Tässä muutamia ranskankielisiä maailmanhistorian linkkejä ja linkkilistoja:
http://home.worldnet.fr/~larane/histoire00chrono0.htm
http://www.seminaire-sherbrooke.qc.ca/hist/Hist5/travaux.htm
http://www.gymnase-morges.ch/docs/Lienshist.html
http://perso.wanadoo.fr/saigprod/
http://www.nomade.tiscali.fr/cat/arts_culture/histoire/
http://www.csaffluents.qc.ca/wsed/his214.htm
Lindberg, Bo, Latina ja Eurooppa; suomeksi toimittanut Osmo Pekonen; viimeisen luvun kirjoittanut Teivas Oksala. Jyväskylä : Atena 1997 (toinen laitos 2009). Teosta löytyy kirjastojen kokoelmista, saatavuuden voi tarkistaa vaikkapa Frank-monihaun kautta, http://monihaku.kirjastot.fi .
Kirja on ilmestynyt vuonna 1985, joten kirja-arvostelutkin ovat siltä ajalta. Arvosteluja on Aikamerkki-lehdessä (1985, nro 5, s. 36, Pertti Lumirae, Rakkaus ja kuolema) ja Nuori voima -lehdessä (1985, nro 4, s. 31-32, Markku Laitinen, Joensuu ja rakkauden virkamies).
Kirjasampo-sivuston kautta löytyy myös yksi aikalaisarvio:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e9bb2e8-526b-4c84-93e4-e6…
Hei!
Esimerkiksi HelMetistä (www.helmet.fi) etsittäessä löytyy vanhempia teoksia kylätutkimus-asiasanalla, tulokset lienevät melko etnografista. Voisit kokeilla hakua siellä ja tarkastella, josko tuloslistalta löytyy jotakin sinua kiinnostavaa.
Tässä olisi muutamia viitteitä aiheesta yleisellä tasolla, joista voit aloittaa. Etsinnässä tehtiin rajaus uudehkoon kotimaiseen aineistoon. Jos osaat tarkentaa aihetta esim. maantieteellisesti, ajallisesti tai kielellisesti niin tulokset toki hieman vaihtelevat.
Kaikella on paikkansa : uuden paikallishistorian suuntaviivoja / toimittaneet Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen, Kari Teräs. Tampere : Vastapaino, 2010. Teosta on saatavissa esim. HelMet kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record…
Etsimme hymniä Carelica-kokoelmastamme, jossa on materiaalia myös inkeriläisistä. Valitettavasti sieltä ei löytynyt "Kirjassalon hymniä". Kirjasalo sijaitsi Pohjois-Inkerissä, ja on olemassa Pohjois-Inkerin hymni (hymni mainitaan Kirjasalon historiassa), mutta tästäkään ei painettua tekstiä löytynyt.
Voisitte tiedustella asiaa Suomen Inkeri-liitosta http://www.inkeriliitto.fi/ lisäselvityksiä varten.
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana.…
ihan suoraan ei tuon aiheisia kirjoja ole. Korona -aiheisia kirjoja voi hakea tietokannasta vaikkapa asiasanalla korona tai covid. Korona ja disinformaatio yhdistelmällä ei löydy kuin yksi Lilly Korpiolan alle listattu teos. Yhdistelmällä covid ja salaliittoteoriat tulee samoin yksi teos Mercola: The truth about covid 19...
hakusanalla covid tulee enemmänkin osumia, mutta niiden relevanssia aiheeseenne on vaikea todeta ilman, että selailisi kirjoja. Kirjat ovat hyvin lainattuja tällä hetkellä.
Tässä hakutulos covid sanalla haettaessa tietokannassamme:
https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat%3…
Lilly Korpiola: Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta ( 2021)
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyseessä on ensimmäinen säkeistö Aleksandr Puškinin runosta Ne poi krasavitsa pri mnie. Olli Hyvärisen suomennos runosta sisältyy Puškinin runojen kokoelmaan Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 (2018) s. 207.
Aleksandr Puškin: Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 Helmetissä
Kuvahakujen perusteella siivekäs voisi olla koivulude Ötökkätieto – Koivulude (otokkatieto.fi) ja kuoriainen vyöihrakuoriainen Vyöihrakuoriainen - Ötökkätieto – Vyöihrakuoriainen (otokkatieto.fi)Kirjastonhoitajalla ei ole kuitenkaan hyönteisasiantuntemusta, joten täysin varma ei voi olla.Voisit ottaa yhteyttä asiantuntijaan, esim. LuontoPortti - verkkolehti - Kysy luonnosta
Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätöksiä ei pääse katsomaan Internetin kautta. Päätöksistä saa tietoa käymällä ao. virastotssa
Helsingin käräjäoikeus Pasilanraitio 11
00240 Helsinki
(PL 25, 00241 Helsinki) (09) 1571
Telekopio
(09) 157 2717
helsinki.ko@om.fi
Helsingin hovioikeus Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
(PL 76, 00521 Helsinki) (09) 15 961
Telekopio
(09) 159 6212 (kirjaamo)
helsinki.ho@om.fi
Sitaatti on Eino Leinon runosta Vaalin valta. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Halla (1908).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906773?term=VAALIN%20VALTA&term=vaalin%20valta&page=65Runo on luettavissa myös Gutenberg-projektiin tallennetuista aineistoista:http://www.gutenberg.org/ebooks/14724
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
Tällä hetkellä Viherlaakson kirjastossa ei kokoonnu kirjastolaisten tiedossa olevaa lukupiiriä.Koska kirjasto on osan aikaa omatoiminen, voi siellä kokoontua paikallisten kirjastokäyttäjien oma lukupiiri.Haluaisitko perustaa oman lukupiirin? Linkki Helmet.fi Voisimme mainostaa sitä Helmet tapahtumissa.
Runo- ja kirjoituskilpailuista on kysytty usein aiemminkin. Nämä vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) hakusanalla kirjoituskilpailut.
Tee Google-haku, hakusanoiksi runokilpailu OR runokilpailut. Saat paljon linkkerunokilpailuihin, joista osa on valitettavasti jo päättynyt (esim. Suuri runokilpailu http://www.suurirunokilpailu.fi/index.asp ), mutta järjestäjätahoilta voit kysellä, onko heillä aikomus järjestää uusia kilpailuja. Voit myös tehdä haun hakulauseella kirjoituskilpailu OR kirjoituskilpailut.
Kirjoituskilpailuja on kerätty sivuille:
http://koti.mbnet.fi/pasenka/kirjallisuus/kilpailu.htm
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f…
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä teosta. Se voidaan kaukolainata teille halutessanne. Voitte tehdä kaukolainapyynnön joko verkossa osoitteessa
http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Etusivu/Kirjastopalvelut/Kaukolainatilaus
tai sitten voitte täyttää kaukolainalomakkeen missä tahansa kirjaston toimipisteessä.
Kirja oli saatavilla esim. varastokirjastosta. Kaukolainaus sieltä maksaa 2 e.
Hei
E-kirjakokoelmamme on tällä hetkellä hyvin suppea eikä sitä ole viime aikoina kasvatettu, mutta IPadillakin pitäisi kyllä pystyä meiltä kirjoja lainaamaan. Tämä tapahtuu seuraavasti:
Osoitteessa www.satakirjastot.fi valitaan Tarkennettu haku ja sieltä aineistolajiksi sähköiset kirjat. Sopivan kirjan löydettyäsi paina Lainaa sähköinen kirja -linkkiä. Lainaus tapahtuu antamalla kirjastokortin numero ja salasana, jonka jälkeen kirjan pääsee lataamaan. Tämä vaatii normaalisti Adobe Digital Editions -ohjelman, mutta iPadilla sopiva ohjelma on Bluefire Reader.
Pienenä varauksena täytyy tosin myöntää, että toistaiseksi emme ole tuota iPadilla lainaamista itse testanneet, mutta periaatteessa sen siis pitäisi onnistua.
Steibeckin Vihan hedelmät sijoittuu Yhdysvaltoihin 30-luvun lama-aikaan. Kyseessä on yhden perheen ponnistelu köyhyyden ja työttömyyden kurimuksessa.
Tilannetta vaikeuttaa myös luonnon olosuhteet mm. kuivuus appelsiiniviljelmillä.
Ympäristön vaikutukset ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset aiheuttivat silloin ja vielä 2000-luvulla aivan samanlaisia ongelmia.Työn perässä kulkeminen koskee myös tätä päivää.
