Ammi Krogius on ahvenanmaalainen taiteilija, joka saa inspiraationsa luonnosta ja merestä. Konstrundan-sivustolla hän kertoo lyhyesti itsestään ja sivulta löytyy myös hänen kotiosoitteensa. Kenties voisit kirjoittaa hänelle postikortin tai kirjeen ja kysyä, mistä hänen taidettaan voisi hankkia. Lähde: http://arkiv.konstrundan.fi/start/index-70777-2012-1010 Ahvenanmaan matkailusivustolta pääset suoraan chatin kautta kysymään ahvenanmaalaisesta taiteesta ja taiteilijoista. Sivulla on myös runsaasti muuta kiinnostavaa Ahvenanmaatietoutta. Lähde: http://www.visitaland.com/fi/ Ahvenanmaan taidemuseosta voit kysyä suoraan Ammi Krogiuksesta ja muista ahvenanmaalaisista ja meriaihetta käsittelevistä taiteilijoista. Sieltä löytyvät parhaat…
Finna-haku löysi teoksen Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelman varastosta.
Sen voi tilata käyttöönsä kirjaston lukusaliin.
https://finna.fi/Record/kuopio.279672
Seinäjoen kaupunginkirjastossa on vanhat Ilkka-lehdet mikrofilmattuna. Niitä voi tulla lukemaan Aallon kirjaston aukioloaikoina. Halutessanne voitte varata ajan etukäteen numerosta 06 416 2638. Aukioloajat voi tarkistaa kirjaston sivulta https://kirjasto.seinajoki.fi/kirjastot/.
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti (1874-1966). Runo sisältyy hänen runokokoelmaansa "Vanhaa ja uutta" (Otava, 1908).
Runo on julkaistu myös laulun sanoituksena nuotissa Raala, R.: "Laululeivonen : kokoelma yksiäänisiä koululauluja" (nimeke etukannessa) tai "Laululeivonen : kokoelma koululauluja. Järjestänyt Anna Sarlin. 1:nen sarja: Yksiäänisiä lauluja" (nimeke takakannessa). Tämän "Laululeivosen" on kustantanut Otava vuonna 1912. Nuotissa on 10 vihkoa, joissa on R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämiä lauluja eri sävellajeissa. "Poissa" on 6. vihon 7. laulu.
Kirjan voi varata vasta sitten, kun jokin kirjastoista on hankkinut yhdenkin niteen. Nyt rekisterissä on vain kirjan tiedot. Kirja on kyllä tilattu, voit seurata tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi
Kirjoissa O'Brien, "Ireland: a Concise History" ja Killeen, "A short
history of Ireland" kerrotaan, että pääsiäiskapinan osanottajat valtasivat Dublinin pääpostin (the General Post Office). Postirakennuksesta tuli sitten
heidän päämajansa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaa. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palstamme lukijoista?
Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan."
Yle Areenassa on kuunneltavissa toistaiseksi n. 15 minuuttia kestävä haastattelu Alina Tomnikovista liittyen Niiskuneidin rooliin. Jakso on osa Minun tarinani-podcastia.
Linkki: https://areena.yle.fi/audio/1-50464308
Tähän ei löytynyt vastausta kirjallisuudesta. Luku voisi viitata työmääräyksen juoksevaan numeroon, jonka avulla se on kyetty tarvittaessa paikantamaan esimerkiksi työmääräyksen antaneen organisaation arkistosta.
Työvoiman käytöstä käytöstä sota-aikana taustoittavaa tietoa mm. Otto Auran väitöskirjasta:
Aura, O. (2019). Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopisto.
Lukkarinen, V. (1985). Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. Tiede ja ase, 43(43), 75.
(2019). Komennuksella olevan lotan järjestyssäännöt y.m. määräykset. [Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus].
Kysyjän linkittämän musiikkivideon tuotannossa on hyödynnetty tekoälyä. Ainakin tekoäly tarjoaa erilaisia keinoja elävän musiikin konsertin toteuttamiseen ja tehostamiseen, kuten oheiset artikkelit kertovat.
https://tseentertainment.com/how-ai-could-revolutionize-live-music-conc…
https://news.cgtn.com/news/2023-06-01/AI-harmonizes-with-human-musician…
https://blog.empress.ac/ai-in-live-performances-the-future-of-concerts-…
https://www.nbcdfw.com/entertainment/the-scene/how-verdigris-ensemble-i…
Kyseessä lienee ruotsalaisen Birger Lövgrenin Mölyapinota ja viidakkointiaaneja : moottoripyörän ja raivausveitsen voimalla New Yorkista Tulimaahan (WSOY, 1961). Lövgren taittaa matkansa Husqvarnan Asetehtaat Oy:n lahjoittamalla moottoripyörällä.
Lause löytyy Tolstoin teoksesta Lapsuus, poikaikä, nuoruus; ja sieltä Lapsuus-novellin luvusta 28 "Viimeiset surulliset muistot". Lause kuuluu Arvid Järnefeltin suomentamana (1904)näin: "Ainoastaan ihmiset, jotka kykenevät voimakkaasti rakastamaan, voivat kokea myös voimakasta murhetta." A. Heinosen suomentamana (1946): "Vain ne ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea nyös suurta murhetta." V. K. Trastin suomentamana (1959): "Vain sellaiset ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea myös voimakasta murhetta." Esa Adrianin suomentamana (1983): "Vain väkevästi rakastamaan kykenevät ihmiset pystyvät tuntemaan myös voimakasta mielipahaa."
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa on melko hiljattain kysytty, ketkä suomalaisurheilijat ovat kirjoittaneet kirjan. Tuolloin aiheesta lähetettiin kysely myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Kirjan julkaisseita urheilijoita ei löytynyt montaa, ja jos listasta poimitaan olympiaurheilijat, se lyhenee muutamaan kirjailijaan. Osan teoksista on julkaissut pienkustantaja.
Suomalaisista olympiaurheilijoista keihäänheittäjä Heli Krügerin ja seiväshyppääjä Eeles Landströmin teokset on kustantanut Otava. Heli Krügerin romaanit ovat ”Olen koskettanut taivasta” (2005) ja ”Pidä minusta kiinni” (2007). Eeles Landströmin romaani ”Kohti päämäärää : romaani nuoresta urheilijasta” (1966) ilmestyi Otavalta, mutta…
Patrick McDonnellin sarjakuva Kamut 2 (suom. Asko ja Anssi Alanen) on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1996.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3761726
Kamut 3 (suom. on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1997 (suom. Asko Alanen), samoin Kamut 4 (suom. Asko Alanen).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3792792
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3834856
Suomessa julkaistujen kirjojen julkaisutiedot löytyvät helposti Suomen kansallisbibliografia Fennicasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kappale on Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Kuuntele mua". Se alkaa: "Tää katu kylmä mun kotini on". Se on samannimisestä musikaalista, jonka käsikirjoitus on Simo Ervastin.
Laulu sisältyy nuottiin "Selvät sävelet. 8-9" (Otava, 1997). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Laulu sisältyy myös äänitteille Kiviharju, Eeva: "Kuuntele mua : lauluja iloista ja suruista" (Eeva Kiviharju RESCD-2, Eeva Kiviharju RESC-2) ja "Selvät sävelet. 8-9, CD 3 : jazzista näyttämölle" (Otava, [1997]). Laulun esittää Visa Kiviharju.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Tätä kannattaa kysyä taiteen asiantuntijoilta. Esimerkiksi Bukowskin asiantuntijat arvioivat taide-esineitä ilmaiseksi.
Tältä pääset tarkempiin tietoihin: https://www.bukowskis.com/specialists
