Olisiko Suomi-Kiina -seura yksi paikka, jossa voisi tavata kiinalaisia
http://www.kiinaseura.fi/
Helsingin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on myös kiinankielistä toimintaa
https://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/kallio/chinesechurchinf…
Lisätietoja viime mainitusta saa esim. googlaamalla pastorin nimellä.
Valitettavasti Erkki Frimanin sävellystä Onnen sävel Turkka Malin tekstiin ei ole julkaistu nuottina, ei myöskään Jarmo Jylhän säveltämää ja Kyösti Timosen sanoittamaa laulua Soita hiljaa kitaraani. Ainoa keino taitaa olla yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä.
Suomessa julkaistaan viihdemusiikkia nuotteina suhteellisen vähän ja kaupallisista syistä yleensä vasta sen jälkeen, jos kappale osoittautuu äänitteenä suosituksi. Sekään ei ole tae kokonaisen nuottivihkon julkaisusta, mutta aniharvoin nuottia tehdään ilman äänitteen menestystä.
Heikki Poroila
Sitaatti on Søren Kierkegaardin päiväkirjasta kesältä 1847 (tarkkaa päivämäärää merkinnässä ei ole). Tässä alkuperäinen teksti päiväkirjasta, jonka Kierkegaard on itse nimennyt NB2: "De fleste Mennesker ere subjektive mod sig selv og objektive mod alle Andre, rædsomt objektive stundom – ak Opgaven er just at være objektiv mod sig selv og subjektiv mod alle Andre."
Päiväkirjoja ei ole suomennettu, eikä sitaatin suomennoksen alkuperästä valitettavasti löydy tietoa.
Søren Kierkegaards Skrifter -sivusto http://sks.dk/forside/indhold.asp
Tietoja ei löydy kätevästi mistään yhdestä lähteestä. Markku Johanssonin (s. 1949) sävellykset, jotka on julkaistu äänittenä ennen vuotta 2000 voi hakea varsin näppärästi Fenno-musiikkiarkiston sivulla. Siellä valitaan ensin henkilöhaku ja sitten tarkennuksena säveltäjä ellei halua myös hänen sovitustöitään tai muita tekijäkrediittejä mukaan. Näillä rajauksin listalla näkyy 136 Johanssonin sävellystä.
Musicfinland-sivustokokonaisuudesta puolestaan löytyvät Johanssonin sävellysten kustannettujen nuottien tiedot. Kirjauksia on 36 kpl. Tämä lista sisältää nuotinnoksia erilaisille yhtye- ja orkesterikokoonpanoille, joten laulukirjatyyppiset perusnuotit puuttuvat siitä.
Laajimman tulosjoukon saa aikaan Kansalliskirjaston Finna-haulla. Siinä…
Kyseessä on Mikael Ilveksen kirja Karvaisia kohtaloita (Otava, 1995). Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50064Samantapainen idea on myös Heikki Salon kirjassa Kynsilehto (Like, 2001): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49614
"Tytöt pyykillä" -nimistä laulua en löytänyt, mutta "Lapset pyykillä" -laulussa "tytöt pyykille kiiruhtaa" pesemään nukenvaatteita. Tarkoitatko kenties sitä? Laulu alkaa: "Kevätaurinko kirkas kun paistaa". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Ester Melander. Laulu sisältyy nuottiin Melander, Ester: "Päivä paistaa : lauluja ja leikkejä" (WSOY, 1952; nuotinnos kosketinsoittimelle, sanat ja leikkiohje).
Kyseessä lienee Annemarie Selinkon Huomenna on kaikki paremmin (Morgen ist alles besser, 1939). Selinko oli vuosina 1914-1986 elänyt itävaltalainen kirjailija.
Hänestä kerrotaan useissa teoksissa. Kirjassa Suomalaisia vaikuttajanaisia : kohti vuotta 2000 on runsaasti tietoa hänestä. Myös Pekka Tarkan kirjassa Suomalaisia nykykirjailijoita kerrotaan hänestä samoin kuin Kotimaisia nykykertojia-sarjan osassa 2. Kahdessa viimeksimainitussa on tietoa erityisesti hänen tuotannostaan.
Vaasan kaupunginkirjastossa A4 ja A3 kopion hinta on 0,20 euroa. Kopiokoneet toimivat kopiokorteilla, joista 10 kappaleen kopiokortti maksaa 1,80 euroa, 20 kappaleen kopiokortti 3,60 ja 50 kappaleen kortti 9,00 euroa. Lehtilukusalissa voi lisäksi ottaa yksittäisiä kopioita.
Kirjastosta ei voi lähettää faksia, mutta kirjaston tiloissa olevasta Kansalaisinfosta voi. Hinnat ovat: 1,50 euroa/arkki kotimaassa ja 3,00 euroa/arkki ulkomaille.
Löysin kirjastot.fi:n Frank-hakupalvelun avulla eri maakuntakirjastoista esim. seuraavat sanakirjat: Tiwari, R. C.: Hindi-English, English-Hindi dictionary, Scudiere, Todd: Hindi-English, English-Hindi dictionary & phrasebook ja Oxford Hindi-English dictionary. Saat haluamasi sanakirjan lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Erilaisia esiintymistaidon ja puheviestinnän kirjoja on julkaistu paljon, ja niistä ainakin Matti Karhun kirja Viesti vakuuttavasti (Infoviestintä Oy, 1997) käsittelee seikkaperäisesti haastattelu- ja tiedotustilanteita esim. yrityksen edustajan ja miksei virkamiehenkin kannalta. Kirja käsittelee aihetta käytännönläheisesti ja antaa vinkkejä mm. haastatteluun valmistautumisesta, toimittajien kohtaamisesta, haastattelun ansoista ja kriisitilanteissa tiedottamisesta. Puhelinhaastattelun kohdalla myös kehotetaan pyytämään esim. 15 minuuttia valmistautumisaikaa ja palaamaan asiaan sen jälkeen.
Varsinaista runosuomennosta Johann Wolfgang von Goethen runoista Meeresstille ja Glückliche Fahrt vuodelta 1795 ei ole olemassa.
Sibelius Akatemian Laura-käännöstietokannan mukaan Erkki Turunen on laatinut vapaanmuotoisen käännöksen ko. runoista. Käännökset löytyvät tietokannasta helposti jomman kumman runon nimellä.
Koponen, Anneli: Goethen lyriikan suomennokset 1832-1991 (Joensuun yliopisto, 1993)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=0645aa4741676f6a4f272…
Kirsi Kunnaksen runossa Siilin kuutamo siili rakastaa kuuta ja kyynelehtii kaislikossa. Runo löytyy mm. Kunnaksen kirjasta Tiitiäisen satupuu. Siilin kuutamo on kuitenki runo eikä satu, eikä suudelman jälkiä mainita. Joten valitettavasti emme löytäneet etsimääsi satua.
Black river elokuvaa ei löydy mistään maakuntakirjastosta, koska sillä ei ole kirjasto-oikeuksia. Televisioelokuvilla ei yleensäkään ole kirjasto-oikeuksia. Tätä elokuvaa ei siksi ole tarjottukaan kirjastoille.
Kyseinen kappale löytyy nuottina Dennis Cyporynin teoksesta The bluegrass songbook: eighty-eight original folk and old-time mountain tunes vuodelta 1972. Teos kuuluu Jyväskylän, Kouvolan, Rovaniemen ja Tampereen kaupunginkirjastojen kokoelmiin. Siitä on mahdollista tehdä kaukopalvelutilaus pääkaupunkiseudulle. Vantaalla kaukopalvelumaksu on seitsemän euroa.
Poistettavia kirjoja ei valitettavasti voi varata ostettavaksi. Useissa kirjastoissa myydään jatkuvasti poistokirjoja, ehkäpä nämäkin mainitut kirjat löytyvät eräänä päivänä lähikirjaston poistomyyntikirjojen joukosta.
Sukunimistä ja niiden merkityksistä ja alkuperästä löytyy tietoa Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet . http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1408953
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9511149369&qtyp…
Apua voi löytyä myös väitöskirjasta ”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen. Luettavissa sivulta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41762
Kannattaa tutustua myös Suomen Sukututkimusseuran sivuihin http://www.genealogia.fi/
Estrid Ott : Pikkulotta Salli 1941. Tanskalainen Estrid Ott oli itse auttamassa lottia Suomessa talvisodan aikaan. Pikkulotta Salli on ilmestynyt Tyttöjen kirjastossa ja runsaan 30 vuoden takaisesta lukukokemuksesta muistan että kirjassa työskenneltiin mm. Petsamosta evakuoitujen munkkien kanssa.
Estrid Ott oli sanomalehtinainen ja kirjailija ja hän kirjoitti talvisodan kokemuksistaan kaksikin kirjaa. "Pikkulotta Salli" oli kiellettyjen kirjojen listalla sotien jälkeen
