EBSCOhost-tietokanta on kansainvälinen elektronisten lehtien tietokanta, jonka avulla voi etsiä kokotekstiartikkeleita. Tiedonhaku helpottuu näin huomattavasti. Ebsco on maksullinen tietokanta eikä sitä voi käyttää ilmaiseksi kotikoneelta. Jyväskylässä tietokantaa voi käyttää ainakin yliopiston kirjastossa. Tässä linkki JYK:n Usein kysyttyä -sivulle, jolta selviää, miten kirjastoa voi käyttää, vaikka ei olisikaan yliopiston opiskelija.
https://kirjasto.jyu.fi/faq
Yliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto, jonne voi ottaa kirjastokortin. Kysy neuvonnasta, missä ovat kaikille vapaat koneet, joilta Ebsco löytyy.
Jyväskylän yliopiston kirjasto (JYK)
https://kirjasto.jyu.fi/
Korkeakoulujen valintaoppaita ei enää julkaista painettuna. Oheisesta linkistä löydät tietoa vuoden 2013 korkeakoulujen yhteishausta:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoon
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Opetushallitus julkaisee valintaoppaita pdf-muodossa. Lisäksi korkeakoulut julkaisevat omia valintaoppaitaan kotisivuillaan.
Kirjastohakemistosta voi hakea kirjastojen osoitteita, mutta tietokannassa on yli 1000 kirjastoa, joten hakeminen on vähän työlästä https://hakemisto.kirjastot.fi/ Frank-monihaun sivulta oikeasta reunasta löytyy erilaisten kirjastojen listat (ammattikorkeakoulukirjastot, erikoiskirjastot, yliopistokirjastot, kunnnan- ja kaupunginkirjastot, aluekirjastot jne.), joten niistä pystyy hahmottamaan kirjastokenttää ja sen erilaisia kirjastoja http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Suosittelen kirjastohakemiston käytön yhteyteen painetun Kirjastokalenterin käyttöä (Kirjastokalenteri 2018 uusin). Kalenterista selviää erilaisten kirjastojen yhteystiedot, mm. aluekirjastot (entiset maakuntakirjastot) ja kaikki kunnankirjastot/…
Kirjasto ei osta vanhoja rahoja. Jos haluat tietää, onko hallussasi olevat rahat arvokkaita, voit tutkia asiaa itse esimerkiksi tästä oppaasta
Suomi 2021: rahat ja setelit 1811-2020 arviohintoineen
Rahat voi myös käydä arvioituttamassa asiantuntijalla. Jos hallussasi olevilla rahoilla ei ole arvoa, ne voi kierrättää. Lisätietoja saat tästä HSY:n Jäteoppaasta.
Hei! Suomen etymologisen sanakirjan mukaan harjulaine tarkoittaa 'laukkukauppiasta' eli venäläistä tai karjalaista kulkukauppiasta. Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttilainen tarkoittaa konttikauppiasta eli kulkukauppiasta.
Linkit sanakirjoihin:
https://kaino.kotus.fi/sms/
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_etymologinen_sanakirja
Tutkimistani kirjallisista lähteistä en valitettavasti "seireenien suota" löytänyt – en Tampereen läheltä, Pirkanmaalta tai muualtakaan. Nimitys ei ehkä ole paikan virallinen nimi, siitä päätellen, että viettelijätärtä merkitsevä 'seireeni' on tässä kirjoitusasussa varsin uusi tulokas suomen sanavarannossa: se on alkanut meillä yleistyä vasta 1920-luvulta lähtien ja vanha 'sireeni'-muoto säilyi käytössä pitkään tämän jälkeenkin.Suomalaisessa suoperinteessä ei tunneta antiikin tarujen seireenien lailla kulkijoita luokseen houkutelleita olentoja, mikä myös viittaa "seireenien suo" -nimityksen myöhäiseen –enemmänkin korkeakulttuuriseen kuin folkloristiseen – syntyajankohtaan. Kansanperinteessämme ei ollut erityistä tai yhtä…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi voi etsiä teoksia pyhimyksistä. Valitaan sanahaku ja hakusanaksi pyhimykset, kielivalikosta rajataan kieleksi suomi. Teoksista Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle (Katolinen tiedotuskeskus, 2001)ja Kecskeméti, Outi: Taivaallisia suojelijoita (Katekeettinen keskus 2002) löytyy paljon pyhimysten suomenkielisiä nimiä. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa mainitusta tietokannasta www.helmet.fi. Katolinen tiedotuskeskus on alan asiantuntija, heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Kotipalvelun historiasta ei ole tietääksemme toistaiseksi tehty mitään laajempaa selontekoa. Menemällä Googleen ja hakemalla asiasanoilla "kotipalvelu" ja "kirjastot" pääset monien eri kaupunginkirjastojen kotipalvelusivuille. Voit itse ottaa yhteyttä näihin kirjastoihin ja tiedustella kuinka heillä tätä palvelua on vuosien mittaan kehitetty.
Alla muutama verkko-osoite:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kotipalvelu/
http://www.tuusula.fi/teksti.tmpl?id=1121;numero=50987528
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/laitoskirjastot
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11884;8532;86907
http://www.nurmijarvi.fi/palvelut/kirjasto/fi_FI/kotipalvelu
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;108920;132696;135812…
http://kaupunginkirjasto.…
Espnajan kirjastojärjestelmästä löytyy varsin vähän tietoa suomeksi.
Aleksi-tietokannasta löytyi kaksi Espanjan tieteellisiä kirjastoja käsittelevää artikkelia:
Penkinmerkkausmatkalla Barcelonassa. Julkaisussa: Signum 39(2006) nro. 5 s. 5-8.
Espanjasta mallia kirjastojen laadunhallintaan ja auditointiin.
Julkaisussa: Signum 40(2007): 3, 5-13
Signum on Suomen tieteellisen kirjastoseuran lehti. Voit kysellä lehden saatavuutta lähikirjastosi kautta. Lehteä löytynee ainakin Rovaniemeltä.
Internetissä:
Public Libraries in Spain (vuodelta 1993):
http://www.doc6.es/media/pdfs/articulos/Public_libraries_%20in_spain.pdf
Library marketing in Spain:
http://www.um.es/gtiweb/jgomez/publicaciones/marketinginspainmassisimoy…
http://www.justlanded.com/…
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kansainvälistä miestenpäivää on vietetty 19.11. vuodesta 1999 alkaen. Sitä on ehdotettu vietettäväksi jo ainakin vuodesta 1960, ja vietettykin, mutta aiemmin eri päivinä eri maissa.
Ilmeisesti ajatus ja tarve tämän juhlapäivän viettämiseen on tullut monilta tahoilta, ja nykyään tätä tapahtumaa juhlitaan lukuisissa järjestöissä kaikissa maanosissa ja YK:ssa. Suomessa miestenpäivää ei ole merkitty kalenteriin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_miestenp%C3%A4iv%C3%A4
Miestenpäivän juhlistamiseen sopivia runoja voisi löytyä vaikka näistä runokokoelmista:
- Pimeän kirkkaus : runoja / Claes Andersson
- Meren poika, joen poika / Jani Nieminen
- Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja / toimittanut Salme…
Aiheestasi löytyy mm. seuraavia teoksia:
Kaisti, Riikka: Kalmarin unionin ajan kirkollisesta elämästä--Turku ja Kalmarin unioni - pohjolan suurvalta ja heräävä leijona--näyttely Turun tuomiokirkkomuseossa 13.6.1997-30.9.1998 // Nuorteva, Jussi: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, [Suomen historiallinen seura], [Helsinki], 1997 // Palola, Ari-Pekka: Maunu Tavast ja Olavi Maununpoika--Turun piispat 1412-1460, Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki, 1997 // Monta tietä menneisyyteen, toimittajat: Leena Rossi ja Hanne Koivisto, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, Turku, 1995 // Murroksia, toimittaneet Mika Kantola, Juha-Pekka Lehtonen, Markku Liuskari, [kirjoittajat: Risto Alapuro ... et al.] ,…
Suomen farmakologiayhdistyksen sivuilla kerrotaan , että "farmakologin tutkintoa ei ole, mutta kaikkein erikoistuneimpia farmakologiaan ovat farmakologiassa tohtorintutkinnon suorittaneet lääkärit sekä farmakologia pääaineenaan valmistuneet proviisorit. Paljon koulutusta saavat myös farmaseutit, ja koulutusta voidaan antaa myös mm. laboranteille. Kliinisen farmakologian tutkinto on sen sijaan olemassa, mutta sen voivat suorittaa vain lääkärit."
http://www.sfy.fi/FARMAKOLOGI.HTML
Uusimpia tulopoliittisia sopimuksia löytyy mm. SAK:n verkkkosivuilta
http://www.sak.fi/ajankohtaista_tupo_2002.shtml (2001-2004)
Vanhempia sopimuksia voi yrittää hakea LINNEA-tietokannan avulla (käytettävissä mm. Tampereen yliopiston kirjastossa). Tietokannasta on haettavissa mm. Tulopoliittisen selvitystoimikunnan vanhempia mietintöjä. Katso tarkemmin tietokannan hakuohjeista kuinka hakusanoja käytetään.
Linneasta löytyy viittaukset omistaviin kirjastoihin sekä saatavuustietoja
esim. Eduskunnan kirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto jne.
Eduskunnan palvelimelta www.eduskunta.fi voi etsiä mitä hallitus on sitoutunut eri tulopoliittisiin sopimuksiin liittyen tekemään (etsimäsi sosiaalipaketit). Hallituksen…
Etsivä Sumanen on rikostarkastaja Martti Konosen työtoveri. Kirjailija Eero Pasanen on kirjoittanut useita dekkareita Konosesta, Sumanen esiintyy ainakin dekkarissa Kononen ja kolmen kopla.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Konos-kirjat löytyvät Helmetistä: https://www.helmet.fi
Usvaa ei löydy omalla nimellään, mutta pienoisromaani löytyy myös kokoelmasta nimeltä Jälkeen keskiyön. Pääkirjaston kappale siitäkin näkyy jo luettu loppuun, mutta muutama kappale sitä on vielä kierrossa Vaski-kirjastoissa, eli varaamalla saanet sen helpoiten käsiisi.
Kirjakaupoissa tätä kokoelmaakaan ei enää taida olla myynnissä, ainakaan Kirjavälityksen tietokannasta ei löytynyt.
Huuto.netissä oli useampikin kappale tarjolla, saattaisi siis löytyä vielä muistakin antikoista.
Netistä lisätietoa Kingin kirjoista saa monistakin paikoista, aika hyvältä paikalta aloittaa vaikuttaa sivusto http://www.piina.net/.
Loviisan kirjastosta vastattiin näin:
Remontti on juuri valmistunut ja meidän atk-toimisto toi jo yhden näytön ennen remonttia, mutta se ei sopinut ko.laitteeseen. He ovat luvanneet näytön, laite meillä on.
Laitoin juuri kyselyn ATK-päällikölle näytöstä. Kun se on hoidettu meidän täytyy vielä opastaa henkilökuntaa, jotta tiedämme neuvoa asiakkaita.
