Sisko on otettu almanakkaan vuonna 1929. Sisko-nimisiä naisia on tavattu jo 1800-luvulla, mutta yleinen nimestä tuli vasta 1900-luvun puolella. Yrjö Karilas suositti Siskoa käyttöön vuonna 1919, ja nimi tulikin hyvin suosituksi varsinkin 1930-50 -luvuilla, sillä nimi kuului tuolloin 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon ja sen sai lähes 20 000 lasta. Tämän jälkeen nimen kannatus on ollut laskussa, ja 2000-luvun alussa se valittiin vuosittain vain muutamille kymmenille tytöille.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007.
http://www.helmet.fi/record=b1806168~S9*fin
Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsingissä : Otava, 2005. Painos 4. uud. laitos
http://www.helmet.fi/record…
Hakusanalla ympäristökasvatus löytyy Tampereen kaupunginkirjasto Metson kokoelmista 99 teosta. Koska kaikkia ei voida tässä vastauksessa listata, tässä ohje, kuinka ne löytyvät Internetin välityksellä.
Pikiverkkokirjastomme löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Palvelunsivun vasemmasta laidasta kannattaa valita kohta HAKU ja kirjoittaa hakusivun valikkoon kohtaan
Asiasana termi ympäristökasvatus.
Koska Pikiverkkokirjastomme sisältää tietoja myös yhteisjärjestelmään kuuluvien kirjastojen tietoja, kannattaa vielä tehdä seuraavat rajaukset kohtiin
Toimipiste ja Kirjasto.
Toimipistevalikkoon kannattaa valita Pääkirjaston lainausosasto ja Kirjastovalikkoon Tampereen kaupunginkirjasto. Pudotusvalikkojen alapuolelta voi vielä…
Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Konsultaatiotyön perusteita (Tokola, Hyyppä, 2004) löytyy ainakin seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Näistä kirjastoista ei kuitenkaan voi tilata kirjoja Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin.
Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjaston Helsingin toimipisteessä on kaksi kappaletta vapaana.
Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla. Kirjastokortin saa, kun on henkilöllisyystodistus mukana. Yhteystiedot:
http://kirjastot.diak.fi/yht_helsinki
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa kirja näyttää myös olevan vapaana. Yhteystiedot: http://lib.tkk.fi/
Kirja löytyy myös Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastosta Leppävaaran toimipisteestä. Sieltä…
Visainen kysymys. Näin pieneen yksityiskohtaan kirjan sisällöstä ei pääse kiinni oikein minkään tietokannan kautta, tiedon löytyminen on lähinnä kirjan lukeneiden muistin varassa. Nyt kävi valitettavasti niin, että kukaan ei muistanut.
Vastaavanlaisiin tilanteisiin saattaisi apua tarjota Ritva Hapulin, Tuuli Åkermanin ja Leena Päivölän toimittama kirja Turku, kirjailijan kaupunki. Kirjassa kerrotaan nimenomaan niistä teoksista, joissa Turku on tapahtumapaikkana. Reijo Mäen Vares-dekkareista vastaavaa tietoa on koonnut Markku Haapio teokseen Vareksen Turku.
Kirjaston tietokannan kautta saa tietoa vuoden 2000 jälkeen julkaistun kaunokirjallisuuden tapahtumapaikoista, vaikkei aivan osoitetasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit…
Joissakin kirjastoissa, ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa, on otettu käyttöön mahdollisuus tallentaa oma lainaushistoriansa. Asiakas aloittaa ja halutessaan lopettaa tallentamisen itse, muut asiakkaat tai henkilökunta eivät näe tallennuksia.
Tallentaminen alkaa, kun asiakas ottaa sen käyttöön, eli sitä aiempia lainoja ei kirjaston kautta ole mahdollista selvittää.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Alla on muutamia kirjoja, joissa aiheitasi käsitellään. Enemmänkin löytyy. Sinun kannattaa jatkaa etsimistä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi kautta. Hyviä hakusanoja ovat esim. kansanperinne yhdistettynä (and-hakuasanalla komentohaussa) hakusanaan luonnonlääkkeet, lääkekasvit, rakentaminen, käsityöperinne tai käsityöt.
- Kansanlääkintää ja kotikonsteja / Saana Monthan, Osmo Hänninen, Päiviö Vertanen (2011)
- Lönnrotin tietoja yrttien lääkekäytöstä (1993)
- Kättentöitä / Pekka Kautovaara (2002)
- Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo (1999)
- Ajastaika : tietoja, muistoja, uskomuksia / Silja Ahlsved (2007)
- Kansanomaisesta rakentamisesta / Heikki Kukkonen…
En valitettavasti löytänyt valmiita sukukirjoja nimillä Lås tai Metsäluoma. Nikolai Niemi ei myöskään tuottanut tulosta, joskin pelkällä Niemi-sukunimellä löytyi joitakin teoksia (esimerkiksi Niemen suku tai Niemen suku Kiikalasta). Se on kuitenkin sen verran yleinen sukunimi, ettei näillä tiedoilla pysty sanomaan ovatko nämä edes lähellä oikeaa sukuhaaraa. Näitä ei myöskään ollut Seinäjoen kirjastossa tai Eepos-kirjastoissa muuallakaan.
Jos olet kiinnostunut tutkimaan sukuasi niin sen aloittamiseen on hyviä neuvoja Arkistojen portin sivuilla sekä Suomen sukututkimusseuran sivuilla.
Netissä on myös joitakin palveluja, joihin voi syöttää nimiä, syntymävuosia ja asuinpaikkoja ja tutkia löytyykö sieltä omia sukulaisia, esimerkiksi…
Olisikohan kyseessä Mairi Hedderwickin kuvakirja Kati ja tyhmä teddykarhu (Katie Morag and the tiresome ted, suom. Sini Sovijärvi, 1986). Kirjasta on uusi suomennos vuodelta 2006. Tässä suomennoksessa kirjan nimi on Kaisu Maarian saaritarinat (suom. Taija Mård).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Kati perheineen asuu Skotlannissa pienellä Struayn saarella (kartta kannen sisäpuolella). Katin perheeseen on syntynyt vauva, mikä harmittaa Katia. Kiukuissaan hän heittää nallensa mereen. Myös äiti hermostuu tilanteeseen ja ehdottaa, että Kati lähtee rauhoittumaan mummolaan. Mummun luona Kati mieli paranee, ja kaiken lisäksi myrskyaallot palauttavat rakkaan nallen. Lopussa onnellinen kuva jossa äiti imettää…
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos
Nuotti löytyy seuraavista kokoelmista:Finnhits : Suomen suursuosikit 1970-2005 https://finna.fi/Record/3amk.159668?sid=5083854574Finnhits : Suomen suursuosikit https://finna.fi/Record/anders.1276950?sid=5083854574Hitit : rautainen 70-luku https://finna.fi/Record/anders.194361?sid=5083854574#componentpartsKuumat vuosikymmenet : 50-, 60- ja 70-luvun suosikit https://finna.fi/Record/anders.1002579?sid=5083854574Suomipopin helmiä. 8, Miespoweria ja hittejä Olavi Virrasta Timo Rautiaiseen https://finna.fi/Record/3amk.161424?sid=5083854574#toc
Hei vain,
Raahen kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjan voi uusia 5 kertaa, ellei siihen ole varauksia.
Terveisin,
Heikki Lahnaoja / Pyhäjoen kirjasto
Helsingin kaupunginkirjaston laitoskirjastoissa Lapinlahden sairaalan psykiatrisella klinikalla toimii runo- ja keskustelupiiri. Yleisenä kehityksenä voi mainita että nykyään kirjallisuusterapia koetaan terminä hiukan ongelmalliseksi, koska varsinaista terapeutin ammattitaitoa kirjastoammattilaisilla ei välttämättä ole. Kirjallisuusterapia onkin siirtynyt hiukan eri foorumaille, Suomessa toimii kirjallisuusterapiayhdistys, joka julkaiseen myös Kirjallisuusterapia -nimistä lehteä.
Kirjallisuusterapia-aiheesta löytyy seuraavat Juhani Ihanuksen toimittamat ja Kirjastopalvelun julkaisemat teokset: Sanojen liikkeitä (1985), Kantavat sanat (1989), Päiväkirjasta hypermediaan (1991), Vaieta vai sanoa (1995). Lisäksi esim. seuraavat: Reading…
Termillä oktroi tarkoitetaan valtalupaa, joka voi liittyä esimerkiksi kaupallisen toiminnan harjoittamiseen, mutta myös tilanteeseen, jossa yksinvaltiaana toimiva kuningas tms. luovuttaa valtansa tai osa siitä esimerkiksi säädyille tai suoraan kansaa edustavalle elimelle. Esimerkiksi Suomessa termiä käytettiin Venäjän vallan aikana määräyksistä, joitten nojalla senaatin jäsenet saivat toimia tehtävässään.
Kysyjän mainitsema "Keisari Max 1" viitannee Baijerin kuninkaana 1806-1825 toimineeseen Maximilian I Josephiin (27.5.1756 - 13.10.1825), joka perusti jo vuonna 1808 kaksikamarisen parlamentin, jolle luovutti osan vallastaan ns. oktroidun valtiosäännön kautta.
Heikki Poroila
Tärkein syy veden tislaukseen on mikrobipuhtaus. Tislattua vettä käytetään muun muassa lääketieteellisissä tarkoituksissa ja laboratorioissa.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tislattu_vesi
Erja Vuorion Oulunkyläiseen kirjottamansa artikkelin mukaan kyseisen tontin on omistanut aikanaan S. Eriksson, joka myös asui toisessa tontille rakennetuista taloista. OTK osti tontin Länsi-Pakilan ympäristöhistoriaselvityksen mukaan 1930-luvulla ja rakennutti siihen Elannon myymälän tilat. 1970-luvulla vienti-, tuonti- ja teräsyritys Valtameri Oy osti tontin ja rakennutti siihen pääkonttorinsa sekä varaston vuonna 1976. Vuonna 1999 Valtameri fuusioitiin Rautaruukkiin. ja 2000-luvun alussa rakennus saneerattiin S-marketin käyttöön. Tontin nykyisestä omistajasta en valitettavasti löytänyt tietoa, mutta saneerauksen suunnitellut arkkitehtitoimisto ARRAK kertoo sivuillaan saneerauksen perustiedot. Lähteet: Kurkistus…
Sökmaskinen Metacrawler ger på sökordet interrail en hel del svar från de olika ämnesindexen. De flesta är dock inte relevanta. Två adresser ger ganska matnyttig information, tyvärr endast på engelska och tyska, http://www.interrail.net leder till olika länders databanker, till litteratur och till andra linkar om ämnet. www.interrail-guide.com är en dylik link.
På svenska hittar man närmast från Eureka Sverige, som man når via Helsingfors stadsbiblioteks hemsida - sökning i internet - Puls. De flesta länkarna ger dock personliga erfarenheter av interrail.
Ranskanperunapotku on Lauri Törhösen esikoislastenkirja ja katsomalla esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla Ranskaperunapotku tai Törhönen Lauri selviää, että em. kirjasta on tietoa teoksessa Esikoiset 2002 /toim. Ismo Loivamaa, 2003.
Marilyn Kayen kirja Mallioppilaat on ilmestynyt 2003, WSOY:n kustantamana (Replica -sarjan 15 kirja).
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&cat=nuortenkirjat&isbn=951-0-275… .
Kyseinen runo sisältyy kokoelmaan Kipling:Valkoisen miehen taakka, valinnut ja suomentanut Antero Manninen.Hki WSOY 1976. Suomennoksessa on rinnakkain alkuperäinen, englanninkielinen, ja suomenkielinen teksti.
