Monika Fagerholmin Amerikkalainen tyttö -kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, ja kirjan molemmista painoksista on myös varauksia. Siksi kirjan saaminen kovin pian ei onnistu.
Kirjan voi varata Helmet-verkokirjaston kautta (www.helmet.fi) tai pyytää henkilökuntaa varaamaan sen. Varauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja verkkokirjaston kautta varattaessa myös tunnusluku. Varatun kirjan voi noutaa haluamastaan Helmet-kirjastosta. Tällainen varaus maksaa 50 senttiä.
Yrttitarha-sivusto löytyy nyt osoitteesta http://www.yrttitarha.fi .
Samojen tekijöiden kokoamaa tietoa erikoisluonnontuotteista löytyy myös sivustosta http://www.luontoyrittaja.net/213.html . Kokonaisuudessa on myös yrttitietoa. Hyviä yrttisivustoja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta hakusanalla yrtit, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/linkkikirjasto/luokat.aspx?linkLibraryKey… . Tässä pari poimintaa:
Arktiset Aromit : Yrtit,
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/
Kasvikortisto
http://puutarha.net/suorakanava/kasvikirjahaku.asp
Luonnonyrtit hyötykäyttöön
http://www.jyu.fi/tdk/museo/Yrtit/index.html
Tekijänoikeuslain tulkinnassa vallitsevan käsityksen mukaan ruokaresepti ei ole teos, eli tarpeeksi omaperäinen tuotos nauttiakseen lain suojaa. Reseptien tekijänoikeuksista on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Tarkempaa tietoa saat ko. vastauksesta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=d22cf709-8143-403…
Myös professori Jukka Kemppisen blogissa reseptien tekijänoikeudellista suojaa on valotettu monipuolisesti. http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/resepti-on-suojaton.html
Sävellys on julkaistu Fazerin kustantamana vuonna 1972. Varsinaista sävellysajankohtaa en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt, mutta sekä Suomen kansallisdiskografiassa Violassa ja Sibelius-Akatemian Arsca-tietokannassa sävellyksen on määritelty syntyneen 1970-luvulla.
Kappaleesta ei löydy äänitystä Suomen kirjastoista eikä Yleisradion äänitekokoelmasta. Todennäköisesti sitä ei ole koskaan levytetty.
Eila Tarasti on kirjoittanut Helvi Leiviskästä 620-sivuisen elämäkertatutkimuksen Nouse, ole kirkas - Helvi Leiviskän elämä ja teokset. Kirja julkaistiin 20.10.2017, ja siitä saattaisi löytyä tarkempaa tietoa sävellyksestä.
Mäyräkoira Rillaa ei löytynyt eikä myöskään karhua, joka ajeli turkkinsa. Sen sijaan Finna-haussa mäyräkoirat ja satukirjat (miinus Pekka Töpöhäntä), on mukana B. Lindgrenin Raisu Roosa tarhassa. Voisiko olla kyse tästä mäyräkoirakirjasto, https://www.finna.fi/Record/anders.166514?imgid=1?
Lorentzen, Sven-Olof, Pikku-Mäyrä, autonkorjaaja / kert. Sven-Olof Lorentzen ; kuv. Eva Lindström ; [suom. Kaarina Kolu]. WSOY, 1986 (2005) kirjassa mäyrä ajaa turkkinsa, jotta hän kelpaisi töihin ihmisten autokorjaamolle. Voisikohan olla tästä kyse?
Esimerkiksi selkokirjat voisivat olla tähän tarkoitukseen sopivia. Selkokirjoissa käytetään yksinkertaista kieltä ja siksi ne soveltuvat hyvin henkilöille, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokirjallisuus on usein sijoitettuna kirjastoissa ihan omassa hyllyssään. Alla olevista linkeistä löydät selkokirjavinkkejä suomen kielen opiskelijalle:https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-kysynyt-millaisia-kirjoja-selkokirjoja?language_content_entity=fihttps://selkosanomat.fi/arki/kauniita-ja-hauskoja-selkokirjoja/https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/lukuvinkkeja_S2.pdfhttps://selkosanomat.fi/arki/selkokirja-on-kaikkien-kaveri/Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mikäli…
Sanahaussa kannattaa käyttää suomenkielistä asiasanaa "äänikirjat", nimenomaan monikossa. Samalla kun rajaat aineiston CD-levyiksi ja kielen englanniksi kuten aikaisemminkin, niin saat täyden saaliin sekä kirjoista että kuunnelmista.
Jos haluat pelkkiä kuunnelmia, niin asiasana on "kuunnelmat". Jos et halua lainkaan kuunnelmia joukkoon, kuuluu hakulause "äänikirjat and not kuunnelmat".
HelMetissä käytetään suomenkielisiä asiasanoja kaiken aineiston kohdalla, poikkeuksena ainoastaan ruotsinkielinen aineisto, joka on asiasanoitettu ruotsiksi.
HelMet-kirjastojen valikoimissa on jonkin verran myös ulkomaalaisia tv-sarjoja. Löydät valikoiman HelMet-haulla osoitteesta http://www.helmet.fi, kun klikkaat välilehden ”Muut hakutavat” ja otat valintalaatikosta hakutavaksi ”Asiasana”. Kirjoita sitten asiasanaksi ”sarjaohjelmat” ja rajaa vaikka valintalaatikosta ”Koko aineisto” hakutulokset vaikkapa vain aikuisten kokoelmaan, jollet halua mukaan myös lapsille suunnattuja tv-sarjoja. Paina ”Hae” ja siirry hakutuloksiin. Sen jälkeen kannattaa vielä rajata hakutulosta klikkaamalla ylhäällä olevaa nappia ”Rajaa/Järjestä hakua”. Voit ottaa aineistoksi ”DVD-levy” ja painaa jatka. Silloin pitäisi tulla lista DVD:nä tarjolla olevista aikuisten sarjoista. Mukana on tosin myös kotimaisia sarjoja,…
Brittihallituksen liikenneasioista vastaava ministeriö (Department for Transport) julkaisi 13. lokakuuta päätöksen ajoneuvoja koskevista päästörajoituksista EU-eron jälkeen. Sen mukaan nykyinen päästönormeja säätelevä Euroopan unionin lainsäädäntö (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631) tulee osaksi sikäläistä lainsäädäntöä.
Lähde: https://www.gov.uk/government/consultations/regulating-co2-emission-standards-for-new-cars-and-vans-after-transition/outcome/government-response-to-the-consultation-on-proposals-to-regulate-co2-emission-performance-standards-for-new-passenger-cars-and-light-commercial-vehic
Liikenneministeriön verkkosivut: https://www.gov.uk/government/organisations/department-for…
Kyllä voi. Tätä Franz Tellerin Kuningasten jälkeläinen -kirjaa myyvät tällä hetkellä useat antikvariaatit ja esim. Tori- ja Huuto-nettikauppapaikat.
Hakukone | Antikvaari - kirjakauppa verkossa
Internet Movie Databasen listauksen mukaan "Delicate" kuullaan ilmeisesti venäläisessä lyhytelokuvassa Adventure from Buzuluk to Abdoulino (2006), nimellä "Delicated". Muualla kappaletta ei ole käytetty. Lista ei välttämättä kata kappaleen jokaista esiintymistä erilaisissa tuotannoissa, mutta en löytänyt muualtakaan tietoa, että sitä olisi käytetty missään televisiosarjassa tunnusmusiikkina.
Anja Porio ja Irja Askola ovat kirjoittaneet yhdessä kolme runoteosta:Matkaan, naiset (1988, uudistettu painos 2000, linkki Helmet Finnaan)Lasinen lapsuus (2002, linkki Helmet Finnaan)Mikä nainen (1985, uudistetut painokset 2001 ja 2008, linkki Helmet Finnaan)Marja-Leenan kirjahylly -kirjablogissa on kirjoitettu runokokoelmasta Matkaan, naiset (linkki blogikirjoitukseen). Se on Porion ja Askolan yhdessä kirjoittamista kokoelmista teemoiltaan uskonnollisin, joten mietin, voisikohan etsimäsi runo löytyä siitä. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon ja sen alkuperän?
Ehdottaisin esimerkiksi seuraavia teoksia: Caprarica, Antonio: Kuningas Charles III, Churchill aikalaistensa kuvaamana, St Aubyn, Edward: Patrick Melrose -sarja, Fellowes, Julian: Snobit, Fellowes, Julian: Loiston päivät, Spencer, Charles: A Very Private School, Christie, Agatha: Lordin kuolema, Combüchen, Sigrid: Byron - romaani, Greig, Hannah: The Beau Monde sekä kaikki P.G. Wodehousen teokset.
En löytänyt satua vanamon luomisesta. Ehkä kysessä on
Kaija Pakkalan kirjoittama satu Kuinka vanamo sai tuoksunsa. Se on kirjassa:
Pakkanen, Kaija, Tilkkutäkki. Helsinki : Otava, 1988. Kirjassa ei ole muita kasveihin liittyviä satuja, mutta seuraavissa kahdessa kirjassa on monenmoisia luontoaiheisia satuja ja legendoja, mutta ei mitään vanamosta.
Gädke-Timm, Kora, Sinikello : legendoja kasveista. Porvoo : WSOY, 1978
Sainio, Venla, Kun isä jumalakin : Legendoja
Sley-kirjat, 1987.
Ainakin Kirjasto Omenassa on kirjastotiloihin lainattava ulkoinen korppuasema (usb-liitäntä) jonka voi liittää asiakaskoneisiin.
Asiakaskoneissa on ainakin Office-paketti ja jos olisi niin onnellista että korpulla on Office-tiedostoja kuten Word- tai Excell-tiedostoja, niiden pitäisi - tietyin varauksin - avautua koneilla olevilla uudemmilla ohjelmaversioilla.
Oheisen linkin kautta saa Kirjasto Omenan yhteystiedot mahdollisia lisäkysymyksiä varten http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Yhteyst…
Tarja Tapaninen on suomentanut Robert Burnsin runon "O my love is like a red, red rose". Kaj Chydenius on säveltänyt runon ja laulu on kuultavissa Monna Kamun esittämänä äänitteellä Vierelläsi (2005). Runo on saanut suomenkielisen nimen "On rakkaani ruusu punaisin". Sanat ovat äänitteen tekstiliitteessä.
Äänite on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI