Kyseessä on varmaankin Maria Gripen kirjasarja, johon kuuluu neljä kirjaa: Salaisuus varjossa (Skuggan över stenbänken, 1982, suom. Tammi 1985); ...ja metsän valkeat varjot (...och de vita skuggorna i skogen, 1984, suom. Tammi 1987); Varjojen lapset (Skuggornas barn, 1986, suom. Tammi 1988) ja Varjojen kätkö (Skugg-gömman, 1988, suom. Tammi 1990).
Tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkuun. Ensimmäisessä osassa 14-vuotiaan Bertan kotiin tulee palvelijattareksi salaperäinen Carolin. Koko perhe joutuu Carolinin lumoihin, mutta Berta saa huomata, että tytössä on myös jokin salainen, pimeä puoli. Toisessa osassa Berta ja Carolin lähtevät yhdessä Rosengåvan linnaan, jossa he toimivat salaperäisten kaksossisarusten seuralaisina, ja myös kolmannen…
Kyse on varmaankin nostalgiasta, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee menneen ikävöinniksi, kaihoksi ja haikeudeksi:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nostalgia
Nostalgiaan liittyy kokemus siitä, että menneeseen ei voi palata, ja se vaikuttaa mieleemme ja kokemukseemme menneestä. Ylen oppiminen-sivustolla on artikkeli aiheesta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-nostalgia
Tampereen kirkoista Tampereen kaupunginkirjastolta löytyy mm. seuraavat teokset:
Javanainen, Messukylän keskiaikainen kivikirkko 2005 (luokka 72.24)
Martikainen, Temppelin vuosisata : Tampereen ortodoksinen kirkko 100 vuotta 1999 (28.209)
Helin, Tampereen kirkot ja hautausmaat 1992 (72.24)
Kivinen, Tampereen tuomiokirkko 1986 (72.24)
Riekkola, Messukylän kirkot 1985 (72.24)
Riekkola, Tampereen tuomiokirkko 1984 (72.24)
Riekkola, Kalevan kirkko 1985 (72.24)
Hei
Kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut vastauksen viivästymisestä.
Tästä teoksesta voisi olla apua:
TEOS Viran varrelta : toimihenkilö kirjoissa ja kuvissa / toim. Ulla Piela
JULKTIEDOT Helsinki : Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto, 1996
ULKOASU 170 s. : kuv. ; 23 cm
STAND NRO 952-5091-02-3 (nid.)
Uudempaa suomalaista kaunokirjallisuutta, satunnaisia otteita:
Ihmisiä työssä : suomalaista nykyproosaa työn maailmasta / toimittaneet Tuija Takala, Kaisa Ikäläinen, Elise Tarkoma (Laatusana 2007)
Jari Järvelä: Veden paino (WSOY 2001)
Koivukari, Tapio: Missä aallot murtuvat (WSOY 2005)
Paronen, Samuli: Laiva (1972)
Ringbom, Henrika: Maarit Sarasteen kaipuu (Tammi 1999)
Ruuth, Alpo: Nousukausi (Tammi 1977)
Sinkkonen, Lassi:…
Viestintäalalla kilpailu työtilaisuuksista on kovaa, koska eri viestinnän oppilaitoksissa koulutetaan viestinnän osaajia liikaa suhteessa avoimiin työpaikkoihin.
Tällä hetkellä (2011) työllistetynä paikan saaminen lienee ainoa vaihtoehto päästä työmarkkinoille, oppisopimuspaikkoja ei alalla ole. Ota yhteyttä oman kotipaikkakuntasi työvoimaviranomaisiin.
Googlettamalla "akateemiset rekrytointipalvelut" löydät palveluita, joissa on viestinnän alan työpaikkoja. Freelancerinä työskenty on toinen hakeutumisvaihtoehto toimittajan töihin.
Hyviä tiedonlähteitä aloittelevalle toimittajalle:
Lintula, Anni & Valkama, Meri: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas (Ajatus-kirjat 2009), jonka löydät Frank-monihaun tai Linda-tietokannan kautta…
Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on Viisikko-sarjaa cd-muodossa englanninkielisenä kolme kappaletta: Five go down to the sea, Five go to demon`s rocks ja Five on treasure island.
Joseph Finderiltä on Paranoian lisäksi suomennettu kolme kirjaa: Punainen tori klo 11.00 (1991), Operaatio Oraakkeli (1994) ja Nollahetki (1997). Vangin 322/88 vaiheista kansainvälisen terrorismin ja suuren rahan maailmassa kertoo Nollahetki.
Kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla yhteystietonsa. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen. Kirjastokortin saadessaan asiakas sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Kirja voisi olla Jose Carlos Somozan jännitysromaani Clara ja varjot. Siinä taideteoksiksi muokattuja ihmisiä mm. myydään ja vuokrataan. Kirjan esittely löytyy mm. kirjasampo.fi-sivulta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3185
Myös Laird Huntin Ray of the star -romaani vastaa hiukan kuvaustasi. Kirjaa ei ole suomennettu:
http://lairdhunt.net/books/ray-of-the-star/
Somozan kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Hautahaku.fi-sivustolta löytyy annetulla (ja vastauksesta yksityisyyssyistä poistetulla) henkilönimellä mm. kaksi Vaasaan haudattua vainajaa. Heistä toinen sopisi kuvailuusi hyvin kuolinvuoden (2007) perusteella. Sivulla on annettu myös vainajan toinen nimi sekä syntymävuosi, joiden täsmääminen toki lisäisi todennäköisyyttä oikeasta henkilöstä.
Jos oikeaa henkilöä ei löydy, Tietoja hautahausta -sivulta löytyy tieto haun kattamista seurakunnista, ja siitä miten edetä asiassa muuta kautta.
Useampi lehti julkaisi uutisen Maria Saijetsista joulukuussa 1959, ainakin Nurmeksen Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Suomen Sosialidemokraatti. Varmasti moni muukin lehti julkaisi uutisen, mutta kaikkien tarkistaminen on hankalaa.
Inarilainen-lehti julkaisi jutun uudestaan (11.4.2018, s.14) lukijan vinkistä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista kyseisen sadun?
Vaalilain (714/1998) mukaan, jos äänimäärät tai vertausluvut ovat täsmälleen suuret, keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Arvonnan suorittaa vaalilautakunta.Vaalilaki, § 90: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/714
Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy useita vastauksia Raija Oraseen liittyviin kysymyksiin. Kirjoita hakukenttään Raija Oranen, niin saat kaikki vastaukset http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirja on nimeltään Tiibetiläinen kuolleiden kirja, tekijä Trungpa, Chögyan. Olemme tilanneet kirjaa Jyväskylän pääkirjastoon kaksi kappaletta, jotka eivät aivan vielä ole lainattavissa. Varauksen teokeen voi jo jättää joko paikanpäällä jossain kirjastossa, tai soittamalla pääkirjaston tietopalvelun numeroon 624440.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokanta, josta kirjojen saatavuuden voi tarkistaa, löytyy osoitteesta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 tai kirjaston etusivun kautta http://www.jkl.fi/kirjasto/
Suomentajasta ei valitettavasti ole tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennicassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi). Tutkin myös kirjan vanhoja lehtimainoksia, mutta niissäkään ei mainita suomentajaa. Koska teos on Sosialistin kirjapaino-osuuskunnan julkaisema, suomentaja saattaa olla hyvinkin joku työväenliikkeen toimija. Usein teoksia ilmestyi myös jatkokertomuksina lehdissä, mutta tuo teos ei näytä ilmestyneen sellaisenakaan.
Teoksesta on myöhempiä suomennoksia, joiden suomentajat tiedetään, mutta ne ovat aivan ilmeisesti eri käännöksiä. Suomentajasta voisi lähinnä koettaa löytää tietoja tutkimalla työväenliikkeen kirjallisesta toiminnasta kertovia kirjoja, mutta niihin ei ole mahdollista tutustua tämän vastauksen puitteissa.
Suomen Pankin verkkosivuilla voi tutkia valuuttakursseja takavuosikymmeniltä https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/
Esimerkiksi päivämäärällä 2.1.1990 Ruotsin kruunun markkakeskikurssi oli 0,6528 ja vastaavasti 1.6.1990 0,6484.
Hei,
Tämä voisi olla Maria Gripeä, jolla on monessa kirjassa joku yliluonnollinen elementti. Todennäköisesti kysymäsi kirja lienee Vieras aikojen takaa, jossa on 13-v. Nora, muutto uuteen taloon ja kummittelu.
Itäsuomalaisissa sukunimissä -nen on vanha kollektiivijohdin, jolla on ilmaistu sukuun ja perheeseen kuulumista. Lisätietoa voit lukea alla olevista Kielikellon artikkeleista. LisätietoaMiksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la? https://kielikello.fi/miksi-heikkisess%C3%A4-on-nen-ja-mattilassa-la/Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet https://kielikello.fi/ita-ja-lansisuomalaiset-sukunimet/Se tavallinen Virtanen https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
