Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kirjastoammattilaiset eivät ole asiantuntijoita. Jos kyse on sinun tai läheisesi veriarvoista, suosittelen, että keskustelet asiasta lääkärisi tai terveydenhoitajasi puoleen. Joitakin arvoja selitetään Terveyskirjastossa.
Valitettavasti Helena Anhavan runoutta ei ole käännetty englannin kielelle. Kansallisbibliografiasta kävi ilmi, että hänen runojaan on kyllä käännetty viroksi, ruotsiksi ja venäjäksi.
Kysymyksesi on sangen väljästi muotoiltu. Siirtyminen korttiluetteloista atk-pohjaisiin on merkittävästi helpottanut mm. tiedonhakua. Asiakkaan kannalta vieläkin mullistavampaa lienee se, että kirjaston tarjontaan voi tutustua ja sen palveluja käyttää internetin kautta, vaivautumatta itse paikan päälle. Ehkä Sinäkin haluat päästä tutkimaan netissä olevia kirjastojen aineistorekistereitä?
Yleisten kirjastojen kokoelmatietokantoja on koottu Kirjastot.fi-sivuston Kirjastot-osioon, http://www.kirjastot.fi/kirjastot .
Olet Helmet-haun kautta varannut Aino Suholan Yksi näistä -kirjan ja sen pitäisi olla Pukinmäen kirjastosta noudettavissa parin päivän kuluessa. Kirjaston aineistoa voi varata joko juuri niin kuin olet tehnyt Helmet-tietokannan kautta tai sitten käymällä kirjastossa tai soittamalla, jolloin henkilökunta tekee varauksen.
Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus : Suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005) löydät luukuisia runoja vanhuudesta useilta suomalaisilta kirjailijoilta.
Vanhuudesta kertovat esimerkiksi Miika Soinin ohjaama elokuva Thomas (2010) sekä Ritva Nuutisen ohjaama Hänen olivat linnut (1976), joka pohjautuu Marja-Liisa Vartion samannimiseen romaaniin.
Vanhuus on keskeisenä teemana muun muassa seuraavissa romaaneissa:
Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta : Tomas Skarfeltin muistiinpanoja (2011)
Eeva Tikka: Jyrkänparras (1981)
Sisko Istanmäki: Yöntähti (2008)
Harri Tapper: Unhola (2003)
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
Juri Trifonov: Vanhus (1979)
William Wharton: Isä (1982)
Romaaneista voit lukea lisää…
Tällä hetkellä Let's get rocked -kappale löytyy esim. seuraavilta Def Leppard -yhtyeen cd-levyiltä:
Mirror ball : live & more (konserttiäänityksiä vuosilta 2008-2009) (Bludgeon Riffola, 2011)
Adrenalize (deluxe edition, sisältää studioversion ja konserttiesityksen, julkaistu alun perin vuonna 1992) (Mercury Records, 2009)
Best of (Bludgeon Riffola, 2004)
Virsi löytyy sivustolta Luterilainen.com pyhäkouluaineistoista. Sivuilla on myös nuotit lauluun. Linkki sivustoon.Laulun sanat on tehnyt ruotsalainen J. T. Jakobsson (k. 1912) ja sävelen H. Braxen (k. 1906)Laulu löytyy myös Lasse Heimosen laulamana. https://www.youtube.com/watch?v=9FlE4HqrHlQ
Reino Lauri on salanimi. Kirjailijan oikea nimi oli Reino Laurikainen. Hän julkaisi kaksi romaania. Vuokra-auto A 4115 : kuljettajan muistelma. Kirja-kustantamo, 1930. 170 sivuaKultainen rengas. Karisto, 1948. 339 sivua. - Aateliskartanoon sijoittuva romanttinen kartanoromaani.Lähteet:Karvonen, Maija : Salanimet ja nimimerkit. SKS, 2000.Kirjasampo
Suomen kansallisdiskografia Violan (http://finna.fi mukaan nuottia ei vieläkään ole saatavilla. Violasta löytyvät tiedot mm. kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen.
Finlandersin kappale Elämän valo löytyy soitettuna ainakin levyltä Kauneinta häämusiikkia.
Forssellin sodanjälkeisiä (1940-luvun lopulta) kirjoja olivat
Källorna. - 1945
Skriftskola - uppgift och gåva. - 1947
Solvisans skugga. - 1948
Näistä kenties kysytty olisi ensimmäiseen kirjaan sisältyvä 'Min invalid', joka on ajoitettu tammikuuhun 1942. Muistelmassa vaikeasti haavoittunut ja pysyvästi vammautunut reservin vänrikki (siviilissä kansakoulunopettaja) vierailee kertojan pappilassa ennen kuin lähtee häntä hakemaan tulleen vaimon kanssa käymään lomalle kotiseudulleen, jossa hän voi ensi kerran nähdä juuri syntyneen poikansa.
Kirjoittaja haluaa muistamallaan tapauksella korostaa kodin suurta merkitystä.
Sanakirjat ja käännösohjelmat eivät vielä löydä sanaa.
Olisiko kyse sanaleikistä CAM=computer-aided manufacturing + Taks eli tehtävät?
Camtasia on kauppanimi ohjelmalle, jolla voi sekä nauhoittaa, muokata että yhdistellä esim. kuvaa ja ääntä.
Myyjän sivuilla ohjelmaa kuvaillaan näin:
"Camtasia goes beyond most screen recorders allowing you to edit your recordings and produce videos without switching between apps.
• Record on-screen activity
• Add imported media
• Create interactive content
• Share high-quality HD videos"
Kuten kysyjän viittaus tuon sähköisen julkaisun yhteydessä olevaan tekijänoikeudelliseen tiedotteeseen kertoo, sen voi "tulostaa" (tarkoittaa myös pysyvän kopion tekemistä) vain henkilökohtaista käyttöä varten. Kirjastossa kotiseutukokoelmaan tehtävä kopio ei ole koskaan henkilökohtaista käyttöä, joten lähtökohtaisesti tällaisen kopion tekemiseen täytyy saada tekstin tekijän lupa.
Jos kirjasto ei voi tai halua lupaa hankkia, voidaan kokoelmaan liittää itse julkaisun sijasta A4-arkki, jossa on julkaisun bibliografiset tiedot ja linkki sähköiseen julkaisujärjestelmään.
Heikki Poroila
Mainitsemasi kohta Jon Kabat-Zinnin kirjasta "Täyttä elämää" löytyy suomennoksen sivulta 31. Kappale alkaa näin: "Klinikalle tuli myös eräs hieman yli seitsemänkymppinen mies, joka kärsi kovista jalkakivuista. Hän tuli ensimmäiselle tunnille pyörätuolissa..."
Lähde:
Kabat-Zinn, Jon: Täyttä elämää : kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa (suomentaneet Marlene Sanoukian ja Tuija Turpeinen, Basam Books, 2007)
Joissakin palvelun elokuvissa on englanninkielinen tekstitys, mutta suomenkielistä tekstitystä niissä ei ole. Tietoa palvelusta löytyy Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Elokuvat/IndieFlixelokuvapalvelu(2…
Maja on pohjoismainen ja saksalainen nimi, joka on Maria-nimen kansanomainen muoto. Sen suomalainen versio on Maija. Siikne on Signe-nimen kansanomainen muoto. Signe-nimen taustalla on muinaisskandinaavinen Sighne (voittajatar). Einikki taas on Eine- ja Eini-nimien puhuttelumuoto. Eine on todennäköisesti alkujaan Eino-nimen sisarnimi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Sade ei todennäköisesti tarkoittanut La Nouvelle Justine –teosta Justinen tarinan lopulliseksi versioksi, vaan on todennäköistä, että kolmannen version jälkeen olisi tullut vielä ”uusi uusi Justine”. Kuten Will McMorran toteaa artikkelissaan "Intertextuality and Urtextuality: Sade's Justine Palimpsest" (Eighteenth-Century Fiction 2007 (4), s. 367):
No single, authoritative text subordinates the others, and a strong sense of textual instability consequently permeates each of the variations of Justine's story. Sade reverses the direction of the typical writing process: text reverts to paratext, finished article reverts to rough draft as one version is consumed by the next.
Lisäksi on huomioitava, että Sade ei koskaan itse julkaissut…
Tiedot kyseisestä nuotista löytyvät kansallistietokannasta: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/3CF3VPTSN7YTSCU2Y758N8YJ3X3AHKF2R…
Sijaintitiedot ovat vähän puutteelliset, mutta ilmeisesti nuotti löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja sen voi tilata ainoastaan lukusalikäyttöön.
Nopeasti hakien löysin AltaVistan avulla ( www.altavista.com/ ) fraasilla "olympiska spelen" Ruotsin olympiakomitean sivuston http://www.sok.se/ , josta löytyy ruotsiksi mm. olympialaisten historiaa sekä tietoa kesä- ja talviolympialaista eri vuosilta.
Et maininnut mitkä löytämäsi sivut eivät mielestäsi olleet kunnollisia, toivottavasti tämä ei ole yksi niistä!
Jatkuuko kirjautumisongelma vielä? Ekirjaston vastaavan mukaan valtakunnallisella sivustolla ei ole tällä hetkellä ongelmaa, mutta katkoksia on saattanut olla. Onkohan kyse eKirjastosta vai oman kirjaston e-kokoelmaan kirjautumisesta? Mikäli ongelma vielä jatkuu, kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, jonka kortilla olet kirjautumassa. Kirjastohakemistosta löytyvät kaikkien kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Mikäli kyse on Järvenpään kirjastosta (josta meillä ei valitettavasti vieläkään ole pyynnöistä huolimatta yhtään vastaajaa valtakunnallisessa palvelussamme), tässä Kirjastohakemiston yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/jarvenpaa/jarvenpaanpaakirjasto-edf2b/co…