Kansakunta sodassa osa 1, Hietanen, Silvo: Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Paukkunen, Leo: Hiitolaiset uusille asuinsijoille, Keitä me olemme - Satakunnan väestön historiaa, Satakunta. Kotiseutututkimuksia XXIII sekä Kokkonen, Outi: Karjalaisuus Raumalla. Viimeksimainitun kirjan lähdeluettelosta lienee teille eniten apua.
Välitimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan kollega tuntunut etsimääsi runoa muistavan. Yksittäisiä runoja on usein vaikea jäljittää, koska mitään kattavaa asiasanoitusta niistä ei ole kirjastojenkaan tietokantoihin tehty. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Saara Kesävuoren dekkarissa Keskeneräinen kuolema (2016) ajetaan ainakin kuntopyörällä: aivokasvaimesta kärsivä potilas polkee kuntopyörää tunnin joka päivä.
Kumpaakaan kysymyksessä mainituista Atatürk-elämäkerroista ei ole suomennettu. Suomeksi on käännetty vain Dagobert von Mikuschin Mustafa Kemal : uuden Turkin luoja (WSOY, 1930).Toni Alarannan Turkin historia on ilmestynyt vuonna 2019.
Suomenkielistä lääketieteen sanastoa luotiin aktiivisesti etenkin 1880-luvulta alkaen. Ensimmäinen ruotsalais-suomalainen sanaluettelo ilmestyi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim-lehden liitteenä vuoden 1885 aikana. Se sisälsi 4 500 sanaa. Kolme vuotta myöhemmin valmistui suomalais-ruotsalainen sanaluettelo, jossa oli 6 300 sanaa En onnistunut löytämään tarkkaa tietoa, milloin suomenkielinen termi vaivaisenluu on otettu käyttöön. En päässyt käsiksi näihin sanaluetteloihin, joten en osaa sanoa, oliko vaivaisenluu mukana niissä.Vaivaisenluu on kuvaava suomenkielinen nimitys tilanteelle, jossa ukkovarpaan tyvinivelessä on muutos, jonka takia se turpoaa ja kääntää ukkovarpaan muihin varpaisiin päin. Sana vaivainen merkitsee sanakirjan…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1) kertoo, että Heta-Leena-nimeä on annettu Suomessa yhteensä alle 30 kertaa. Nimihaku ei valitettavasti erittele lukumäärää tarkemmin, kun on kyse harvinaisesta nimestä. Tämä johtuu yksityisyyden suojasta.
Tommy Hellstenin suomenkieliset teokset ovat:
Virtahepo olohuoneessa & Elämän lapsi, 1999
Vanhemmuus - vastuullista vallankäyttöä, 1999
Virtahepo työpaikalla, 1998
Miesmatka, 1998
Ihminen tavattavissa - kohtaamisen taito, 1996
Elämän lapsi - vastuulliseen aikuisuuteen, 1993
Virtahepo olohuoneessa, 1991
Tämän tiedon olisit saanut selville myös pääkaupunkiseudun yhteisestä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ hakemalla tekijän nimellä ja rajaamalla haun suomenkielisiin kirjoihin.
Tekijänoikeuslain mukaan kaikki perinnesävelmät ja -tekstit ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Varsin turvallisin mielin voi olettaa, että kyseessä on vapaa aineisto, jos tekijää ei ole mainittu ollenkaan ja kyseessä on ns. tavanomainen, kaupallinen julkaisu. MItään yhtä paikkaa tekijänoikeudellisesti vapaalle aineistolle ei ole tarjolla, sitä paitsi tilanne muuttuu koko ajan, kun joka vuoden alussa uusia teoksia vapautuu (tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta).
Isompi helpotus kysyjälle lienee se, että hän voi vapaasti lähettää sveitsiläisille ystävilleen mitä tahansa nuotteja yksityisyyden suojassa. Lain mukaan saa yksityistä käyttöä varten valmistaa muutaman kopion mistä tahansa sävellyksestä iästä ja muodosta riippumatta. On siis yhtä…
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytäntö vaihtelee tieteenaloittain ja oppilaitoksittain. Yleensä laitoksilla on omat suosituksensa, joita tulee noudattaa.
Johdonmukainen merkitsemistapa esim. kaikki suomeksi tai kaikki englanniksi, on turvallinen menetelytapa. American Pchychological Associationin ohjeita pidetään arvossa ja noudatetaan usein, ja heidän julkaiseman kirjansa, "APA Publication Manualin" ohjeet ovat selkeät ja hyvin kattavat.
Opinnäytetöiden kirjoittamista opastavissa kirjoissa on yleensä lähdeviitteiden merkitsemistä auttavia ohjeita. Tavallisimpia näistä kirjoista on "Tutkimus ja sen raportointi" ja "Tutki ja kirjoita".
