Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Mahdollisia suomennoksia voit tarkistaa Suomen kansallisbibliografiasta, Fennica-tietokannasta (osoite: http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ ).
Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista monografioista, kausijulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä atk-tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisätietoa Fennicasta löydät osoitteesta: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html
Tarkoitatko kilpailukykysopimusta edeltänyttä keskustelua, jossa puhuttiin ja joka koski erityisesti julkisen sektorin työntekijöitä? Paljon puhuttiin mm. sairaanhoitajista ja kätilöistä, mutta sopimukseen liittyvät asiat koskivat yhtä lailla kaikkia julkisen puolen työntekijöitä.
Vuonna 2007 puhuttiin Sari Sairaanhoitajasta, mutta tämä keskustelu liittyi ja johti palkkojen korotuksiin, ei alennuksiin.
En valitettavasti löytänyt tätä runoa. Selailin Eeva Kilven
Animalia : runoja
Laulu rakkaudesta : valikoima neljästä runokokoelmasta
Runoja 1972-1976
Lisäksi selasin teokset Muista runolla, Runon maa : suomalaisten toiverunot, Tämän runon haluaisin kuulla -kirjat, mutta ei tärpännyt.
Tunnistaisikohan joku lukijoistamme tekstin?
Tittamari Marttinen on julkaissut kirjan Tavallisen kiva päivä (Lasten Keskus, 2009). Kirjassa on kahdeksan kertomusta, jotka tutustuttavat lasten oikeuksiin ja niiden toteutumiseen. Kirjassa on myös toiminta- ja keskusteluvinkkejä, joiden avulla kirjaa voi käsitellä. Kirja on kirjoitettu tyyliin, joka sopii hyvin alakouluikäisille.
Viime vuonna ilmestyi suomeksi Annika Sandelinin kirja Varislaulu Pohjolan lapsille (Luckan, 2021). Kirjan on suomentanut Henriikka Tavi. Kirja on kuvakirja, joten sitä voi käsitellä pienempien lasten kanssa, mutta sitä voisi soveltaa myös alakouluikäisille.
Molemmat kirjat löytyvät Helmet-tietokannasta.
Koppola toimi sairaalana vuosina 1965-1985.
Koppolan sairaalaan tuli sisään vuonna 1982 98 potilasta ja lähti ulos 82, vuonna 1983 sisään 83 ja ulos 111, vuonna 1984 sisään 104 ja ulos 119, vuonna 1985 tuli 130 ja lähti 130.
Tiedot löytyvät kirjasta: TUOVINEN, Sirkka-Liisa: Mielenterveystyön polkuja Pohjois-Karjalassa, 2007.
Kaikki 548 kappaletta ovat tällä hetkellä lainassa. Osa kirjoista on bestsellereitä, joita ei voi varata, joten ne eivät liiku varausjonossa lainkaan. Laskin nopeasti ja sain bestsellereiden määräksi 176, joten varauslistalla liikkuvia kirjoja on 372. Varattujen kirjojen laina-aika on 4 viikkoa. Sen jälkeen ne kuljetetaan seuraavaan kirjastoon, jossa ne saattavat odottaa noutoa viikon, hieman sen mukaan kuinka nopeasti asiakas kirjan hakee. Koska olette sijalla 315, saatte kirjan noin kuukauden kuluttua.
Internetistä löytyvän suomenkielisen Raamatun sanahakuohjelman mukaan tuollaista lausetta ei Uudesta testamentista löytyisi. Lähimpänä sisällöllisesti taitavat olla seuraavat jakeet:
Matt. 10:20 ("Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki")
Mark. 13:11 ("Kun teitä viedään luovutettaviksi viranomaisille, älkää etukäteen olko huolissanne siitä mitä puhuisitte. Puhukaa ne sanat, jotka teille tuona hetkenä annetaan. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki.")
Room. 8:26 ("Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin.")
2. Kor. 4:13 ("Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: 'Minä uskon, ja…
Kyseisistä sukunimistä ei löydy mainintoja teoksista:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Uusi suomalainen nimikirja
Sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta löytyy tietoa Tillaeus –nimestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tillaeus.html
Sukunimi Gynther esiintyy myös Sukunimi-info -sivustolla http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/gynther.html
2000-luvun alku ja keskiyö johdattelevat ajattelemaan kuuden ruotsalaiskertojan suomennettua tarinakokoelmaa Keskiyön kummitusjuttuja. Kysymyksessä kuvaillun novellin tuntomerkit sopivat hyvin esimerkiksi kirjan aloittavaan Ewa Christina Johanssonin kertomukseen Keinutuoli.
Valitettavasti Moron kirjoittamia kirjoja ei näytä suomennetun. Finna haku löysi 22 osumaa, mutta kirjat ovat venäjänkielisiä. Finna hakutulos
Toisen venäläisen kirjailija Perelman, Jakov Isidorovits matematiikan kirjoja löytyy pari myös suomeksi. Helmet hakutulos
Matematiikkaa lapsille löytyy Helmetistä 26 kpl hakusanoilla matematiikka, lastenkirjallisuus. Helmet hakutulos
Samalla haulla Finna löytää 104 kpl Finna hakutulos
Katsoin Pihlajamaan juhlakonsertin videolta, ja siinä kappale on nimetty "Tähden lentoja" (jenkalta kuulostaa). Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa on aiemmin (2021) kysytty nuottia Toivo Kärjen kappaleeseen "Tähdenlento" (esittäjinä mm. Henry Theel ja Rauli Padding-Somerjoki). Tämäkin on jenkka ja se löytyy nuotista Toivesävelmiä, osa 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Minun korviini Pihlajamaan juhlakonsertin jenkka ei ole sama sävelmä, eikä siihen löydy nuottia.
Pelimanni-lehden numeron 4/2009 liitteenä on julkaistu Pelimanni 3 -cd-levy, jolla on Lyyti kirjoittaa -niminen kappale Spooky Hamsters -yhtyeen esittämänä. Julkaistuja nuotteja tähän kappaleeseen ei valitettavasti ole saatavilla.
Tuulilasi-lehden vanhoja vuosikertoja on luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voit lukea niitä kirjaston lehtiosastolla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1113017?sid=5247401665https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Vuoden 1963 1 markan virheettömän ja sileän setelin arvo riippuu sen numerosta. Numerolla 114.1 hinta on 0,5 euroa ja numerolla 114.2 hinta on 12 euroa.
Nämä tiedot löytyvät Suomen numismaatikkojen liiton Suomen rahat arviohintoineen 2005. Keräilijän opas -julkaisusta.
Lisätietoja rahoista ja niiden arvioinnista kannattaa etsiä esim. Suomen Numismaattisen yhdistyksen, http://www.snynumis.fi sekä Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta, http://www.numismaatikko.fi . Rahojen hinnathan ovat aina riippuvaisia rahojen kunnosta. Numismaatikkojen liiton jäsenyhdistykset -sivuilta voisi löytyä jokin lähellä oleva yhdistys, josta voisi saada apua arviointiin.
En löytänyt kirjallisuudesta tietoa, että kirjastoilla olisi ollut mainitsemasi kaltainen karenssiaika, ennen kuin saivat hankkia kirjoja. Kirjojen hankintatavat ovat kuitenkin olleet aikaisemmin erilaiset kuin nykyään. Mikko Laakson kirjoittamassa Helsingin kaupunginkirjaston historiassa Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 (2010) kuvataan kirjastojen uusien kirjojen hankintaa 1950-luvulla: Kirjakaupoista saatiin uutuuskirjojen näytekappaleet määräajaksi kirjastoon esille. Kirjastonjohtaja oli kuitenkin jo ennen tätä tehnyt omaa karsintaansa. Suomenkielisten kirjojen kirjanäyttely vaihtui kahden viikon välein, ruotsinkielisten kerran kuussa. Henkilökunta kävi tutustumassa teoksiin ja…
Ihalainen-nimen taustalla on muinaissuomalainen henkilönnimiaines Iha-. Nimi on yleisin Savossa ja Karjalassa. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana iha on tarkoittanut halua tai toivetta.Kallinen puolestaan on kehittynyt germaanisesta miehennimestä Karl ja sen muunnoksista Kalle ja Kalli. Kallinen vakiintui sukunimeksi Keski-Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa jo 1500-luvulla.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.Suomen murteiden sanakirjan verkkoversio. Suomen murteiden sanakirja - Kotus. Luettu 21.8.2025.