Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Madeleine Albrightin teoksia ei ole suomennettu, ei myöskään hänen elämäkertaansa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Anni Swan julkaisi kuusi Satuja lapsille luettavaksi -
kokoelmaa vv. 1901-1923. Kuinka Lystikki sai heiniä sisältyy todennäköisesti johonkin näistä. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainoastaan Satuja I
(1901) ja Satuja IV (1912). Näistä kummassakaan ei mainittua satua kuitenkaan ole. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä yliopiston kirjastoon jatkohakua varten.
Teit aivan oikein. Paras tapa saada muiden kirjastojen kirjoja omaan lähikirjastoon on tehdä varaus Helmetin kautta. Kirjojen kuljetukseen kirjastosta toiseen kuluu muutama päivä. Toinen tapa saada muiden kirjastojen kirjoja on tehdä puhelinvaraus, jolloin asiakas soittaa siihen kirjastoon, jossa kirja on hyllyssä. Henkilökunta hakee kirjan hyllystä ja varaa sen asiakkaalle. Tässä tapauksessa asiakkaan on kuitenkin itse haettava kirja toisesta kirjastosta. Tämä voi olla nopeampi tapa saada kirja, jos lähtee heti hakemaan sitä. Mutta jos haluaa kirjat omaan kirjastoonsa, paras tapa on varaus Helmetin kautta.
William Blaken kokoelmasta ”Songs of Experience” vuodelta 1794 on suomennettu osa runoista. Ne sisältyvät Risto Ahdin teokseen William Blake & Vimmainen Genius (Sanasato 2001) Ahdin suomeksi kääntämänä.
Runoa ”London” ei tiettävästi ole suomennettu.
Alla linkki Lahden kaupunginkirjaston ”Linkki maailman runouteen” –tietokantaan, josta löytyy listaus Blaken suomennetuista runoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Verbillä kiertää on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esimerkiksi karjalan kierteä, viron keerata). Verbi on johdos samasta vartalosta kuin sana kierä, joka langasta puhuttaessa tarkoittaa hyvin kierteistä. Kierä-sanalle on vastaineita etäsukukielissä ugrilaiskieliä myöten. Näin esimerkiksi komin kielessä gar taikoittaa kierää, tiukkaan kierrettyä, mansin kielessä ker-verbi tarkoittaa 'palmikoida, kietoa yhteen'. Kielitieteilijöiden mukaan rinnastukset etäsukukieliin ova kuitenkin äännehistoriallisista syistä kiistanalaisia. On myös mahdollista, että sana kuuluu merkityksiltään samankaltaisen kerä-vartalon yhteyteen.
Kierto, kierrätys ja kiertue ovat johdannaisia verbistä kiertää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen…
Hei!
Merkin tunnistaminen vaatii asiantuntijaa.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella. Heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi ja
teostiedustelut ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös useasta lehdestä löytyy teosarviointi-palstoja, mm. näistä:
Antiikki & Design- lehti
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jonne kyselyn voi lähettää:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Kentien maksullista palvelua löytyy Kauppakamarin HTT-tavarantarkastajilta.
https://kauppakamari.fi/asiantuntijahaku/…
Oodin digitointistudiossa voi muuttaa minidiscin paremmin toimivaan muotoon.
Studion kuvauksessa kerrotaan:
VIDEOFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•Normaalinopeudella kuvatut VHS- ja S-VHS-kasetit
•Normaalinopeudella kuvatut MiniDV-, DVCAM-, DVCPRO- ja HDV-kasetit
•Video8- ja Hi8 –kasetit (ei Digital 8)
•8 mm kaitafilmi ja Super8 –filmi
ÄÄNIFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•C-kasetti
•DCC
•DAT-nauha
•MiniDisc
•Vinyylilevyt
Linkki varaussivustolle
Yrityksistä mm. Digiaura tarjoaa verkkokaupassaan laitetta, jolla minidisc levyn saa digitoitua. Linkki sivulle
Netissä on useita sivustoja, joilta voi hakea Singer-ompelukoneiden valmistustietoja. Tässä yksi sivusto, josta voi hakea tietoa koneen sarjanumerolla:https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmKoneesi on valmistettu tämän sivuston haun mukaan vuonna 1899.Tässä toinen sivusto, jonka avulla voi hakea koneen valmistusvuotta, kun sarjanumeron edessä ei ole kirjainta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…Jos joku kirjain löytyykin sarjanumeron edestä, löytyvät tiedot täältä kirjaimen mukaan https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…Singerin sivuilta saa lisätietoja vanhoista Singer-ompelukoneista:https://www.singermachines.co.uk/faq/…
Kun kuvaa vertaa perhoskirjoista ja verkosta kuvahaulla löytyviin kuviin, kysessä tosiaan voisi olla isonokkosperhonen.Isonokkosperhonen voi näyttää samantapaiselta kuin sen lähilajit nokkosperhonen tai harvinaisempi kirsikkaperhonen. Suomen perhoset -sivustolla on kuvattu näiden lajien tuntomerkkieroja: https://www.suomen-perhoset.fi/isonokkosperhonen/Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumilta löytyy asiantuntemusta lajien tunnistamiseen. https://foorumi.laji.fi/Myös Suomen yleisten kirjastojen tuottamasta valikoitujen tiedonlähteiden kokoelmasta Makupalat.fi saa apua perhosten tunnistamiseen. Hakusanalla perhoset löytyy seuraava linkkikokoelma: https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=…
Kyseessä lienee Raija Siekkisen kirja Tyttö, puu ja peili (Otava, 1987).Kirjasammosta löytyy kuvaus teoksesta: "Tyttö ihailee itseään peilistä. Hän on maailman kaunein. Hän jää sisälle taloon ihailemaan itseään. Myös ulkopuolella puu näkee itsensä peilistä kauneimpana, niin kauniina ettei malta syksyllä pudottaa ihania lehtiään. Keväällä ei sitten kasvakaan uusia kuivuneiden tilalle. Tytölle tulee ikävä yksin kotona. Vasta ulos kylille uskaltautuessaan hän löytää iloa elämäänsä." (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0b45505d-1043-4f7c-a38c-631ff65e1e62)
Eeva Kilven kirjojen arvosteluita löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta. Tietokannan Internetosoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid=376
Pudotusvalikoista valitaan haluttu kirjailija ja toisesta valikosta valitaan lähteet ja tuotanto.
Kirjallisuutta:
Perintömetsä : sukupolvenvaihdos ja yhteisomistus / Matti Kiviniemi, Pirjo Kärki
Julk. Metsäkustannus, 2008
Metsänomistajan verokirja / Ville Hukkanen
Julk. Verotieto, 2007
Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat myös hyviä tietolähteitä. http://www.metsalehti.fi/fi-FI/metsalehti/
http://www.metsalehti.fi/KysyJaVastaa/Read.aspx?messageID=4b0184b1-2785…
Perintökaari 23 luku käsittelee perinnönjakoa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L23
Metsätilan sukupolvenvaihdoksesta löytyy tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.farmit.net/farmit/fi/05_talous/09_Sukupolvenvaihdos/index.jsp
http://www.metsakeskus.fi/web/fin/metsakeskukset/Pohjois-Savo/koulutust…
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/Asiakasedut/…
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista sitä ei enää löydy. Sen sijaan Kouvolan kaupunginkirjastosta löytyy yksi lp-levy. Levyn nimi on Break.
Voit tilata levyn kaukopalvelusta. Hinta 4 euroa maksetaan varausta noudettaessa. Tässä on linkki Espoon kaupunginkirjaston kaukopalvelutilauslomakkeeseen:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Lastenkirjaa jonka nimi - tai alanimi, vastaisi etsittävää en valitettavasti löytänyt . Aihepiiriltään ja ilmestymisvuodeltaan läheltä liippaava kirja voisi olla helppolukuisten Lukukoukku-sarjassa ilmestynyt Arska ja hurjat koirat -kirja https://keski.finna.fi/Record/keski.277577?sid=3073064703.
Kirjan tapahtumapaikkana ei ole koirapuisto vaan löytöeläintarha, mutta kirjan kannen pohja on vihreä.
Paremmin kirjan nimeä ja väriä vastaisi Markku Ropposen Koirapuistoromaani https://keski.finna.fi/Record/keski.2882558?sid=3073079280. Kirjan kansi on vihreäpohjainen mutta kirja on selkeäsi aikuisten kirja, ja ilmestynyt vasta vuonna 2018.
Ystävällisin terveisin!
Valitettavasti Dominique Bonan teos Gala, la mujer más enigmática del siglo XX (1996) on poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista. Teosta ei näytä olevan muuallakaan Suomessa tai Pohjoismaissa.https://finna.fi/https://search.worldcat.org/Kansalliskirjaston kokoelmissa on lainattavissa teoksen ranskannos Dominique Bona: Gala (ISBN 208066817X).https://finna.fi/Record/fikka.2669674?sid=5141161049
Tietoa Tipuhoroskoopin alkuperästä ei ole löytynyt. Se näyttää esiintyvän netissä sekä yleiskielisenä että lounaismurteisena. Tuosta murteesta mieleen tuli kirjailija Heli Laaksonen, mutta ei hänen tuotannostaan kylläkään horoskooppia löytynyt. Tiedustelimme asiaa myös valtakunnallisella kirjastoväen sähköpostilistalla - mikäli sitä kautta tulee jotakin tietoa asiasta, lähetämme teille sähköpostia.
Kysymyksesi oli kovin yleinen, voit halutessasi täsmentää sitä, jotta voimme vastata kysymykseesi paremmin. Alustavasti etsin sinulle muutaman viitteen käytössämme olevista tietokannoista:
Melinda-yhteistietokannasta löytyi hakusanoilla sähköiset palvelut ja nuoret (tai lapset) ainakin seuraavat relevantin kuuloiset viitteet:
Vähätalo, Mervi : Tietojohtaminen hyvinvointialalla : nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen internet-pohjaisilla menetelmillä / Mervi Vähätalo & Tomi J. Kallio. -- Turku : Turkun kauppakorkeakoulu, 2013.
Hast, Sanna :"Mun elämä - miten siitä tuli näin vaikeaa?" : nuorten huolenaiheita Textari-Helpin valossa / Sanna Hast ja Anne Parkkinen. -- [Rovaniemi], 2007.
Romppanen, Mari.
Lasten ohjelmapalveluiden…
Hei,
olisiko kyse Margaret Elise Gaggin kuvakirjasta 'Päivikin päivät'. Kirjan aiheena on syntymäpäivät. Sen on kustantanut Kuva ja Sana vuonna 1966. Kirjan on suomentanut Helena Heikkinen. Sen on kuvittanut J.H.Wingfield. Kirjassa on 50 sivua ja se on aikanaan ilmestynyt Leppäkerttu-sarjassa.
Kirjaa on saatavan muutamassa kirjastossa esim. Turun kaupunginkirjastossa. Sinun on mahdollista tilata kirja kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa ja on maksullista. Raahessa kaukolainasta peritään 1 € + lähettävän kirjaston maksu. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, Raahessa joko pääkirjastossa, Vihannin kirjastossa tai netissä olevalla kaukolainapyyntölomakkeella.
Raahen…
Näyttäisi siltä, että Tampereen Jenny on Eino Kettusen sanoittama teos. Kappaleen nuotit löytyvät ainakin näistä nuottikokoelmista:
https://www.finna.fi/Record/lumme.1007464/Details#holdings
https://www.finna.fi/Record/siilinjarvi.50947
Piki-kirjastojen kokoelmista ei löydy yhtään runokokoelmaa, jossa tekijän etunimenä olisi Saana.
Mutta Turun ja Oulun kaupunginkirjastoista löytyisi runoteos nimeltä Sudennälkä, jonka on kirjoittanut Saana Junkkonen. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja julkaisija on Runogalleria.
Voit lähettää teoksesta kaukolainapyynnön meille mikäli epäilet, että tämä voisi olla kyseinen teos. Kaavake ja ohjeet löytyvät sivultamme: http://www.tampere.fi/kirjasto/kppyynto.htm.
