Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kouluruokailua käsittelevät kirjat:
Urho, Ulla-Marja & Hasunen, Kaija: Yläasteen kouluruokailu 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 1999:5, ISBN:952-00-0598-6) ;
Kouluruokailu : terveyttä ja tapoja / Seija Lintukangas et al. (julkaisija Opetushallitus, 1999, ISBN: 952-13-0363-8) ; Kouluruokailuopas ammatillisia oppilaitoksia varten (julkaisija: Ammattikasvatushallitus, 1991, ISBN: 951-37-0313-4). Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät mm. seuraavat teokset:
Leppänen, Sirkka: Ammattioppilaitosten ruokapalvelujen logistiikan kehittäminen (pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, 1999) ;
Nuorten ruokailutottumukset Turussa : tutkimus peruskoulun, lukion…
Kielitoimiston sanakirja kertoo sanonnasta seuraavasti: "iskeä, lyödä päätään t. päänsä seinään, hakata, puskea päätään seinään menetellä (tyhmän) itsepäisesti, härkäpäisesti; epäonnistua, yrittää turhaan." (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?Opt=256&ListWord=sein%C3%A4%40%40%5F2&SearchWord=puoli&dic=1&page=results&UI=fi80)
Kuvaannollinen pään lyöminen seinään tarkoittaa siis sitä, että joku yrittää itsepintaisesti jotakin, jossa ei voi onnistua, eikä ota epäonnistumisesta opikseen.
Näillä tiedoilla emme pystyneet löytämään kirjoittajaa. Kirjailijahakemistoja löytyy koottuna Makupalat.fi:stä ja Kirjasampo esittelee kaunokirjallisuutta.
Antikvariaatti.net sivuston yhteyshenkilö vastasi, ettei osaa vastata kysymykseen. Mahdollisesti vastauksen kysymykseen voi saada ottamalla yhteyttä taiteilijaan, http://www.helja.fi/.
Säkeellä "Aamun koi oli kuollut" alkavan runon on kirjoittanut Terhi Isoaho.
Gummerus järjesti vuonna 1992 120-vuotisjuhlansa kunniaksi avoimen runokilpailun, johon osallistuneista suomalaisten harrastajakirjoittajien 25 000 runosta tuhat kilpailurunoa julkaistiin viisiosaisessa Sydämeni laulu -runoantologiassa 1993. Kysymyksen runo on tämän kilpailun satoa. Sen löytää Sinikka Salokorven toimittaman antologian ensimmäisestä kirjasta.
Hei !
Kyllä löytyy vanhempaa painosta vuodelta 98 sekä Myyrmäestä että Tikkurilasta, mutta kirjat ovat lainassa. Uudempaa painosta 2001 on vain Helsingin kirjastoissa, nekin lainassa, varausjonoa ei ole. Varaamalla (maksu 50 senttiä noudettaessa) kirjan saa joko verkkokirjaston www.helmet.fi kautta tai ottamalla yhteyden lähikirjastoon.
Kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi) mukaan Grahamilta on julkaistu suomen kielellä seuraavat teokset.
Avioliitto ja kotimme (1. painos 1963)
Elämästä on kysymys! (1. painos 1987)
Elämästä, uskosta, juoksun päättämisestä (2012)
Enkelit, Jumalan salaiset asiamiehet (1976)
Herätystä nykyaikana (1951)
Jeesus-sukupolvi (1972)
Kristus ja kotimme (1962)
Kukistettu kuolema (1991)
Kärsimyksen monet kasvot (1982)
Kääntyminen (1988)
Maailma liekeissä (1966)
Matkalla (2006)
Millainen on taivas? (2013)
Myrskyvaroitus (1993)
Neuvoja kristityn elämään (1955)
Omana itsenään : omaelämäkerta (1997)
Onko helvetti todellisuutta? (1964)
Onnellisen elämän avaimet (1987)
Onnen salaisuus (1956)
Puhalla Jumalan tuuli (1977)
Pyhän Hengen lahja (1979)…
August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
Hei,
Raahen kaupunginkirjastossa ei tällaista virtuaalista 5G mahdollisuutta ole. Kalevan verkkosivuilla on muutamia 5G-osaamisesta juttuja. Vuosi sitten ilmestyneessä artikkelissa (25.1.2017) kerrotaan Oulun Linnanmaan kampuksen avoimesta 5G-testiverkosta. Kalevan 12.12.2017 ilmestyneessä jutussa kerrotaan paremmasta nettiportaalista ja testiverkosta ( 5GTN ). Kalevan jutussa 25.1.2018 kerrotaan oululaisen 5G-osaamisen pääsystä Etelä-Korean talviolympialaisiin.
Paikallislehti Raahen Seudussa oli 2.2.2018 juttu virtuaalisesta elämysmaailmasta, joka avataan la 17.2.2018. Kyse on Outo Arcade -nimisestä virtuaalielämyskeskuksesta Raahen kampuksella (entinen Tekun alue). Outo Arcade sijaitsee toisessa vanhemmista…
Helsingin Kaupunginteatterista vastattiin, että he tallentavat nykyään kaikki esityksensä arkistoon. Esitysten tallentaminen alkoi 1980-luvulla satunnaisesti, kun ensimmäisiä videokameroita tuli myyntiin. Läheskään kaikista ei ole tehty tallennetta. Nauhamerkkejä on mm. U-Matic, Beta, VHS-, Mini-DV. 2000-luvun alkupuolella on kuvattu jokainen esitys alkuun Mini-DV-nauhoille ja nykyään muistikortille.
Valitettavasti näitä tallenteita ei voi julkisesti esittää. Ne ovat vain teatterin sisäiseen käyttöön.
Kansallisteatterilta vastattiin, että heillä on oma pieni arkisto, jonka kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran esitystallenteita. Vanhimmat niistä ovat VHS-kasetteja 1980-luvulta. Tallenteet on tarkoitettu teatterin omaan…
Lähdin ratkomaan kysymystäsi Helmet-haulla. Katsoin Pimeän poika -kirjan asiasanoja ja tein uuden haun. Lapsuus ja pahoinpitely tai henkinen väkivalta. Hakutuloksena olivat mm. Jorma Hyvösen Pillipiipari, Linda Olssonin Kaikki hyvä sinussa, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina ja Riikka Pulkkisen vieras. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lapsuus%29%20%28pahoinpitely%20%7C%20%28henkinen%20v%C3%A4kivalta%29%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Torey Haydenin teosten innoittamana kokeilin hakua lapset ja sopeutumattomuus ja sain tulokseksi esim. Doris Lessingin Viides lapsi ja Tiina Pihlajamäen Rant. Ta. Li. …
Aivan kattavaa listaa on vaikea koota tuolla aikarajauksella. Maailmanhistoriaa käsitteleviä suomenkielisiä teoksia julkaistiin kyseisenä ajanjaksona lukuisia, joten niiden läpikäyminen veisi pitkän ajan. Tyros oli varsin merkittävä kaupunki antiikin aikana, joten on kuitenkin todennäköistä, että siihen viitataan monissa näissä teoksissa. Tässä yksi Finna-palvelussa tekemäni haku, jossa hakusanana oli ”foinikia”, kieleksi oli rajattu suomi ja aikajaksoksi 1930-1951:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=%22Foinikia%22&type=Subject&filter[]=search_daterange_mv:%22[1929%20TO%201951]%22
Valitettavasti minulla ei ollut…
Fennica-levysarjan julkaiseminen alkoi vuonna 1953. Teoston verkkosivuilla mainitaan sarjan käsittävän 46 teosta yli 50:llä äänilevyllä. https://historia.teosto.fi/
Mitä ilmeisemmin se on edelleen olemassa vain vinyylilevyillä. Jonkinlaista digitointiaikomusta on ehkä ollut, sillä ainakin Suomen Säveltäjät Ry:n vuosikertomuksessa vuodelta 2013 mainitaan Fennica-levysarjan digitointihanke, jota yhdistyksenkin oli tarkoitus tukea. https://composers.fi/wp-content/uploads/migrated_media/2014/11/Vuosiker…
Tästä voisi vielä kysyä ainakin Musiikkiarkistosta. Se on tekemisissä useiden digitointiprojektien kanssa, vaikka ns. taidemusiikki ei olekaan arkiston toiminnan ydinaluetta. https://musiikkiarkisto.fi/toiminta/…
Astiat ovat Arabian Taverna-sarjaa 1960-luvulta. Myyntihintoja voi katsoa ja vertailla vanhoja astioita myyvistä verkkokaupoista. Esimerkiksi Laatutavara-verkkokaupasta kaadin on myyty 39 eurolla ja tarjoiluvati 45 eurolla. Omien astioiden tarkemman hinta-arvion saa kysymällä jostain huutokaupasta tai antiikkiliikkeestä. Osa liikkeistä tekee arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen. LinkitLaatutavara: Taverna https://laatutavara.com/koristekirjasto/122/#product-listing
Espoon kirjailijat ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.espoo.fi/kirjasto/kirjailijat .
Yhteydenottoa varten on osoite sekä puhelinnumero, ei valitettavasti sähköpostiosoitteita.
Tässä listaa fantasiakirjailijoista, jotka ovat kotoisin mainitsemiltasi alueilta.Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy ja Ennen kuin salaisuus paljastuu sekä jatko-osat joita ei ole vielä suomennettu Before your memory fades ja Before we say goodbye. (Japani)Aya Yajima: Demon slayer (Japani)Thea Guanzon: The hurricane wars -sarja (Filippiinit)Xiang Tong Xiu Mo: Heaven official's blessing = Tian guan ci fu -sarja ja Grandmaster of demonic cultivation -sarja (Kiina)Rin Chupeco: The girl from the well (Kiina ja Filippiinit)Shveta Thakrar: The dream runners (Aasia)Jin Yong: Kotkasoturien taru -sarja (Kiina)Ryogo Narita: Bleach-sarja (Japani)Akwaeke Emezi: Pet (Nigeria)Lauren Beukes: Zoo City : eläinten valtakunta (Etelä-Afrikka)…
En löytänyt kyseiselle runolle suomennosta. Se ei sisälly kokoelmaan Shelleyn runoja (1929). Tarkistin myös muun muassa kokoelman Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967), mutta runoa ei löytynyt.LinkkiShelleyn runoja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49257
En ole ihan varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein, mutta jos haluat
ohjeita oman kotisivun tekemistä varten, niin voit tehdä haun
pääkaupunkiseudun kirjastojen plussa-tietokantaan (http://www.lib.hel.fi/
plussa/) asiasanalla www ja esim. rajauksella kirjat ja suomen kieli.
Saat noin 100 viitettä ja näet mihin kirjastoihin teokset on hankittu.
Internetistä löydät ohjeita ja oppaita kotisivun tekemiseen runsaasti,
esim. osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/kotisivu.htm (todella laaja ja
hyvä linkkihakemisto). Tässä osoitteessa on koottuna HTML-oppaita,
tyylioppaita, ohjelmia, kuva- ja äänilinkkejä ja myös mallisivuja.
Sivun teon alkeet HTML-kielellä löytyvät esim. osoitteesta
http://cartes.hut.fi/~forssen/www/index.html. Ja HTML-…
Salasanaa ei voi saada netin kautta, vaan ainoastaan käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Pyydä salasana käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa. Kirjastokortti täytyy luonnollisesti olla mukana.
Etsimäsi kohta Jane Austenin teoksesta "Järki ja tunteet" kuuluu Aune Brotheruksen suomentamana näin: "Hän oli ymmärtäväinen ja älykäs, mutta kiihkeä kaikessa. Hänen surullaan ja ilollaan ei ollut mitään rajaa."
Muita suomennoksia tästä klassikosta ei ole.
https://finna.fi
http://www.pemberley.com/etext/SandS/chapter1.htm
Austen Jane: Järki ja tunteet (WSOY,2011)
