Valitettavasti kumpaakaan kysymääsi videota ei löydy Turun kaupun-
ginkirjaston toimipisteistä ja muistini mukaan niitä ei ole edes
tarjottu. Kirjastomme ovat sidottuja maahantuojien tarjontaan.
Sinun kannattaisi tiedustella niitä Varsinais-Suomen elokuvakeskuk-
sesta, puh. 02-251 1998, os. Uudenmaank. 1. Jollei niitä heilläkään
ole voidaan niitä yrittää kaukolainata.
Tässä muutama golf-aiheinen nettisivu:
www.golf.fi
http://golfpiste.com
http://www.golfarit.net
Kirjoja joista voisit aloittaa:
Mc Cord: Golfia keltanokille, 2001
Woods: Miten pelaan golfia, 2002
Newell: Golfopas, 2003
Lisää golf-kirjoja löydät kirjaston aineistohaun kautta kirjoittamalla asiasanaksi golf.
(www.kuopio.fi/kirjasto)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun, joka löytyy osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1, mukaan Havu on annettu nimeksi seitsemälle suomalaiselle poikalapselle. Toisaalta Nummelin ja Teerijoki (2003) kirjoittavat teoksessaan "Osma, Ranja, Vilmiina. 800 harvinaista etunimeä", että Havu voisi sopia Pihlaja- ja Tuomi-tyyppisten puunimien tapaan myös tyttölapselle.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimiä Bomes ja Matsit ei ole käytetty Suomessa lainkaan. Nimipalvelu kattaa kaikki Suomen väestötietojärjestelmään kirjatut - myös kuolleiden henkilöiden! - etu- ja sukunimet. Järjestelmään on kirjattu ensimmäisinä etuniminä käytettyjen nimien lisäksi myös muut annetut etunimet.
Myöskään kirjalähteemme eivät…
Meidän lähteidemme mukaan Lauri Pohjanpään runoja ei olisi käännetty englanniksi, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannastakaan (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php)ei löytynyt viitteitä.
Talo jalavan varjossa on jossakin vaiheessa ollut videokasettina Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa. Viimeisen kasetin poistamisen jälkeen elokuvan tiedot ovat jääneet tietokantaan - mahdollisesti lisäkappaleiden varalta tai siksi, että luettelointitietoja voitaisiin hyödyntää mahdollisen DVD-julkaisun yhteydessä.
Ikävä kyllä toistaiseksi Talo jalavan varjossa -elokuvaa ei ole ollut kirjastoille tarjolla DVD-tallenteena. Mielellämme sitä kyllä hankkisimme, jos voisimme. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkia kaupallisesti tarjolla olevia elokuvia kirjastoihin ei tekijänoikeussyistä voida hankkia: kirjastoilla täytyy olla hankkimiinsa DVD-levyihin tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus. Tämä asettaa omat valitettavat…
Laulun sanat löytyvät ilmeisesti nuottikirjasta ”112 kitaralaulua” (Musiikki Fazer, 1964). Minulla ei ole nyt kirjaa käsillä, joten en pysty tarkistamaan sen sisältöä, mutta osoitteesta https://finna.fi löytyvän Viola-tietokannan mukaan sen alkusanat ovat ”Mitä minä teen noilla rilloilla”. Rilloista voisi hyvin päätellä, että laulussa saatetaan mainita hevonenkin. Sen mainitaan olevan kansansävelmä.
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut kirjat Penttahittisen pidot vuoressa (v. 1938) ja Penttahittisen kasvatti (v. 1946). Edellisen on kuvittanut Helga Sjöstedt, ja jälkimmäisen Soini Talaskivi.
Satuja on julkaistu myöhemmin kirjassa Vuorenkuningas Penttahittinen (v.1965). Tämä kirja sisältää kokonaan Penttahittisen pidot vuoressa -teoksen, ja joitakin satuja kirjasta Penttahittisen kasvatti. Lisäksi teoksessa on osia Maija-Leena Nopparin Topias Todenpuhuja -kirjasta. Vuorenkuningas Penttahittinen -kirjan on kuvittanut Leena Puranen.
Vuorenkuningas Penttahittinen -teoksesta on olemassa vielä v:lta 2005 selkokielinen versio, jossa on useita eri kuvittajia.
On olemassa tietokanta nimeltä LISA, johon on koottu kirjastotieteen ja informatiikan tutkimuksia. LISA on käytettävissäsi mm. Helsingin kaupunginkirjastossa - kysy lähikirjastosi tilannetta.
Yleisten kirjastojen etusivulta (www.kirjastot.fi) klikkaa KIRJASTOALAN AMMATTISIVUT > KIRJASTOALAN HAKEMISTOJA. Täältä löydät valtavan määrän linkkejä. Esimerkiksi kannattaa klikata THE PUBLIC LIBRARIAN siltä riviltä, jolla ensimmäisenä linkkinä on EARLweb, sitten LIS resources on line (sivun vasemmassa laidassa), sitten LIBRARY AND INFORMATION SCIENCES, joka on listan ensimmäinen linkki.
Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen tutkimussivulla kannattaa varmaankin käydä (http://www.info.uta.fi/tutkimus/tutkimus.html).
Kysymys on varsin laaja, eikä yksiselitteistä vastausta varmaankaan ole. Tiina Vesa pohtii pro gradu -työssään Uskonnonopetusta etsimässä - opettajien kokemuksia uskonnonopetuksesta peruskoulussa (Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kevät 2005 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto) tätäkin asia. Hänen mukaansa haasteita tuovat mm. nämä seikat: uskonto on luultavasti kyseenalaistetuin oppiaine yleissivistävässä koulussa, oppiaineen etäisyys oman lähipiirin elämässä, kuinka pohtia syvällisesti uskonnollisia asioita, jos omassa elämässä uskonnolla ei ole merkitystä, mutta että oppilaiden suhtautuminen uskonnonopetukseen ei kuitenkaan haastattelujen mukaan ole niin kielteistä kuin usein ajatellaan. Lisää tietoa asiasta löytyy…
Selitystä kissan tämänkaltaiseen käyttäytymiseen ei suoraan löytynyt. Seuraavista Helmet-kirjastojen kissakirjoista voisi kuitenkin löytyä joitain vastauksia kuvatunkaltaiseen toimintaan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skissa%20k%C3%A4ytt%C3%A4yt…
Etsittyyn ajanjaksoon sopisi Jouko Sorvan Lumiukko tuli pihaan, mutta varista ei siitä kyllä löytänyt, vaikka siinä linnut varsin keskeisessä osassa ovatkin: varpusia, kyyhkysiä, tilhiä, jopa papukaija – vaan varista ei.
Muita ehdotuksia, kylläkin tuoreempia Franziska Stich Kiitos, kiltti lumiukko! ja Raymond Briggs Lumiukko.
Hei!Pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, sijaitsee digitointipiste jossa on mahdollista katsella CD- levyn sisältöä ja tallentaa tarvittaessa muistitikulle. Voit varata digitointipisteen käyttöösi osoitteessa varaamo.turku.fi. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja pin- koodilla. Digitointipiste on mahdollista varata max. neljäksi tunniksi ja opastusta on tarjolla arkisin klo 10-16.
Runo löytyy suomeksi ainakin Olli Hyvärisen tulkitsemana Puškin-valikoimasta Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 nimellä Venäjän parjaajille.
Arkistomateriaalia ei juurikaan säilytetä kaupunginkirjastoissa, mutta Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen avulla selvisi, että mm. näihin kannattaa ottaa yhteyttä:
1) Martti Similän perikunnan yhteyshenkilö on nimeltään Riitta Fougstedt. Hän asuu Kauniaisissa
2) Helsingin yliopiston kirjasto
3) Helsingin kaupunginorkesterin toimiston tiedottaja Marjanne Kankare-Loikkanen on tavoitettavissa sähköpostitse. Osoite on marianne.kankare-loikkanen@hel.fi
Olisi ehkä hyvä myös kysyä mitä löytyy
4) Oulun maakunta-arkistosta
5) Sibelius-museosta
Suomalaisten säveltäjien ja muusikoiden sävellyskäsikirjoituksia/ henkilöarkistoja löytyy myös Lyyra-nimisen tietokannan avulla. Lyyran osoite Internetissä on http://www.kansalliskirjasto.fi/…
OSI - Open System Interconnection Architecture. OSI on ISO:n (International Organization for Standardization) standardi siitä, miten järjestelmät ovat avoimesti toisiinsa liitettävissä. Järjestelmässä tietoliikenneohjelmistot on jaettu osiin, joita kutsutaan kerroksiksi.
Katso esimerkiksi:
http://www.cs.tut.fi/etaopetus/titepk/luku19/OSI.html
http://koti.mbnet.fi/mrin/paattotyo/liite1.html
http://www.it.lut.fi/kurssit/04-05/010602000/Luennot/
(valitse luento 2004-luento2.ppt)
Edgar Lee Mastersin Spoon River Antologian ensimmäinen painos ilmestyi suomeksi v. 1947.
Googlettamalla löytyy verkkokauppojen ja antikvariaattien sivuilta mm. nämä kaksi:
http://kuvat2.huuto.net/5/ba/009322d4b84c412e1052d72ac59ea-orig.jpg
http://www.keltainenporssi.fi/search/harrastukset-ja-vapaa-aika/kirjat-…
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on Microsoft Word, joten siinä muodossa voi kirjastossa tallentaa.
Muuntamisen onnistuminen riippuu siitä, missä muodossa muunnettava teksti on. Esimerkiksi rtf-tiedostot saa helposti muutettua Wordin omiksi tiedostomuodoiksi, mutta toisaalta esimerkiksi OpenOfficen omia tiedostomuotoja kirjaston asiakastietokoneet eivät pysty lukemaan. Pitäisi siis tietää ensiksi alkuperäinen tiedostomuoto, ennen kuin muuntamisesta voi sanoa varmasti mitään.
Kysymysmerkki on kysymysmuotoisen virkkeen päättävä välimerkki. Kielitoimiston ohjeiden mukaan kysymysmerkillä voi kuitenkin osoittaa kysyväksi muunkin kuin kysymysmuotoisen ilmauksen. Periaatteessa kysymysmerkki ei siis mainitsemassanne tapauksessa ole väärin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kysymysmerkki/ohje/28
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1676
Kirjassa Ulkomaisia nykykertojia 1. (Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ kirjastopalvelu, Helsinki, 1998.) on on Karl Grünnin artikkeli Peter Höegistä.
Arvosteluja Höegin kirjoista löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
Kuvitelma 20. vuosisadasta Høeg, Peter Portti 1998,
Kirja-arv., nro 1, sivu 137-138
Kuvitelma 20. vuosisadasta : Tanskan unelmien historia
Høeg, Peter Image 1997, Kirja-arv., nro 6 sivu 134
Kuvitelma 20. vuosisadasta : Tanskan unelmien historia Høeg, Peter Suomen kuvalehti
1997, Kirja-arv., nro 47, sivu 113
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Yliopisto 1997,Kirja-arv., nro 7, sivu 54
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Portti 1996,
Kirja-arv., nro 4, sivu 152
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Suomen…
Tässä lyhyt katsaus kirjaston sijainnin vaiheisiin Teuvalla. Lähteenä on käytetty Raija Hakalan tutkielmaa vuodelta 1972 "Teuvan kirjastotoiminnan vaiheet v. 1849─1971".
Vuonna 1917 kirjasto sijoitettiin väliaikaisesti seurakuntatalolle, josta kirjasto pian muutti kahdeksi vuodeksi Teuvan Nuorisoseuran "puffettiin". Syksystä 1919 lähtien kirjasto sijaitsi puhelinosuuskunnan talossa, josta se siirtyi vanhan kunnantalon kellariin vuonna 1951. Siellä kirjasto oli vuoteen 1962 saakka. Tilaa kirjastolle on varattu kunnantalon kellarista 44 neliömetriä.
Kunnantalon kellarista kirjasto siirtyi paloaseman yläkertaan vuoden 1962 loppupuolella ja oli siellä vuoteen 1980. Kirjasto sai nyt tilaa yhteensä 145 neliömetriä,…
