Voit saada pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-kortin. Sinun ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla, mutta kortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Kirjastokortin saaminen edellyttää kuitenkin sitä, että käytä henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Saat kortin ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kirjasi kuvaus muistuttaa Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjaa 47 "Onnellinen perhe", vaikka kaikki yksityiskohdat eivät täsmää.
Kirjassa tyttö viettää syntymäpäivää, kakussa on kuusi kynttilää, ja hän saa lahjaksi polkupyörän. Isä menee autolla työhön yhdessä naapurin kanssa. Äidin kotipuuhia kuvataan paljon.
Amerikkalainen alkuteos on nimeltään "Happy Family", tekijöiksi on merkitty Corinne Malvern ja Nicole. Alkuteoksen kuvitusta löytyy näillä hakusanoilla internetistä.
Jos kyseessä ei ole tämä kirja, kannattaa katsoa Kirjasammosta kansikuvia muista Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjoista: Haku | Kirjasampo.
Henna Helmi Heinosen Miisa-sarjassa on ilmestynyt kahdeksan osaa. Miisa harrastaa taitoluistelua. Kirjoissa kuvataan nuorten arkea lämpimästi ja realistisesti. Koulunkäyntiä, perhettä, kaverisuhteita, vaativaa harrastusta. Miisa on 14-vuotias sarjan viimeisessä osassa.
Rachel Renée Russellin Nolo elämäni-sarja seuraa 14-vuotiaan Nikkin elämää. Nikki paljastaa päiväkirjoissaan vauhdikkaan arkensa rehellisesti ja huumorilla. Sarjassa on ilmestynyt jo 10 osaa, ja lisää on tulossa. Kirjoittaja on yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa ja kuvittaa apunaan tyttärensä Nikki ja Erin.
Nuorten fantasia-kirjoista on suosittu Soturikissat -sarja.
Kirjaston nuorten osastolla on monenlaista…
Hei, eurokolikot.com sivustolla vuoden 1943 markkaa myydään eurolla. Sitä on aikanaan lyöty 7 460 000 kappaletta.Lähteet:Suomi 1943 1 Markka KL4 (eurokolikot.com)
Otto Kotilaisen (1868 - 1936) teosluettelon mukaan laulu Jouluyö on vuodelta 1902.
Laulu alkaa sanoilla Tyyni on ilta jääpuvussaan. Laulu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1907 kokoelmateoksessa Det sjungande Finland = Suomen sävelistö 4. Tuorein nuottijulkaisu laulusta on Bells-kustantamon Suomalainen joulu -sarjassa (2006).
Laulutekstin tekijästä Aapo Kohosesta löytyi tietoa vain elinvuodet: 1864 - 1930.
Lähteet:
Otto Kotilaisen teosluettelo
Tuomas Piiroinen: Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto (951-692-303-8).
Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan "Illan tullen" -kappaleeseen ei löydy julkaistua nuottia. Laulu alkaa: "Illan tullen tahtoisin sut viedä oopperaan".
Tietoa kotimaisista nuoteista voi etsiä Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia. Violan viitteet löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tietoa Violasta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdisk…
Opuslex.fi kertoo: "Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista."
Opuslex on Suomen kattavin itsenäisten asianajotoimistojen verkosto.
Finlex:
4 § (13.6.2003/515)
Hätävarjelu
Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.
Jos puolustuksessa on…
Kyseessä lienee Jukka Linkolan säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama laulu heidän Peter Pan -musikaalistaan. Valitettavasti suomalaisten kirjastojen kokoelmista ei löytynyt laulun nuottia. Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta löytyisi näytelmämoniste kyseisestä musikaalista (monisteen sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa):https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.99805174206249?sid=4702995140
Etsimäsi kirja Miina ja Manu -kirja on todennäköisesti Miina ja Manu päiväkodissa. Siinä he leikkivät kahdessakin eri kohdassa päiväkodin pihamaalla mm. liukumäessä ja keinuissa. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1993 (lähde: https://miinajamanu.fi/, viitattu 15.10.2025).
Turun Sanomien arkistosta löytyy mm. seuraavia artikkeleita
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939645/Wartsilan+moottorituotanto+l… (TS 14.1.2004) http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073939653/Wartsila+vahentaa+Turusta+l… (TS 14.1.2004)
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939776/Wartsilan+Turun+tehtaan+tuot… (TS 15.1.2004)
Mm. nämä artikkelit löytyivät lehden verkkoversiosta. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosan 2.krs.) voi tutkia Turun Sanomien painettua lehteä mikrofilmiltä kyseiseltä ajalta. Lukulaitteen voi varata (puh. 02-2620629 tai 02-2620630) ja mikrofilmistä on mahdollista ottaa A4-tulosteita.
Kaikilla Kallion kirjaston asiakastyöasemilla on Photoshop 4 -kuvankäsittelyohjelma. Voit varata asiakastyöaseman Helmetin kautta tai saapua suoraan kirjastoon.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihd…
Turun kaupunginkirjaston mikrofilmit ovat vapaasti käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa (Linnankatu 2, 2. krs). Niistä voi ottaa kopioita hintaan 2 mk / kpl (A4-koko). Mikrofilminlukulaitteisiin kannattaa varata etukäteen aika numerosta 2620 629. Lisätietoja sanomalehtien mikrofilmeistä löytyy myös arkistosta asiasanoilla "mikrofilmit" ja "Turun Sanomat".
Syksyn 2019 kielikahvilat löytyvät jo Helmet-sivuilta. Helsingin kielikahviloiden aikataulu on myös Kirjasto Helsinki -esitteessä, jota saa painettuna Helsingin kirjastoista ja joka on myös luettavissa verkossa.
Kooste kielikahviloiden aikataulusta PDF-muodossa saadaan nettisivuille toivottavasti mahdollisimman pian.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kielikahvilat Helmet-kirjastossa
Kirjasto Helsinki tapahtumaesite
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teos Kåla, Tom :
Kinesioteippaus(2011). Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski hakemalla vaikkapa kirjan nimellä.
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt tästä henkilöstä lisää tietoa. Sellaisen tiedon löysin, että Valion paimenpoikalogo otettiin myös käyttöön vuonna 1955. Logon mallina toimi taiteilija Harri Takalan Paimenpoika-patsas ja se toimi Valion tuotemerkkinä 1960-luvulle saakka. Paimenpoika jäi elämään Valion meijereiden jakamiin palkintolusikoihin sekä kunniakirjoihin. Tämä tieto on peräisin Suomen maatalousmuseo DigiSarkan verkkosivuilta.
Jos olet aloitteleva sukututkija, voisit ottaa yhteyttä paikallisiin sukututkimusseuroihin. Vantaalla toimii Vantaan seudun sukututkijat ry puheenjohtajanaan Irja Hirsivaara.
Kirjastoista löytyy useitakin sukututkimusta käsittelevää kirjaa, jotka auttavat alkuun. Kansallisarkistossa voi tutustua sukunsa historiaan mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman sukunsa kirkon- ja rippikirjojen mikrofilmejä maakunta-arkistoista.
Myös netin kautta pääsee tutkimaan seurakuntien vanhoja tietoja. Parhaiten pääset sukututkimus-linkkeihin osoitteesta www.makupalat.fi/historia.htm.