Aivosähkökäyrän (EEG) perusteella uni jaetaan kevyeen ykkös- ja kakkosvaiheen uneen, syvään, elvyttävään kolmos- ja nelosvaiheen uneen sekä fysiologisesti ja mentaalisesti aktiiviseen REM-uneen (vilkeuneen). Ykkös-nelosvaiheen unta kutsutaan yhteisellä nimellä NREM-uni (Non-REM-uni). Nukahdettaessa vaivutaan ykkös- ja kakkosvaiheen kautta kolmos- ja nelosvaiheen uneen, jonka jälkeen uni alkaa kevetä. Kevyestä unesta siirrytään REM-vaiheeseen. Ketju alkaa uudestaan kevyen unen kautta. Kevyt ja syvä uni vaihtelevat unirytmissä noin puolentoista tunnin välein. Unen ensimmäistä kolmannesta hallitsee syvä hidasaaltouni ja unen viimeistä kolmannesta hallitsee REM-uni. Syvä uni elvyttää ja huoltaa aivojen toimintaa, REM-unen aikana tehdään…
Valitettavasti en löytänyt yhtään Darren Shan suomenkielistä fanisivustoa. Keskustelua kirjoista on kuitenkin käyty mm. osoitteessa http://1678rapidforum.com/topic=100384967737&reverse=1
WSOY:n teoksen Uusi suomi-englanti suursanakirja (Hurme, Raija)mukaan mylly-peli on englanniksi nine-men´s morris tai pelkkä morris; pelata myllyä on play morris.
Vaihtoehtoja löytyi muutama, mutta en ole aivan varma onko mikään etsimänne.
Murder in mind on elokuva vuodelta 1997. Elokuvassa nainen, joka on syytettynä murhasta, hypnotisoidaan jotta oikea murha selvitettäisiin. Elokuva ei kuitenkaan perustu kirjaan.
http://www.imdb.com/title/tt0119732/
Lars Keplerin kirja Hypnotisoija on tehty myös elokuvaksi. Teoksessa hypnotisoijaa pyydetään mukaan murhatutkimukseen.
http://dekkarihylly.blogspot.fi/2010/05/hypnotisoija.html
Viimeisessä vaihtoehdossa juoni menee kohdalleen, eli psykiatri yrittää hypnotisoida potilaan murhaamaan vaimonsa. Elokuva on vuodelta 1957 ja on julkaistu sekä nimellä The Hypnotist että Scotland Yard Dragnet. Elokuva perustuu kuitenkin näytelmään, jonka on kirjoittanut…
Muissa Espoon kirjastoissa ei ole laserleikkuria. Helsingin Oodi-kirjastossa tällainen on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_toinen_kerros_on_tekemisen_tila(176795)
Ylen arkistomyynnistä voivat tilata ohjelmakopioita lainauskäyttöön vain Kopiosto ry:n ja Ylen kanssa sopimuksen tehneet kirjastot. Sopimuksen voivat solmia kunnankirjastojen lisäksi tieteelliset kirjastot ja erikoiskirjastot. Lisätietoja saat Kopioston sivulta https://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten-kayttajille/tv-ohjelmien-kirjasto-%e2%80%a8ja-laitoskaytto/kuva-ja-aanitallenteet-kirjastoissa/
Hei!
Kyseessä taitaa olla hieno vanhemman puoleinen kone.Tuo D-alkuinen numerosarja viittaa sarjanumeroon ja sen perusteella kone olisi vuodelta 1909. Sarjanumeron perusteella en onnistunut paikantamaan missä kone olisi tarkalleen ottaen tehty. Koneen mallinumero voisi mahdollisesti paljastaa valmistusmaan.
Listaus sarjanumeroista löytyi esimerkiksi täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-d…
Täältä löytyy tietoa mallien numeroinnista: https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Täällä on kuvia eri malleista: https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Hei
Oletan, että haluat päästä lukemaan kirjaston kautta? Jos voit maksaa vähän löytyy maksullisia äänikirja- ja kirjapalveluita.
Suomalaisisissa kirjastoissa tarkistamme henkilöllisyyden kirjastokorttia tehdessä. Ilman korttia et pääse e-aineistoihin.
Helle-kirjastoissa on e-asiakkuus nyt koronan aikaan. E-asiakkuuden saat soittamalla tai lähettämällä turvallisen sähköpostin tietojesi kanssa. Tarvitsemme henkilötunnuksen, osoitteen, sähköpostiosotteen, puhelinnumeron ja toivomasi PIN-koodin (neljä numeroa). Saat sitten kirjastokortin numeron ja voit käyttää e-palveluita. Katso täältä mitä e-palveluita Helle-kirjastot tarjoavat: https://helle.finna.fi/Content/e-aineisto. Saman linkin kautta löydät myös kirjastojen yhteystiedot.
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin…
Poliisin mukaan ennen 1.3.1999 myönnettyjen henkilökorttien voimassaolo on päättynyt 31.12.2002 http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/AADE45416013924AC2256BC200…
Viking Linen ja Silja Linen mukaan asiakkaan on vaadittaessa pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä viranomaisten hyväksymällä henkilöllisyystodistuksella http://www.vikingline.fi/hyvatietaa/henkilollisyystodistus.asp
http://www.silja.fi/ (sivun alareunasta kohdasta "hyvä tietää")
joten varmuuden vuoksi henkilökortin kannattaisi olla voimassa.
Yllättäin melko montakin kirjaa esim. Kenneth Stanley Inglis: The Australians at Gallipoli, Charles Edwin Woodrow Bean, Australian War Memorial: The ANZAC Book sekä Bill Gammage:The Broken Years: Australian Soldiers in the Great War Google books
Finna haku löysi lisäksi suomenkielisiä kirjoja esim. Leon Uris: Lunastettu maa sekä Korkeajännitys lehdessä julkaistuja kertomuksia Gallipolin sodasta. Finna hakutulos
Helmet.fi-sivustolle kerätään säännöllisesti listoja halutuimmista (eli lainatuimmista ja varatuimmista) aineistoista Helmet-kirjastoissa. Tässä on lista viime vuoden halutuimmista lasten- ja nuortenkirjoista, joskin ne ovat pääosin kaunokirjallisuutta. Myös Sanasto pitää yllä lainatuimpien kirjojen rekisteriä.
Erillistä listausta tietokirjoista ei ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa tehdä, mutta Helsingin kaupunginkirjaston innokas tilastonikkari selvitti vuoden 2022 lainatuimmat lasten ja nuorten tietokirjat Helsingissä (virhemarginaali 7%):
Teos
Tekijä
Lainat
Guinness world records 2022
572
Tatu ja Patu pihalla…
Harmi kyllä, vain Tellervo Koivistolta ja Ester Ståhlbergiltä:
https://tinyurl.com/Paivakirjat
Luettelon ensimmäinen kirja Sydämen keltä sydämelle on Anita Hallaman kirjoittama, mutta hänhän ei ollut Kekkosen puoliso, vaan rakastaja.
Sylvi Kekkosen matka-arkusta löytyneissä päiväkirjoissa koottu Sylvin matkassa: yksityiset päiväkirjat Kiinasta on kirjoitettu 1953, jolloin Kekkonen ei vielä ollut presidentti:
https://tinyurl.com/SylvinMatkassa
Jenni Haukion Sinun tähtesi täällä: vuodet presidentin puolisona on taas luokiteltu muistelmaksi, ei päiväkirjaksi.
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Hei,löysin Helmet-kirjastojen hakukoneesta osoitteesta helmet.finna.fi 54 tietokirjaa Suomen lamasta 1990-luvulla. Sieltä löytyvät esimerkiksi nämä kirjat:Krugman, Paul; Raivio, Jyri (kääntäjä) – Lama: talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot (2009)Kiander, Jaakko; Vartia, Pentti – Suuri lama: Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu (1998)Keurulainen, Marita – Elämää perheinä 1990-luvun Suomessa (1998)Blomberg, Helena; Hannikainen, Matti; Kettunen, Pauli – Lamakirja: näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin (2002)Kajander-Ruuth, Sanna; Andelin, Jussi (haastateltava) – Laman lapset: mitä meille tapahtui? (2021)Kivikuru, Ullamaija; Aslama, Minna – Laman julkisivut: media, kansa ja…
Helsingin Sanomat kertoo (23.11.2003) artikkelissaan Yhdysvaltain ensimmäisestä Marimekko-näyttelystä, että Life-lehdessä oli vuonna 1966 laaja Marimekko-artikkeli ja vuoden 1960 Sports Illustrated –lehden joulunumerossa kansikuvassa poseeraa Jacqueline Kennedy veneessä päällään punainen Marimekko.
Vuoden 1966 Life-lehti on Kuopion Varastokirjaston ja Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa. Sports Illustrated –lehteä vuodelta 1960 ei Suomen kirjastoista löydy. Voit pyytää Life-lehden kaukolainaksi oman kotikirjastosi kautta.
Etelä-Suomen Sanomien lisäksi Päijät-Hämeen alueella on vuonna 1917 ilmestynyt Lahti-lehti. Melko lähellä ilmestyneitä lehtiä ovat myös Uusi Heinolan sanomat ja Hämeen sanomat. Nämä kaikki lehdet löytyvät Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston pääkirjastosta mikrofilmeinä.
Lista Lahdessa eri aikoina ilmestyneistä sanomalehdistä löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Tietoa Lahden alueen sanomalehtihistoriasta löytyy Ulla Ekman-Salokankaan artikkelista "Lahti Päijät-Hämeen sanomalehtikeskuksena" teoksessa Lahden historia 2 (Lahden kaupunki 1992).
