Netistä ei löydy erillistä listaa suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoista.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit etsiä kirjailijan nimellä tietyn kirjailijan sarjoja.
https://www.kirjasampo.fi/
Kysyit netistä löytyvää luetteloa kirjasarjoista, mutta mainitsen kuitenkin, että varsin hyvä apuneuvo etsiä kirjasarjoja on Ulla Monosen kokoama ja toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2023). Teosta päivitetään parin vuoden välein ja aiemminkin ilmestyneet sarjakirjahakemistot ovat varsin kattavia. Jatko- ja sarjakirjahakemistossa on siis myös ulkomaisten kirjailijoiden kirjasarjoja.
Teoksesta on useita lainattavia kappaleita ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Mononen: Aikuisten jatko- ja sarjakirjat…
Olisikohan tämä Maria Turtschaninoffin Anaché (Tammi, 2013)? Päähenkilö on Anaché, pienen khalka-heimon päällikön tytär, joka ihailee vanhempaa veljeään Heoria yli kaiken. Anaché oppii veljensä mukana kaikki miesten taidot, joita tyttölapset eivät oikeastaan saisi oppia, ja äidiltään hän oppii sellaisia asioita, jotka kuuluvat vain tietäjille, angakokeille. Äiti on syntyisin pienestä heimosta, jolla ei ole omaa tietäjää, joten sen jäsenten pitää osata parantaminen, jumalien palveleminen ja henkien lepyttäminen itse. Anachén ja Heorin avioliitoista sovitaan yhtä aikaa. Veli saa morsiamekseen naapuriheimon päällikön tyttären, mutta kapinallisen ja uppiniskaisen Anachén sulhaseksi on valittu…
The Stevie Wonder Collection -nuottikirja kuuluu pääkaupunkiseudulla ainoastaan Espoon Ison Omenan ja Kallion kirjaston kokoelmiin. Kysymäsi Don't you worry 'bout a thing -nuotti löytyy myös kirjasta Stevie Wonder Complete Vol.1 - Through 1975.
Näistä voisi olla apua: Luonnossa kotonaan(1997); Kuntouttavaa kotielämää(2003);Koivunen et. al.:Puutarhoista iloa vammaisten ja vanhusten elämään, artikkeli Viherympäristö 2003:2,58-61; Karvinen: Elämänlaatua arki- ja täsmäliikunnalla, artikkeli Liikunta ja tiede 2004:2, 2.12-16; Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä(1996); Ikäntyminen ja liikunta(1997); Puisto, puutarha ja hyvinvointi(2003).
Kansallispuvuista löytyy hyvin tietoa verkosta:
Suomalaiset kansallispuvut:
http://www.kansallispuvut.fi/
Kansallispukukeskus:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm
Kansallispukuneuvosto:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukuneuvosto/index.htm
Englanniksi:
http://virtual.finland.fi/finfo/english/puvuteng.html
Helmi Vuorelma Oy:
http://www.vuorelma.net
Sanastoa:
http://www.tkukoulu.fi/~outihonk/kanspuku.html
Etelä-Pohjalaisia kansallispukuja:
http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Keski-Suomen kasallispukuja:
http://www.finnica.fi/suomi/keski-suomi/kansallispuvut/
Pirtanauha ja pellavapaita:
http://www.kansallispuku.net/
Kotiseutusi Himangan kirjaston kokoelmista voit hakea aineistoa asiasanalla "kansallispuvut":…
Tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole ko. teosta. Todennäköisesti se tulee meille jossain vaiheessa, mutta ajankohdasta ei ole tietoa. Mikäli haluat jättää siitä ennakkovarauksen, ota yhteys pääkirjaston neuvontaan.
Kysymiäsi temejä käytettiin vanhoissa yliopistollisissa väitöskirjoissa. Praeses (preeses) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) ohjaaja. Resp. (respondentti) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) puolustaja. Määritelmät ovat SKS:n Biografiakeskuksen sivuilta (Matrikkelissa esiintyviä lyhenteitä ja termejä) osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?p=10.
Sanat tulevat latinan kielestä. Sanakirjan mukaan prae-ses on mm. edessä istuva, joko suojatakseen tai ohjatakseen. Re-spondeo merkitsee mm. vastata.
Seuraava lainaus on sivustolta Filosofia.fi osoitteessa http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/bibliografia/tietoa. Sen mukaan kyseiset merkinnät ovat tuttuja Turun Akatemian ajan väitöskirjakäytännöstä (vuoteen 1828…
JANAKKALASSA ilmestyi vuosina 1923-1971 Tervakoski oy:n kustantama Tervakosken Kaiku. Se ilmestyi kerran viikossa kaksisivuisena ja keskittyi todennäköisesti enimmäkseen tehdasyhdyskunnan asioihin, joskaan ei kai ollut pelkkä tehtaan tiedotuslehti. Sellaiseksi se virallisesti muuttui vuoden 1972 alusta eikä yrittänytkään kilpailla vuonna 1964 ilmestymisensä alkaneen Kotokulman kanssa. Esim. vuonna 1939 Tervakosken Kaiun levikki oli noin 900 kappaletta (Janakkalan asukasmäärä tuolloin noin 7500-8000).
Janakkala rajoittui 1929 Riihimäen, Hausjärven, Lammin, Vanajan ja Rengon pitäjiin.
RIIHIMÄELLÄ ilmestyi vuonna 1929
Etelä-Suomen Sanomat kolmesti viikossa. Taloudellisten syiden vuoksi se joutui lopettamaan syksyllä 1929.
Riihimäen Sanomat…
Helsingin asukasyhdistyksiltä voisi kysyä pajan vuokrausta. Ainakin Kivikon asukastaloilla on verstas, jota vuokrataan ulkopuolisille. Alla tietoa:
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/viikki-kivikko/palvelut/asukastoiminta-…
Kouvolassa on vuokrattava verstas, jossa on mm. pieni metallipaja. Lieneekö liian kaukana? Alla lisää tietoa:
http://www.verstas24.fi/fi/
Emme onnistuneet löytämään tekijää kyseiselle runolle. On myös mahdollista että runo on jonkun Kotilieden lukijan lähettämä. Aikoinaan Kotiliedessä saatettiin julkaista lukijoiden nimimerkillä lähettämiä tekstejä. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Vaikuttaa silltä, ettei ainakaan kaikkien kuntien yhteystietoja löydy koottuna listana.
Kuntaliiton sivuilta löytyy linkki kaikkiin Suomen kuntiin. Tätä kautta löytyvät yhteystiedot: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat
Kaikkiin kysymiisi kappaleisiin löytyy nuotit seuraavasta kirjasta :
Veikko Lavin lauluja
Nuotti
Henkilö Lavi, Veikko, säveltäjä, 1912-1996 ; Henkilö Lavi, Veikko, sanoittaja, 1912-1996 Coda 1988
Genre
iskelmät
laulelmat
Ulkoasu
1 sävelmäkokoelma (47 sivua) ; 30 cm
Huomautukset
Melodia, sointumerkit.
Julkaistu
[Espoo] : Coda 1988
Valmistaja
([Helsinki] : Offset /PKK)
Sisältö/kappaleet
39 tietuetta
Kannattaa tarkastaa tilaavansa oikean vuoden eli 1988 versio, sillä Lavilla on useampia saman nimisiä nuottikokoelmia.…
Sinun kannattaa olla yhteydessä Luomukseen eli Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Siellä ehkä löytyisi asiantuntemusta vastaamaan tähän kysymykseen. Linkki Luomuksen yhteystietoihin.
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä…
Pahoittelen vastauksen viipymistä. Vanhin aikakauslehti Pasilan kirjavarastossa on Helmet-haun mukaan Suomen lähetys-sanomia, jonka ensimmäinen numero on vuodelta 1859.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1925850?sid=5233789768Eri vuosikymmenten lehtilistoista tulisi pitkiä. Voit tarkastella Pasilan kirjavarastosta löytyviä vanhojen lehtien saatavuutta kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi aikakauslehdet ja rajaamalla hakua sitten tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Pasilan kirjavaraston löydät kohdasta Kirjasto > Helsinki > Pasila kirjavarasto. Valitse sitten rajoittimella Julkaisuvuosiväli haluamasi vuodet.1880-luvulla ilmestyneistä lehdistä löytyy esimerkiksi Lasten kuvalehti, Valvoja, Merimiehen ystävä…
Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyy aiheesta ainakin seuraavat teokset:
1) Kemialliset muutokset puun lämpökäsittelyssä / M. Uunonen, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1997
2) Kiinnityselinten syöpyminen lämpökäsitellyssä puussa : kokeellinen osa / Antti Hynnä, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1998
3) Puun modifiointi lämpökäsittelyllä / Pertti Viitaniemi, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1996
4) Puun lämpökäsittelyn energiantuotantojärjestelmä ja -laitteet / Heinimö Jussi, Ympäristötekniikan instituutti, 1998
5) Puun lämpökäsittely / Kai Möller, Ympäristötekniikan instituutti, 1999
Neljä ensimmäistä teosta kuuluu mm. Tampereen teknillisen korkeakoulun, Oulun yliopiston, ja Åbo Akademin kirjastojen kokoelmiin…
Lainaan aluksi sanoja Heikki Ylikankaan puheesta: "Suomen kirjastolaitos sai alkunsa Vaasassa 1794". Hän mainitsee puheessaan, että Vaasan jälkeen seuraavina tulivat Turku, Kokkola ja Tornio. Puhe sisältyy allamainittuun Sukkula-sivustoon.
Haluamasi listan laatiminen ei ole tässä ajassa mahdollista, mutta mm. seuraavista lähteistä löytyy tietoa aiheesta:
Sukkula, Suomen yleisten kirjastojen historiaa verkossa: http://lipas.uwasa.fi/~sukkula/kirjastohistoria.php3
Ilkka Mäkinen "Nödvändighet af lainakirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Marjaana Karjalainen: Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906
Kirja on myös Hauhon kirjastossa.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole lapsityövoimaa käsittelevää videota. Sellaista kannattaa tiedustella Turun oppimateriaalikeskuksesta, jossa on paljon eriaiheisia tietovideoita. He lainaavat myös yksityisille henkilöille todennäköisesti pientä korvausta vastaan. Turun oppimateriaalikeskuksen osoite on Puutarhak. 14, puh. vaihde 02- 262 9111.
Seuraavilta sivulta on syytä aloittaa ajankohtaisen aineiston tiedonhaku.
Tampereen kaupungin kotisivuilta Internetistä löytyy jonkin verran perustietoa matkailusta osoitteessa http://www.tampere.fi/tilastot/vsk.pdf
Siellä on tietoa lähinnä hotellien ja leirintäalueiden kapasiteetista, kävijämääristä ja käytöstä.
Samoin Matkailutoimiston sivuilta löytyy Tampereen Matkailustrategia
http://www.tampere.fi/matkailu/strate.pdf
Ainakin ao. strategia otsikon näyttävät lupaavilta aiheesi kannalta :
Pirkanmaan matkailun kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä, Matkailun taloudelliset vaikutukset,Matkailuorganisaatiot ja yhteistyöryhmät jne...
Tampereen elinkeinokeskuksen sivuilta löytyy linkityksenä Pirkanmaan talous - julkaisu, jossa on tietoa…
