Erityisesti kirjeiden kirjoittamisesta tai käsin kirjoittamisesta ei valitettavasti löytynyt omaa aforismikirjaa. Kokosin pienen listan Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista, joista voisi kuitenkin olla iloa, kun pohditte näitä asioita. Listalla on hieman eri-ikäisille suunnattuja kirjoja.
Käsikirja mielikuvituksen matkaajille : kirjoittamisen seikkailuopas / Emma ja Arja Puikkonen. (Lastenkirja)
Päivä eläinten postitoimistossa / teksti ja kuvitus: Sharon Rentta ; suomennos: Terhi Leskinen. (Kirjassa kerrotaan mitä kirjeelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on jätetty postin vietäväksi, ja voisi innostaa pienempää lasta kirjeen kirjoittamiseen.)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson (joka poisti pilkut),…
Itse olen lukenut tai kuullut sanan hakaleuka sellaisessa yhteydessä, jossa tarkoitetaan koukkuleukaa eli leukaa, joka on hyvin ulkoneva ja hieman ylöspäin kaareutuva. Kotuksen sanakirjan mukaan haka on muun muassa "koukkumainen tarttuva t. salpaava laite" ja etymologisessa sanakirjassa väkä tai koukku. En osaa sanoa, onko sattumaa, että ruotsin kielen sana haka tarkoittaa leukaa (Sanakirja.org).Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Sanakirja.org. https://www.sanakirja.org/Suomen etymologinen sanakirja. https://kaino.kotus.fi/ses/
Oulun puutarhureista ja puutarhoista voi mahdollisesti löytyä tietoa Oulun historiaa käsittelevistä teoksista:
- Näsänen, Maija-Liisa: Owla - Oula - Oulu : kaupungin perustamisesta maailmansotiin / Maija-Liisa Näsänen. [Oulu] : Pohjoinen, 1998
ISBN 951-749-270-7
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa / toim. Kyösti Julku ; kirj.: Anja Allas...[ja muita] ; [julk.] Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys = Societas historica Finlandiae septentrionalis. [Oulu] ; Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987 - (Studia historica septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.) - (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Studia Historica Septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.)
ISBN 951-95473-4-7
- Halila, Aimo.
Oulun kaupungin historia 2 : 1721-1809 /…
Felix Krohnin laulu Kaiku, op. 4, nro 3 Zachris Topeliuksen tekstiin on julkaistu vain yksittäisnuottina (Westerlund REW333) vuoden 1920 tienoilla. Lainattavan kappaleen saa Sibelius-Akatemian kirjastosta Helsingistä, yleisissä kirjastoissa sitä ei näyttäisi olevan.
Felix Krohnin musiikkia elokuvaan Linnaisten vihreä kamari ei ole julkaistu itsenäisesti missään muodossa, mutta itse elokuva on julkaistu DVD-levynä, joka löytyy ainakin HelMet-kirjastojen kokoelmasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b2224282~S9*fin), mutta näyttää olevan hyllyssä myös Turussa, Maskussa ja Naantalissa. Tarkat tiedot elokuvan musiikista löytyvät Elonet-tietokannasta.
Valokuvien etsiminen on todella haastavaa, ellei joku ole digitoinut vanhaa valokuvaa ja…
Helsingin pääkirjaston varastossa on Suomen asetuskokoelmasarjaan (nyk. säädöskokoelma) kuuluva Suomen sopimukset vieraiden valtioiden kanssa vuodelta 1921 (ei valitettavasti näy tietokannassa). Siinä on mukana artiklaan 23 kuuluva liite, jossa on luettelo luovutettaviksi määrätyistä aluksista.
Eduskunnan kirjastosta (http://www.eduskunta.fi/kirjasto) sopimukset liitteineen löytyvät myös, mutta sielläkään ne eivät ole heti valmiina, vaan on varauduttava siihen, että ne haetaan varastosta, mihin saattaa mennä pitempi aika kuin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta noutoon, joka kestää vain joitakin minuutteja. Toisaalta Eduskunnan kirjastossa on sangen täydellinen kokoelma kaikkea Suomen valtiota koskevaa dokumenttia.
Jyrki Pellisen runoteoksessa Lauttasaari on Pellisen lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä runoja Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450630__SLauttasaari%20pellinen__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Myös Jyrki Pellisen romaanit Avaan oven ja olen kotona, Auringon silmä ja Tallbergin paratiisi kertovat Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spellinen%20lauttasaari__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Hannu Kankaanpäällä on runokirja Laru: runoja ihmisistä jotka eivät ole saari. Kokoelmassa on runo Katuja, joka kertoo muutamasta kadusta Lauttasaaressa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1950986__SHannu%20kankaanp%C3%A4%C3%A4%…
Kasakoista, joita on ollut mm. Ukrainassa, Uralilla ja Donilla on kuvia Albert Seatonin teoksessa The cossacks (1972). Kirjan voi lainata Lapin maakuntakirjastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun vastaajaringin avulla löytyi vastaus. Kopioin sen tähän:
"Kyseessä on tosiaan Fröbelin palikat ja laulu "Viisi vauhtiveikkoa".
Löytyy mm. Fröbelin palikoiden "Fröbelin palikat" cd:ltä sekä heidän
"Parhaat leikkilaulut II" -videolta.
"Viisi vauhtiveikkoa lähti matkaamaan...."
Eli kyse oli veikoista, ei peikoista =)"
Breakdance -kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista, mutta näyttää siltä että ne ovat 80-luvulta. Esimerkiksi: Alford & al Breakdancing (1984) tai William H. Watkins Breakdance (1984). Yksi videokin osui haaviin: Firstenberg Breakdance 2: Electric booga loo (1990). Kysy kirjojen saatavuutta ja kaukolainamahdollisuuksia lähikirjastostasi.
Akateemisesta kirjakaupasta asiaa tiedustellessamme vastattiin, että breakdancesta ei ole (ei hankita myyntiin? ) kirjoja, koska laji on niin muunteluille altis ja "ei sitä voi oikein kirjoista opettaa".
Jos ei kirjoja aiheesta löydykään, niin netissä on jos jonkinlaisia breakdance -sivuja. Löydät niitä parhaiten käyttämällä Internetin hakupalveluja, jotka puolestaan kätevimmin löytyvät sivulta http://…
Hei!
Espoon pääkirjastossa on soitonopas (kirja ja CD) Beamer, Keola: Hawaiian slack key guitar:fingerstyle arrangements and techniques, 1998, joka ilmeisesti on sama kuin Kotkassakin.
Lisätietoja saa osoitteesta:Dancing Cat Records, Dept. SKPO, Box 639, Santa Cruz, CA 95061. Netistä voi tilata oppaita esim. osoitteest
ice.ucdavis.edu
www.dancingcat.com
www.slackkey.net
Jarna Heinosen teoksessa Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (1999) käsitellään mm. kirjastojen sisäistä yrittäjyyttä. Kannattaa myös tutkia hänen uudempaa teosta Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (2002). Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/
Teknisten ongelmien takia HelMet-kirjasto ei toistaiseksi lähetä eräpäivän lähestymisestä varoittavia tiedotteita. Eräpäivätiedotepalvelu käynnistetään uudestaan ensi vuonna. HelMetin etusivulla on tästä kertova tiedote.
Pahoittelemme katkoksesta aiheutuvaa haittaa.
Lainojen palauttaminen tai uusiminen ajoissa on aina asiakkaan vastuulla. Kirjaston tarjoama lisäpalvelu, kaksi päivää ennen lainojen erääntymistä sähköpostiin lähetettävä eräpäivätiedote, ei poista tätä asiakkaan vastuuta.
Eräpäivien noudattaminen on myös tehty mahdollisimman helpoksi, koska
ajantasaista tilannetta voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta ja lisäksi asiakas saa lainoistaan eräpäiväkuitin.
Seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi voit toki keskustella…
Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut –julkaisun lisäksi Oulun kaupunginkirjastossa on maakuntakokoelmassa kirjaston omasta logistiikasta julkaisu Oulun kaupunginkirjasto : kirjaston materiaalitoimintojen kehittäminen : loppuraportti 17.3.2000.
Aleksi artikkelitietokannasta löytyy pari kirjastojen logistiikkaa koskevaa artikkelia:
Pajunen-Muhonen, Hanna : Tunnistusteknologia tulossa kirjastoihin : viidennes työajasta kuluu logististen tehtävien hoitamiseen. Lehdessä : Kuntalehti 2004 : 17, s. 53-54.
Happonen, Kari : Älytarra tuo tehoa kirjastoon : Suomen ensimmäinen Rfid-teknologiaa hyödyntävä lainausjärjestelmä otettiin käyttöön Kauhajoella, kaikki kirjat kirjataan yhdellä kertaa. Lehdessä : Aamulehti 24.8.2004.
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen…
1940-luvun lopulla tulirokkoa sairastavia on Turussa oletettavasti hoidettu ainakin uudessa kulkutautisairaalassa Mäntymäessä, joka valmistui vuonna 1942.
Kuva kulkutautisairaalan harjannostajaisista vuodelta 1942: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:VA2000:3:1:110
Lähde: Seligson, David. Turun kaupunginsairaala : 100-vuotishistoria.Turku,1987. s. 34.
Tutkin Vaasan kaupunginkirjastossa olevia Karin Boyen runosuomennoksia sisältäviä antologioita. Ikävä kyllä en löytänyt niistä suomennosta Havet-runolle. Kirjastostamme löytyviä Boyen suomenkielisiä runoja sisältäviä antologioita ovat:
- Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Maailman runosydän
- Parantava runo
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja
- Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa
- Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta
Karin Boye Sällsskapet-…
Tässä listä Finna-hakupalvelusta löytyvistä suomeksi julkaistuista englannin kielen kuvasanakirjoista. Valitettavasti on kuitenkin mahdoton sanoa, onko lista täydellinen. Tarkemmat bibliografiset tiedota löytyvät Finnasta, https://www.finna.fi/.
1000 sanaa ruotsia ja englantia (2011)
Amery, Heather: Ensimmäinen englannin kirjani (1996)
Amery, Heather: Tuhat sanaa englanniksi (2011)
Antonelli, Antonella: Magic English : kuvasanakirja (2005)
Barac, Violeta Raluca: Dictionar in imagini = Kuvasanakirja = Picture dictionary (1999)
Barbetti, Yvette: Kuvasanakirja : suomi-englanti (1994)
Buhl, Dorte Maria: Opitaan englantia : koululaisen sanakirja (2007)
Burton, Terry: Ensimmäinen sanakirjani : suomi-englanti (2003)
Cunliffe, John: Englanti-…
Rahan arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Parhaimman kuntoluokituksen kolikoita löytyy hyvin harvoin, koska rahan pitäisi olla täysin virheetön ja leimakiiltoinen. Vuoden 1901 Nikolai II 5 pennin kolikko on täysin virheettömänä (kuntoluokka 10) 130 euron arvoinen, kuntoluokassa 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, ehkä patinoitunut) 5 euron arvoinen ja yleisimmin löydettävässä kuntoluokassa 6 (korkeimmissa kohdissa käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 1 euron arvoinen.Lähteet ja lisätietoaSuomen kolikot ja setelit n. 1400-2023: luettelo arviohintoineen (2023) https://finna.fi/Record/anders.1938176?sid=4783254173Numismaatikon keräilyopas (2018) https://finna.fi/Record/outi.2141493?sid=…
