Siilinjärven oman kunnankirjaston aineistotietokannan kautta löytyy paljon jooga-aiheisia kirjoja. Kirjoita asiasanat/aihe-ruutuun jooga, niin saat kirjojen nimet.
http://kirjasto.siilinjarvi.fi/
Kirjaston asiakkailla on pääsy Aleksi-artikkelitietokantaan, josta löytyy runsaasti artikkeleita joogasta. Tieteellisempää tietoa löydät yliopistokirjastojen Linnea-tietokannasta, jota voit käyttää myös kirjastossa.
http://www.siilinjarvi.fi/kirjasto/tietokannat.php
Joogaa on monenlaista. Näiltä sivuilta löydät joidenkin ryhmien suosittelemia lähteitä:
http://www.jooga.org/
http://www.joogaliitto.fi/
Osassa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteistä onnistuu diojen skannaaminen kehyksissä. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa se on mahdollista tietyillä skannerikoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyy lista siitä, missä kirjastoissa skannereita on, kun etsit kohdan pudotusvalikosta. Valitettavasti listaan ei ole erikseen merkitty diaskannereita, joten se asia täytyy tarkistaa tietokoneen varaamisen yhteydessä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi.
Imre Oraveczin (s. 1943) runo Vanhan miehen laulu (Agg férfi éneke) on kokoelmasta A hopik könyeve eli Hopi-intiaanien kirja (1982). Sana "kiva" viittaa runossa tilaan, jollaista hopi-intiaanit käyttävät uskonnollisissa ja poliittisissa rituaaleissa.
Oravecz käyttää runoudessaan kansanrunouden aineksia ja alkuperäiskansojen, varsinkin hopi-intiaanien, klaanijärjestelmään kuuluvaa tietoutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kiva
Yhteisessä sateessa : Kuusi unkarilaista runoilijaa (suom. ja toim. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky, WSOY, 2006)
http://dia.pool.pim.hu/xhtml/oravecz_imre/Oravecz_Imre-A_hopik_konyve.x…
PIN-koodin saa käymällä missä tahansa Päijät-Hämeen yleisessä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse. PIN-koodia tarvitset, kun kirjaudut Lastu-verkkokirjastoon, käytät Heinolan, Hollolan tai Lahden asiakastyöasemia, tai käytät lainausautomaatteja.
Tuollaista suomalaisperäistä etunimeä ei oikein taida olla. Suomesta Väestörekisteri etunimihaussa löytyy kyllä nimi Sarpa, joita on esiintynyt alle 30 vuosien 1920-1979, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Etunimihakua voi käyttää täällä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ja suomalaisia nimipäiviä voi hakea täällä https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html. Tavallisia etunimiä, jotka vähän suomalaistamalla voisivat äänteellisesti kuulostaa tuollaisilta voisivat ehkä olla Arja tai Sari.
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Frank Perettin kirjaa Pimeys laskeutuu ei enää löydy mistään Helle-kirjastosta mutta sen voi kaukolainata meidän kauttamme. Linkki kaukolainalomakkeeseen löytyy tästä: https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaus?pa_ullang=0&pa_ulid=25
Kirjasammon tiedot täydentyvät jatkuvasti. Uudet teostiedot Kirjasampoon tulevat Kirjastopalvelun kautta. Kirjastopalvelu on yritys, joka välittää aineistoa ja luettelointitietoja kirjastoille. Voit ilmoittaa kirjasi tiedot Kirjastopalveluun sähköisellä tuotetietolomakkeella tai sähköpostilla tuotetiedot(at)kirjastopalvelu.fi. Kirjastopalveluun ilmoitetut kirjat ovat myös kirjastojen ostettavissa. Täydennyksiä Kirjasammon tietoihin voi lähettää myös Kirjasammon ilmoituslomakkeen tai palautelomakkeen kautta. Voit lähettää myös suoraan sähköpostia osoitteeseen kirjasampo(at)kirjastot.fi. Kaikki kirjastot eivät hanki aineistoa Kirjastopalvelun kautta. Jotta kaikkien kirjastojen on mahdollista hankkia teostasi,…
Valitettavasti erikieliset kirjat eivät näköjään ole samaan tahtiin eteneviä. En valitettavasti löytänyt mitään tuontapaista kohtaa sivulta 103.Sinä varmaan löydät kohdan helpommin, kun voit verrata koko kirjaa toiseen. Linkki Lewis, C.S.: Neljä rakkautta Helmet haku.
Tähän tarvitaan pätevämpää neuvojaa. Kysyisin apua joko pinsseihin erikoistuneilta kauppiailta tai keräilijöiltä. Esim. KKalleria tai Systeemi.net.Itse löysin vain yhden umk-lyhenteen 1920-luvulta. Se oli Uudenmaanläänin maanmittauskonttori. Linkki sivustolle.Toivottavasti asiantuntijoilla on pätevämpi vastaus tarjolla.
Ei ole salaista kauppaa. Kirjastot ostavat kirjansa aivan tavallisista kirjakaupoista. Helsingissä mm. Akateemisesta sekä Suomalaisesta kirjakaupasta. En tiedä miten muissa kirjastoissa päätetään, mistä kaupasta ostetaan, mutta Helsingin kaupunginkirjasto solmii sopimuksen aina yhden kaupan kanssa kerrallaan, ja sopimus edellyttää ostamista tietyllä summalla vuodessa sopimuskaupasta. Saamme alennusta normaalihinnoista. Voimme tietysti ostaa muualtakin, jos tarvis on.
Heinäveden kirjastosta löytyvät Marita Lindqvistin teokset: Maleena saa pikkuveljen, Maleena menee kouluun, Maleena yksitoistavuotias, Maleenan joulu ja Maleenan paras kesä.
Jos haluat tietää mitä kirjoja Heinäveden kirjaston kokoelmissa voin etsiä niitä kirjaston aineistotietokannasta:
osoitteessa: http://heinavesi.kirjas.to/ , valitse tiedonhaku.
Hyvää syksyn jatkoa myös sinulle!
Kirja on jo rekisteröity Espoon kaupunginkirjastossa tällä viikolla. Sitä on tulossa Espooseen kahteen kirjastoon ja se on lähiaikoina varattavissa HelMet-järjestelmän kautta. Varauksen voi tehdä heti, kun kirjan kohdalla näkyvät kirjastojen nimet, ilmeisesti se tulee ainakin Selloon ja Entresseen. Kannattaa seurata asiaa Espoon uutusluettlosta tai HelMetistä.
Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahakeräilijöiden tai -liikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksesta: Suomen rahat 1811 - 2009 arviohintoineen. Raha- ja mitaliliike Holmasto, Helsinki, 2009.
Suomen numismaattinen yhdistys
Holmasto
Kerttu Saalastin runo Valkea lakeus löytyy ainakin kirjasta Isohookana-Asunmaa, Tytti : Thteinen hyvä - paras hyvä : Kerttu Saalastin elämäkerta (2008) s. 10.
Jukka Kuoppamäen suomennosta Fiilikseen Joseph C. Garlandin sävellyksestä In the mood ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa mahdollisuus saada sen sanat talteen on kuunnella kappale levyltä. Ainoa tunnettu levytys on yhtyeen Mirumaru samannimisellä albumilla vuodelta 1977 (Scandia SLP640). Sitä ei valitettavasti näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten ainoa mahdollisuus kuunnella sitä on varata aika joko Kansalliskirjaston musiikkikirjastosta (+358 (0)2941 21611, kk-musiikki@helsinki.fi) tai Musiikkiarkistosta, joiden kokoelmissa levy on.
Heikki Poroila
