Katri-Helena on levyttänyt kappaleen nimeltä Onnen onkija vuonna 2006, se löytyy levyltä jonka nimi on Elämänlangat.
Levyä on olemassa myös pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuuden voi tarkistaa Helmet-tietokannasta. http://www.helmet.fi/
Katri-Helenan kotisivut: http://www.katrihelena.fi/index.htm
Kustannusosakeyhtiö Revontulen sivuilta löytyy lyhyet esittelyt molemmista miehistä.
Petri Sarjanen: http://www.revontuli.net/henkilot/pop_sarjanen.htm
Kari Kallonen: http://revontuli.net/henkilot/pop_kallonen.htm
Muita viitteitä kirjailijoista ei oikein tahdo löytyä. Kummastakaan ei ole kirjoitettu elämäkertaa, eikä lehtiviitetietokannoista (Arto, Aleksi) löydy viitteitä kuin kirja-arvosteluihin. Ilmeisesti siis henkilöhaastatteluita ei ole tehty. Yksi mahdollisuus on tietysti kysyä Kustannusyhtiö Revontulelta lisätietoja kirjailijoista. (http://revontuli.net/)
Hei, valitettavasti tietojemme mukaan kirjasta ei ole olemassa selko- tai lapsille soveltuvaa lyhennettyä versiota tai äänikirjaa. Kirjasta on kylläkin tehty useita elokuva- ja televisiosovituksia, mutta usein ikärajana näyttäisi olevan K12.
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voi saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Toiminto ei ole valittavissa Helmetin omissa tiedoissa, vaan tekstiviestipalvelu tilataan itse matkapuhelimesta. Tekstiviestip on maksullinen ja se on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Ohjeet tekstiviestipalvelun tilaamiseen löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmettekstivies…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Voisiko kyseessä olla Merrimanin (Rolf Ståhlström) Prinsessa Empivä, joka oli kovin päättämätön?
Satu löytyy kokoelmasta Olipa kerran (Pohjolan kirja 1942), kuvitus Ulla Ståhlströmin, suomennos Elina Vaaran.
Kirsti Hirvosen elämäkertaromaani Pilvien takan aurinko ilmestyi vuonna 2005 (Pilot-kustannus), joten kirjakaupoissa sitä ei varmasti enää ole myytävänä.
Pikaisella selailulla teosta ei näyttänyt olevan myytävänä netissä toimivissa antikvariaateissakaan. Voit jättää nettiantikvariaattien "puutelistalle" ilmoituksen, että etsit kyseistä kirjaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tämäntyyppisiä lyhenteitä, tunnuksia ja koodeja voidaan taivuttaa käyttämällä kaksoispistettä. Voidaan siis taivuttaa “yritys X:n”, mikä on sujuvampaa kuin “yrityksen X”.
Alkukirjain valitaan sen mukaan, onko kyseessä erisnimi vai yleisnimi. Tässä tapauksessa sana “yritys” vaikuttaa olevan yleisnimi, joten se kirjoitetaan pienellä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/139
https://www.kielikello.fi/-/miten-lyhennetta-taivutetaan-
Vuosien 1998-2001 tilastoja kirjastojen suosituimmista/lainatuimmista nuortenkirjoista ei enää löydy. Risingshadow-nettisivulla on kirjalistaushaku, jossa voi hakea tietyllä aikavälillä julkaistua kirjallisuutta (pääpaino scifi- ja fantasiakirjallisuudessa). 1998-2001 aikavälillä tulee seuraava tulos, josta voi saada joitakin suuntaviivoja:
https://www.risingshadow.fi/library/searchlist#nav
Luultavimmin suosituimpia nuortenkirjoja noina vuosina olivat ainakin J. K. Rowlingin Harry Potter -sarjan teokset.
Kirjakauppaliitto julkaisee Mitä Suomi lukee tilastoa vuosittain, mutta arkisto ulottuu heilläkin vain vuoteen 2016.
https://kirjakauppaliitto.fi/mita-suomi-lukee/
Armon tähti on marraskuussa 2023 julkaistu joululaulu, jonka on säveltänyt Maiju Oja ja sanoittanut Jouko Peltonen. Kappaleen esittävät Jepa Lambert ja Lenni-Kalle Taipale. Valitettavasti siihen ei löytynyt nuotteja.
Lähteenä käytetty sivua stt-info.fi.
Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituja aapisia, lastenkirjainstituutin aapisnäyttelyn näyttelyluettelo sisältää kansikuvia aikajärjestyksessä. Näyttääkö näistä joku tutulta?
HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ löytyy runsaasti suomenkielistä materiaalia - englannin- ja saksankielinen aineisto puuttuu lähes täysin. Suomen ja Pohjoismaiden sosiaaliturvaa käsittelevä viime vuonna painettu teos Social Protection in the Nordic Countries 2001 sisältää jonkin verran aihetta sivuavaa tietoa. Uusimmasta päästä on myös Maila Upanteen väitöskirja Professional Paradigms of Suicide Prevention. Suomalaisen psykoanalyytikko Veikko Tähkän The Patient-doctor relationship vuodelta 1984 liikkuu aika yleisellä potilas-lääkärisuhdetasolla. Hänen teoksensa The alcoholic personality vuodelta 1966 liittyy jonkin verran aiheeseen. - Uusista kirjoista maininnan ansaitsee etenkin Highlights of modern psychiatry, jonka ovat…
Kirjailijasta ei ole kirjaa, mutta hänestä on kirjoitettu lehdissä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemmin vastattu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Katso arkistosta hakusanoilla "Hayden, Torey" sivulta : http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Vastauksista löytyvät tiedot mm. artikkeliviitteistä.
Joensuun pääkirjaston lukusalissa on lainattava lehtileikepussi hänestä, jossa on lehtien Anna ja Uusi Nainen kaksi artikkelia vuodelta 1996.
Kirjailijan virallinen kotisivu on osoitteessa: http://www.torey-hayden.com/
Otavan sivuilla on myös matrikkelitietoja hänestä, suomennetuista kirjoista puuttuvat tosin uusimmat:
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/hayden_torey/fi_FI/hayden_to…
Voisikohan kyseessä olla Karoliina Timosen romaani Kesäinen illuusioni? Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
Runoilija on Neuvosto-Karjalan suomenkielisiin lyyrikoihin kuulunut oululaissyntyinen Ahti Liedes. Hei, sanat! -runo ilmestyi ensimmäisen kerran Punalippu-lehden numerossa 7/1971 Liedeksen Neuvostoliitossa käyttämällä pseudonyymillä Ahvo Lies. Se sisältyy myös Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen vuonna 1982 julkaisemaan Liedeksen runoista koottuun valikoimaan Teille, ihmiset.
Etu- ja sukunimilain mukaan aviopuoliso voi ottaa toisen puolison sellaisen sukunimen, joka tällä on ollut viimeksi naimattomana ollessaan. Ritarihuoneen sivuilla taas kerrotaan, ettei nimi itsessään tarkoita aateluutta, vaan samaa sukunimeä voivat kantaa sekä aateloidut että ei-aateloidut suvun jäsenet, ilmeisesti myös aviopuolisot.
Digi- ja väestötietoviraston vihkimisasioiden notaari vielä vahvisti sähköpostiviestissä 29.8.2023, että estettä "aatelisen" sukunimen ottamiselle miespuolisollakaan ei ole, ellei nimen kantaja asiaa vastusta.
Kyseinen valokuvaaja on Clark Little. Alla on linkki Littlen kotisivulle, josta voitte lukea lisää hänen työstään ja elämästään.
Lähteet:
http://www.clarklittlephotography.com/
http://www.mtv.fi/uutiset/
Voisiko etsimäsi kirja olla tama:
RjP 3 sotapolulla ja rauhantiellä : historiikki ja muistelmia vuosilta 1940-1944 sekä asevelitoiminnasta rauhanaikana / toimittaneet Asevelitoimikunta (1990)
Täsmälleen kysymäsi nimistä kirjaa ei löytynyt. Yllä mainittu kirja on ollut ainakin yhden nettiantikvariaatin hyllyssä, mutta ehditty jo myydä.
Kirja on joidenkin kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan kotikunnassasi. Voit saada kirjaan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Verkosta ei näytä löytyvän suomalaisten kirjailijoiden salanimiluetteloa. Sen sijaan tänä vuonna on ilmestynyt laaja ja perusteellinen hakuteos : HIRVONEN, Maija : Salanimet ja nimimerkit. Kirjan sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Perustietoja Sirpa Tabetin elämästä ja tuotannosta löytyy verkostakin, esimerkiksi Dekkarinetistä (http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=TabetSirpa), Kirjasamposta (https://www.kirjasampo.fi/fi/node/2255), Elias-kirjailijatietokannasta (http://www.eliaskirjailijat.fi/kirjailija.asp?kentta=kaikki&id_henkilo=41) ja Wikipediasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sirpa_Tabet).
Tabet on esitelty myös hakuteoksissa Kotimaisia nykykertojia 1-2 (BTJ, 2003) ja Kotimaisia dekkarikirjailijoita (BTJ, 2001), jotka ovat saatavissa Helmet-kirjastoista.
