Pikainen tuntuma on, että esseekokoelmien kysyntä on viime aikoina vähän lisääntynyt. Etenkin nuorten miesten, kuten Antti Nylenin ja Tommi Melenderin kirjoitelmien myötä on esseiden suosio kasvanut. Viime vuonna on ilmestynyt Johanna Venhon toimittama Mitä essee tarkoittaa ( Savukeidas ), löytyisikö siitä parempaa tietoa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032408__Smit%C3%A4%20esse…
Seuraavalla HelMet haulla löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista 469 esseekokoelmaa. Avaamalla kirjan tiedot näkyy, onko kirja lainassa. Lainalukuja ei valitettavasti saa näkyviin.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=041&search…
Hei,
Varmin valinta on kirjasto, jonka palveluihin kuuluu paja/verstas. Kirjasto 10:n kaupunkiverstas Helsingin keskustassa tarjoaa käyttöön myös kuvankäsittely- ja julkaisuohjelmat. Espoon kirjastoista kuvankäsittelyä voi tehdä esimerkiksi Sellon tai Entressen kirjastoissa.
Kuvankäsittelyä varten on näissä kirjastoissa varattava aika.
Runon Tänä yönä jokainen meistä on kirjoittanut Viljo Kajava. Runo on julkaistu teoksessa Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot (toim. Jarkko Laine, Otava, 1998).
Blondi tuli taloon -sarjan asetelma on hieman toinen kuin Pulmusten. Pulmusten voidaan ajatella kuvaavan enemmänkin ydinperheen kriisiä. Perhe koostuu äidistä, isästä ja kahdesta lapsesta. Blondi tuli taloon -sarjassa perheestä puuttuu äiti ja talouteen muuttaa asumaan yksihuoltaja, joka auttaa perhettä. Samanlaisena voisi ehkä pitää enemmän amerikkalaista Nanny-sarjaa, jossa äidittömään talouteen muuttaa pirteä lastenhoitaja. En kyllä muista että Blondi tuli taloon -sarjassa olisi ollut mitään erityisesti Pulmusista lainattuakaan.
Kyllä isä osaa -sarja on siltä osin samanlainen, että siinä on ydinperhe. Sarjan huumori on kuitenkin lempeää, enemmän koko perheen ohjelmaksi sopivaa, ja perheenjäsenten välinen kiintymys käy ilmi sarjan…
On mahdotonta saada tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella ihmisellä maailmassa on pesukone tai jääkaappi. Sekä pesukoneita että jääkaappeja on valmistettu suunnattomia määriä ympäri maailmaa 1940-luvulta alkaen. Kodinkoneiden valmistuksen tilastointi on kuitenkin vaihdellut hyvin paljon ajasta, valtiosta ja valmistajasta riippuen. Ei ole olemassa tahoa, joka pitäisi lukua koko maailmassa käytössä olevista jääkaapeista tai pesukoneista.
Saksalainen tilasto- ja markkinatutkimuspalvelu Statista tarjoaa jonkin verran tilastoja erilaisten kodinkoneiden tuotannosta. Statistan tilastoista löytyy esimerkiksi tietoa siitä, montako pesukonetta maailmassa on myyty vuosina 2013 ja 2014. Statistan pesukone-aiheiset tilastot löytyvät täältä: https://www…
Kyseessä on tosiaankin Celian tarjoama palvelu. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta äänikirjoina ja pistekirjoina ja Celian palveluita voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa.
Celian asiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Sellon kirjastossa Leppävaarassa. Asiakkaaksi voi kirjautua Espoossa myös Entressen, Ison Omenan, Kalajärven, Karhusuon, Kauklahden, Otaniemen, Pikkulaivan ja Soukan kirjastoissa.
https://www.celia.fi/
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Voisi olla haaskakuoriainen. Tunnistus-applikaatio antoi tämän tuloksen.
Tunnistaminen vaatii ammattilaisen.
Voisit ottaa yhteyttä esim. https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/hyonteiset tai https://play.acast.com/s/luontoilta Voit myös ladata kännykkääsi tunnistus-aplikaation, iNaturalist. https://play.google.com/store/apps/details?id=org.inaturalist.android&hl=fi&gl=US
Aivan suoraan tietoa juuri jalasjärveläisistä kirjailijoista ei löytynyt, mutta Seinäjoen maakuntakirjasto pystyy varmaan auttamaan, heillä on kotiseututietoa toimialueeltaan, tässä osoite:
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/maakunta.html
Lisäksi löytyi sivusto, johon on listattu kirjailijoita Pohjanmaalta:
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet. Harvinaisempia nimiä voi etsiä esim. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen laatimista nimikirjoista (Osma, Ranja, Vilmiina; Aenna, Rosma, Velveena; Eemu, Ukri, Amelie).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Kysymistäsi nimistä ainakin Ronjan, Jeminan, Aliisan, Helmin ja Jasperin merkitystä ja alkuperää on selvitetty aikaisemmin. Löydät ne hakemalla Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla etunimet JA nimi.
Teksti on Frans Heinosen kustantamasta lehdestä "Kokkotulilla" vuodelta 1909 (s. 10):Digi.kansalliskirjasto.fi, Kokkotulilla, 01.01.1909. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1006905?page=10
Tanskaa käsittelevää kirjallisuutta voit etsiä Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa :
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 asiasanalla Tanska.
Myös maantieteen hakuteoksista löydät tietoa Tanskasta.
Tällaisia hakuteoksia Jyväskylän kaupunginkirjatossa
on esim.
Maailma tänään. WS 1997
Maailma nyt. W+G 1992
Maailma jossa elämme. Gummerus 1990
Geo. W+G 1981
Maailmantieto. Ky 1980
Internetissä suomenkielistä tietoa Tanskasta on esim.
osoitteessa
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?tanska.html.
Auringonvalon uv-säteily muuttaa huonekalujen värisävyä ajan mittaan. Kovin paljon ei ilmeisesti ole tehtävissä tällaisille muutoksille. Jos pöytä on maalattu, sen voi maalata uudestaan, ja saada näin pinnan yksiväriseksi. Uudet huonekalut voi halutessaan suojata valolta etukäteen joko ikkunaverhojen tai koko pöydän pinnan peittävän liinan avulla.
Kirja löytyy Suomessa useammasta yliopistokirjastosta ja voit tehdä siihen oman lähikirjastosi kautta kaukolainapyynnön. Myös yliopistokirjastojen tietokantoja pääsee katsomaan kuka tahansa yliopistokirjastojen internet-sivujen kautta tai Frank-monihakupalvelun välityksellä(http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/).
Pääkaupunkseudun kirjastoautomaatiosta ei taida olla paljonkaan tietoa julkisesti näkyvillä. Jos sinua kiinnostaa kirjastoautomatiikka yleensä, suosittelisin kääntymään ATP Automationin (http://www.atp.fi) ja Mikroväylän (http://www.mikrovayla.fi) puoleen, sillä ne vastaavat Helsingin kaupunginkirjastossa automaatiolaitteista.
Tällaista runoa emme onnistuneet löytämään, mutta voisiko muistamasi olla Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig. Runo alkaa Laura Virkin suomennoksena näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Runo löytyy Hannele Koivusen ja Laura Virkin toimittamasta antologiasta Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Runon on säveltänyt P. J. Hannikainen. Joissakin nuoteissa laulu on nimellä "Soihtu käteen". Esimerkiksi nuotissa "Kansakoulun lauluja : Uno Cygnaeuksen 100-vuotispäiväksi sepitettyjä" (1910) laulun nimi on "Kansanopettajain marssi". Nuotissa sanoittajaksi on merkitty I. H. Matti Vainion kirjoittaman P. J. Hannikaisen elämäkerran mukaan sanoittaja on Immi Hellén: "Sanat Immi Hellén 16.6.1910/1916".
Lähde:
Vainio, Matti: P. J. Hannikainen : säveltäjä, runoilija, suomalaisuusmies (Minerva, 2004, s. 291)
Hei!
Kukurtaja mainitaan Parnasson numeron 6-7 sivulla 35. Myyrmäen lehtisalissa ei tällä hetkellä voi käydä lukemassa lehtiä. Voit varata lehden noudettavaksi omasta lähikirjastostasi. Voit lukea lehden myös e-lehtenä E-magz -palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_missa_ja_milloin_(184802)
Tarvitset kirjautumista varten Helmet-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Voit lukea lehtiä yleisimmillä nettiselaimilla.
Turun pääkirjaston Uutistorilla ja Turun kaupunginkirjaston lähikirjastoissa voi tulostaa tietokoneilta suoraan monitoimilaitteille. Laitteilla voi myös skannata ja kopioida asiakirjoja. Monitoimilaitteille tunnistaudutaan omalla kirjastokortilla.
Tulosteiden ja kopioiden hinnat/sivu:
A4, mustavalkoinen 0,20 € (sis. alv 24 %)
A3, mustavalkoinen 0,40 € (sis. alv 24 %)
A4, värillinen 0,80 € (sis. alv 24 %)
A3, värillinen 1,00 € (sis. alv 24 %)
skannaus muistitikulle tai sähköpostiin 0,00 €.
Tulosteet voi maksaa pankkikortilla tai käteisellä.
Tietokoneiden vieressä on ohjeet tulostamiseen. Ohjeet löytyvät myös täältä: https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tulostuksen_a3_ohje.pdf…
Marcel Aymén romaaneista on suomennettu ainoastaan La Jument verte, Vihreä tamma (suom. Olli Nuorto). Teos on lainattavissa Kuopion pääkirjastossa. Muita suomennoksia ovat mainitsemanne novelli Mies joka kulki läpi seinien sekä näytelmä Muiden kaulat (suomentanut ja radiolle sovittanut Ritva Arvelo). Novelli löytyy mm. teoksesta Huumoria ympäri maailman (toim. Jarl Hellemann), tämäkin teos löytyy pääkirjastosta. Näytelmä on mahdollista tilata kaukolainana.
Tässä muutama kirja, joista voisi olla hyötyä:
- Tehokkaan hankinnan työkalut / Terttu Huuhka (2017)
- Biteistä bisnestä! : digitaalisen liiketoiminnan käsikirja / Mika Ruokonen (2016)
