Diana tulee latinasta ja tarkoittaa ’loistava kuin päivä’. Muinaisille roomalaisille Diana oli valon, kuun, luonnon, metsän ja metsästyksen jumalatar. Diana oli myös avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija.
Mariana taas on Marianuksen sisarnimi. Marianus tulee latinasta ja tarkoittaa merelle kuuluvaa, merellistä.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Mikäli tarkoitat nimenomaan niitä juuria, voidaan käyttää sanaa juuristo. Mikäli tarkoitat sitä osaa, josta nuo juuret lähtevät, on käytettävä sanaa juurakko. Syysmaitiaisesta sanotaan, että sillä on liereä, vinosti koheneva, poikkipäinen juurakko. Juurakko on vaaka- tai pystysuora maanalainen varsi, joka erinäisten ominaisuuksiensa vuoksi eroaa juuresta.
Celia-kirjasto on valtion erikoiskirjasto joka kaikki jolla tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa voi käyttää. Tunnukset Celiaan saa kirjastosta. Löydät enemmän tietoa Celiasta ja liittymisestä tästä: https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/
Otan osaa suruunne! Vainajan hautaamista varten tarvittavan hautausluvan kirjoittaa vainajaa hoitanut lääkäri, mikäli kuolemansyyn selvittämiseksi tehtäviin tutkimuksiin ei ole aihetta. Tässä tapauksessa teidän pitäisi siis saada se terveyskeskuksesta.
https://www.hautajaiset.fi/ensiohje-vainajan-omaisille.html
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuo…
Virkatodistuksen saatte maistraatista, https://dvv.fi/henkiloasiakkaiden-asiakaspalvelu tai vainajan seurakunnasta, esim. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat löytyvät täältä https://evl.fi/seurakunnat.
Perunkirjoitukseen tarvittavista asiakirjoista löytyy tietoa mm. verotoimistosta sekä esim. Seniori.infosta, https://…
Yrjö Kallinen on yksi teoksen toimittajista ja johdannon kirjoittajista yhdessä Juha Koiviston, Lauri Lahikaisen ja Antti Ronkaisen kanssa. Kirjan luettelointiajankohtana kenttään 245 saattoi laittaa vain ensimmäisen tekijän nimen, mikäli tekijöitä oli enemmän kuin kolme, sekä [et al.] merkinnällä ilmaistiin, että tekijöitä oli enemmän. Muut kirjoittajat ja toimittajat on tässä luetteloinnissa ilmaistu lisäkirjauksissa.
Bertolt Brechtin teoksia suomen kielellä voi löytää kirjastoista, niitä kannattaa tutkia Finna.fi-palvelussa. Esimerkiksi tuo Puntilan isäntä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Puntilan+is%C3%A4nt%C3%A4+ja+h%C3%A4nen+renkins%C3%A4+Matti&type0%5B%5D=TitleStart&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20Jos kirjoja haluaa ostaa, kannattaa seurata antikvariaatteja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=antikvariaatit. Tällä hetkellä niitä ei ainakaan suurimmista kirjakaupoista näytä löytyvän suomen kielellä.
Hei,
Voisit kokeilla teosta Tiedonhakijan teho-opas - tiedonhakijan peruskirja. Risto Heikkinen [et al.] (toim.). Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta löytyy useita eri painoksia. Uusinta (2001) näyttäisi olevan useissakin kirjastoissa hyllyssä tällä hetkellä. Tarkista saatavuus osoitteessa http://www.libplussa.fi
Hieman tieteellisempi ote on teoksella Tiedon tie - johdatusta informaatiotutkimukseen. Ilkka Mäkinen (toim.) BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999. Kirjasta löytyy mm. kappale, joka käsittelee boolen logiikkaa ja internet-tiedonhakua.
Duffyn Rockferry-nimistä cd-levyä on jo tilattu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta se ei ole vielä tullut. Ilmeisesti se ilmestyykin vasta 9.4. On vaikea sanoa tarkkaa ajankohtaa, milloin cd-levy tulee kirjastoon, mutta tilannetta kannatta tarkkailla HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Etsimäsi Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä "Elämä oli epätasaisesti valoisa." on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182).
Tarkoitatko kirjaston järjestämää opastusta vai ehkä jotain muuta? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämässä Verkkostartti-koulutuksessa on yksi ilta varattu tiedonhaulle internetistä ja verkkokirjastosta ja kirjaston muista digitaalisista aineistoista. 10.4. oleva oppitunti on kuitenkin jo täynnä. Suunnitelmissa on, että vastaava järjestettäisiin myös syksyllä, ehkä jopa loppukeväälläkin, koska kysyntä on ollut niin kovaa. Mutta se ei ole vielä varmaa. Kursseista tiedotetaan sekä lehdissä, kirjaston verkkosivuilla että kirjastossa.
Mikael Ilveksen perheestä ja nuoruudesta ei ole saatavilla tietoja. Voit ehkä yrittää kysellä hänen kustantajaltaan WSOY:lta. Vuonna 1994, jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi hiukan itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994, muttei mitään perheestään eikä nuoruudestaan.
Hei - kokeilepa ensin kirjaa Aikamatka Itä-Hakkilan vuosikymmeniin, tekijöinä Ahlfors,Tiina et al. Kirja on vuodelta 1996 ja se löytyy luokasta 92.833 Tikkurilan kirjastosta. Ulos sitä ei lainata, mutta voit lukea sitä kirjastossa.
Ymmärtääkseni lähteittesi luettelossa on juuri tekijöiden nimet, ja niistä puuttuvatkin lähteenä olevan kirjan tai artikkelin nimi. Pelkän sukunimen ja vuosiluvun perusteella lähteiden bibliografisten tietojen selvittäminen on vaikeaa tai mahdotontakin.
Jos lähteenä käytetyt kirjat tai artikkelit ovat suomalaisten kirjastojen kokoelmista, voisit löytää niiden tiedot Melinda-tietokannan kautta, josta löytyvät yliopistokirjastojen, monien ammattikorkeakoulukirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston, Tilastokirjaston kokoelmatiedot ja myös osa yleisten kirjastojen kokoelmatiedoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
WorldCat taas on maailmanlaajuinen, 10 000 kirjaston tietokanta:
http…
Kätevimmin saat tietoja Helsingin tapahtumista, paikoista yms. Helsingin kaupungin sivuilta http://www.hel.fi/ Matkailu-linkin kautta pääset Helsingin kaupungin matkailutoimiston sivulle, missä voi vertailla mm. hotellihintoja.
Vastaavasti eduskuntaan voi etukäteen tutustua osoitteessa http://www.eduskunta.fi/ Eduskunnan sivuilta saa selville vaikkapa sen kokoontuuko eduskunta vierailupäivänänne.
Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska runoista ei ole olemassa mitään tietokantaan, josta pystyisi hakemaan niiden nimillä ja sisällöillä. Viola-tietokanta (https://finna.fi) auttaa hiukan etsimään lyriikoita, jotka lienevät laskettavissa runoiksi myös, mutta sekään ei auta sisällön tarkastelemisessa.
Minun ja kollegoideni etsiskely tuotti seuraavat tulokset:
Arto Melleri: Nuku rauhassa Norma Jean (runo; kokoelmassa Johnny B. Goethe)
Tua Förström: Parahin Marilyn Monroe (runo; Parnasso 1/1989, suom. Caj Westerberg)
Juice Leskinen: Marilyn (laulu; lukuisia levytyksiä)
Teemu: Kauniimpi kuin Marilyn (laulu; esittäjä Juustopäät)
Tuula Huuhtanen: En ole Marilyn (laulu; levyllä Uskallanko, 1998)
Appe Vanajas: Missä on Marilyn? (laulu;…
Tekniikan Maailman Veikka Niemen artikkelissa arvellaan, että Tarrare olisi kärsinyt polyfagiasta eli liiallisesta nälän tunteesta. Artikkelissa mainitaan myös Pica-oireyhtymä ts. ruuaksi kelpaamattomien objektien syönti. https://tekniikanmaailma.fi/hammastyttava-tarina-miehesta-joka-soi-mita… .
Tarraresta keskustellaan myös Helmiradion aamussa: https://www.supla.fi/audio/3078639
Muun muassa kirjassa Tekstejä ja kangastuksia : puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta on käsityöläisten pohdintoja käsitöiden tekemisen sosiaalisista ja psykologisista vaikutuksista (https://www.finna.fi/Record/arto.1083925). Käsin tekemisen on katsottu jo itsessään olevan hyvinvointia kasvattavaa, ja valmiiksi saamiseen liittyy ainakin tyydyttävä tunne omasta onnistumisesta, osaamisesta ja valmiiksi saamisesta.
Valmiiksi saamisen nautintoa on tutkittu ainakin motivaatiopsykologian alalla. Esimerkiksi tavoiteorientaatioteoria on keskittynyt analysoimaan tekijän sisäistä ja ulkoista motivaatiota erilaisissa projekteissa. Näimä teoriat selittävät osaltaan sitä, miksi toiset nauttivat enemmän …
Autonomian ajan Suomessa Venäjän ortodoksinen kirkko oli antanut Viipurin hiippakunnalleen ohjeistuksen, että ortodoksien ja luterilaisten seka-avioliitoissa pari tuli vihkiä sekä ortodoksisessa että luterilaisessa kirkossa. Sen selvittäminen, oliko tämä ohjeistus käytössä 1930-luvun Sortavalassa, on aika mahdotonta.
Jos asiasta jossain tiedetään enemmän, se taho voisi olla Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorioitsijat.
Helsingin yliopisto, kirkkohistoria.
Ortodoksi.net. Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto pastoraalisena kysymyksenä.
Hei!
Nuorisotiedon kirjastosta, jonka nettiosoite on :
http://www.alli.fi/kirjasto/ löydät varmaan paljon mielenkiintoista.
Tässä esimerkkisivu tekemästäni hausta, jonka tein vapaatekstihakuna : nuorisotyö ja musiikki
http://www.alli.fi/cgi-bin/SFgate?database=keuhko.alli.fi%2Fkirjasto%2F…
Toinen haku,jota kokeilin, oli : musiikki ja nuorisotyö ja seurakun*
Tässä tulos :
http://www.alli.fi/cgi-bin/SFgate?database=keuhko.alli.fi%2Fkirjasto%2F…
