Kyseinen elokuva ei näyttäisi kuuluvan minkään Suomen yleisen kirjaston kokoelmiin. On mahdollista, että elokuvalla ei ole lainausoikeutta. Soundtrack sen sijaan löytyy monestakin kirjastosta.
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Kyyti-kirjastoissa ei valitettavasti ole Joka Poika -lehden vuosikertoja.
Haluamanne vuosikerrat voidaan tilata teille kaukolainaksi. Lisätietoa kaukolainapalvelusta Kouvolassa: https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Filosofia: Ranskalaisen filosofin Descartesin (1596-1650) kuuluisin lause on ”Ajattelen, siis olen”. Jo 1600- luvulla Descartes pohti teorioissaan henkisen ja ruumiillisen olemassaolon yhteyttä toisiinsa.
Psykologia: Ollessaan hereillä ihmisellä on tietoisuus, kun taas syvässä unessa hänellä ei ole tietoisuutta. Tiedostaminen on aktiivista toimintaa ja se perustuu kieleen. Hereillä ollessaan ihmisen mieli tuottaa koko ajan ajatuksia, jopa ajatusten virtaa, johon voimme vaikuttaa mm. toiminnallamme.
Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001.
Eagleman, David: Aivot. Ihmisen tarina
Pietikäinen, Joustava mieli
https…
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla 'kirjoittaminen' ja 'oppaat', jokunen 1970-80-luvuilla julkaistu kirjoitusopas. Kaikkia tuon ajan teoksia ei ole välttämättä asiasanoitettu tietokantaan, joten niitä voi olla hankala löytää, jos ei tiedä tarkasti kirjoittajan tai teoksen nimeä. Mutta kokeile tosiaan kirjoittaa nuo hakusanat Helmetin hakukenttään, ehkä joku noista kirjoista kuulostaa tutulta!
Helmet-verkkokirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI
Sen sijaan uudempia kirjoittamisen oppaita löytyy lukuisia ja niissä käsitellään myös noita mainitsemiasi asioita. Ehkäpä esimerkiksi joistakin näistä voisi olla sinulle apua:
Suhola, Aino: Journalistisen kirjoittamisen perusteet (Finn Lectura, 2005)…
Verkkomaksamisessa on todennäköisesti ollut häiriö tuolloin. On tiedossa että häiriöitä on silloin tällöin ollut. Toivottavasti olette nyt onnistunut jo maksamaan. Ellette ole vielä onnistunut verkkomaksamaan, kannattaa se kertoa kirjaston virkailijalle myös kirjastokäynnin yhteydessä.
Voit itse vaihtaa kotikirjaston kirjautumalla omiin tietoihin HelMetissä. Sivun ylälaidassa on painike "Muuta yhteystietojasi". Sitä klikkaamalla aukeaa sivu, jolla pääset muuttamaan myös esimerkiksin kotikirjaston.
Mikäli kirjautuminen ei syystä tai toisesta onnistu, voit pyytää seuraavalla kerralla kirjastossa käydessäsi virkailijaa vaihtamaan kotikirjastosi.
Kaivattu kirja on Hannu Hirvosen Karvat ja kaikki (Tammi, 2002).
Kirjan yhtä lailla absurdissa itsenäisessä jatko-osassa Kynnet ja päivät (2003) seurataan laulavan koiran ja hänen naisensa Ville-pojan aikamatkailua 2020-luvulla.
Kotimaisessa elokuvassa "Vähän kunnioitusta" (2010) on näyttelijöinä henkilöitä, joilla on kehitysvamma ja näyttelijöitä, joiden roolihahmolla on kehitysvamma. Elokuvassa "Gilbert Grape" hyvin nuori Leonardo Dicaprio tekee elämänsä roolin päähenkilön kehitysvammaisena pikkuveljenä.
Hei,Tämä on Clint Eastwoodin Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa (filmatisointi 1997). Perustuu John Berendtin samannimiseen dokumenttiromaaniin (suomennettu: WSOY, 1997).
Kysymäsi kappale on varsinaiselta nimeltään "Suite del Sur, prelude in memory of my wife Olga". Tätä tietoa kokonaisuudessaan ei valitettavasti näy oikeastaan missään muualla kuin painettuna itse nuotissa, joten ei ihme ettet tietoa löytänyt. Kappale tunnetaan kuitenkin yleisesti myös hakemallasi nimellä "Prelude for Olga", mutta sitäkään ei ole missään luetteloissa. Ainoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa oleva nuotti on seuraava:
Tekijä: MOREL, JORGE
Nimeke: PRELUDIT,KITARA / MOREL
Aineistolaji: NUOTTI
Julkaisutiedot: CHORUS, 1987
Tunniste: 20525001
Kieli: UND
Espoon luokka: 78.65
Nuotti on saatavana Espoon pääkirjaston (Leppävaara, p.81657615) ja Tapiolan (p.81657302) kirjaston musiikkiosastoilta.
Unfortunately, it seems no sheet music has been published of the song Sentimento, composed by Hermann Weindorf with lyrics by Jutta Staudenmayer. I could not find any unofficial transcriptions online either.
Vakuutus ja rahoitusneuvonta sivustolla kerrotaan näin:"Vainajalla on voinut olla tilejä useammassakin eri pankissa. Mitään keskitettyä rekisteriä kunkin henkilön nimissä olevista tileistä ei ole olemassa, vaan kuolinpesän osakkaiden on oltava yhteydessä eri pankkeihin kuolinpesään kuuluvien tilien selvittämiseksi. Kuolinpesän osakkaat voivat saada tietoa vainajan käyttämistä pankkipalveluista vainajan säilyttämistä tilisopimuksista, tiliotteista tai muista pankkipalveluihin liittyvistä asiakirjoista." Linkki sivustolle
Tulkitsisin, että perunkirjoituksessa tarvitaan kaikki vainajan tilitiedot. Ne siis pitää liittää perunkirjoitukseen.
Digi-ja väestötietovirastolla on kattava ohje perunkirjoituksesta. https://dvv.fi/kuolema-ja-…
Muistelemanne kohta kuuluu kaiketi tarkasti "...minä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan". Laulun, nimeltään romanssi, sanat löytyvät mm. kirjasta "Suuri toivelaulukirjakirja 1", s. 32-33.
Sanat löytyvät myös Internetistä, esim. sivulta
http://www.saunalahti.fi/~rkuosa/karzu/musiikki/laulut/romanssi.html
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta, http://www.helmet.fi , löytyvät mm. seuraavat englanninkieliset lääketieteelliset sanakirjat:
Concise medical dictionary, Oxford University Press 2002 (pelkkä englanti)
Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2002
Hervonen, Antti: Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 1992
Collin, P. H.: Dictionary of medicine, Teddington 1994 (pelkkä englanti)
Hopkins, Maritta: Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto, 1993
Haun voi tehdä myös itse Helmet-tietokannasta, hakutavaksi kannattaa ottaa sanahaku ja hakulauseeksi: sanakirjat lääketiede englannin kieli (ilman ja…
Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä…
Vuonna 2006 voimaan astuneen lainauskorvausjärjestelmän kautta myös musiikin tekijät saavat jonkin verran rahaa siitä hyvästä, että heidän musiikkiaan lainataan kirjastoista. Lainauskorvaukset ovat vähäiset, ja artisti saa niistä vähemmän rahaa kuin levyjen myynnistä. Lainauskorvauksia voi tulla enemmän vain jos levyä lainataan todella paljon. Suosituimmat artistit saattavat saada sitä kautta konkreettista hyötyä, marginaalisemmat artistit eivät sitäkään. Suomessa muusikot tulevat vielä kaukana kaunokirjailijoiden perässä näissä lainauskorvauksissa.
Sähköpostiosoitetta en pysty antamaan, mutta voit ottaa yhteyttä Hannu Salaman kustantajaan, joka on Otava, ja lähettää kirjailijalle postia sitä kautta.
http://www.otava.fi/etusivu/
Lontoosta löytyy varmasti meriaiheisesti sisustettuja ravintoloita ellei kahviloitakin.
Paras tapa löytää ”se oikea” olisi ehkä mennä paikan päällä Lontoossa matkailuinfoon /-toimistoon ja kysyä vinkkejä. Hotellien vastaanotoissakin varmasti näistä asioista jotain tiedetään. Paikalliset tuntevat kaupunkinsa aina parhaiten.
Matkaoppaiden ja nettisivujen ongelma on se, että tieto vanhenee nopeasti, ravintoloita ja kahviloita tulee ja menee tiuhaan.
Meriaihein sisustetuissa ravintoloissa usein tarjotaan kala- ja äyriäisruokia, eli ne ovat niin sanottuja kalaravintoloita.
Kirjaston tietokannasta löytyy uudehko vuonna 2015 ilmestynyt matkaopas:
Tania Ballantine : Eat like a Londoner ; an insider´s guide to dining out, 2015
Näitä matkaoppaita…
Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista löytyy hakusanalla oppikirjat ja hakuehdolla kirja-arvostelu useita kirja-arvosteluja oppikirjoista, myös suomen kielestä. Aleksia voi käyttää Jyväskylässä pääkirjastossa ja lähikirjastoissa, Arto on vain virkailijakäytössä.
Lisäyksenä edelliseen: Sivulla http://www.jyu.fi/~koivisto/fennicum/s2.htm on esittelyjä suomen kielen oppikirjoista.
