Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jonne palautit kirjan tai kirjan omistavaan kirjastoon. Nide voidaan uusia, jolloin myöhästymismaksuja ei kerry lisää. Kirjaa etsitään palautuskirjastosta ja teoksen omistavasta kirjastosta. Jos se on palautunut ja mennyt lainaan uudelle asiakkaalle, kirja ei näy enää lainatiedoissasi. Jos kirja kuitenkin on edelleen lainassa kortillasi eikä sitä etsinnöistä huolimatta löydy, on todennäköistä, että kirja on edelleen palauttamatta. Kadonneen aineiston voi korvata maksamalla kirjan hinnan tai tuomalla saman teoksen tilalle.
Valitettavasti Helmet-haussa vanhaa listaa ei säilytetä, vaan uusi uutuusluettelo tulee aina edellisen päälle. Helmet-haun voi järjestää uusimmat listauksessa ensimmäiseksi, toivottavasti näin löydät jotain uutta kiinnostavaa.
Pasilan kirjastossa ei valitettavasti ole tarvetta noille viime vuoden numeroille, koska Pasilassa tuo vuosikerta jo on, eikä luultavasti juuri muissakaan kirjastoissa ole siihen kiinnostusta, koska niitä ei ole enää paljonkaan ole lainattu. Sen sijaan voit hyvin tuoda lehdet Pasilan kirjaston kierrätyskärryyn, josta kuka tahansa kiinnostunut voi ottaa ne itselleen. Siten lehdet menisivät varmasti hyödyksi ja iloksi toisille.
Valitettavasti Vaski-verkkokirjasto näytti aiemmin vain sata lainaa eräpäivän mukaan järjestettynä. Nyt vika on kuitenkin korjattu ja kaikki lainat saa näkyviin.
Hypnoosi-Hemppa on yksi Veikko Savolaisen eli nimimerkki Joonaksen lastenkirjan Lepsu ja komittari (Sanoma, 1957) henkilöistä. Lepsu on kirjan päähenkilön, professori Hamelin koira. Komittari on professorin keksimä koomillisia ilmiöitä havaitseva mittari. Muita kirjan henkilöitä ovat esimerkiksi Nyyrikki Nurinkurinen, Aivastava Aapeli ja Riutuva Rusto.
Professori Hameli ja Lepsu esiintyivät ensimmäisen kerran Savolaisen Helsingin Sanomiin piirtämän Joonas-sarjakuvan "pilaversiossa", jota hän alkoi tehdä vastalauseena sille, ettei toimitusjohtaja Eljas Erkko suostunut hänen palkankorotuspyyntöönsä. Joonaksen tarina Helsingin Sanomissa päättyi tähän palkkajupakkaan. Sanoma Oy kuitenkin kustansi Lepsun ja komittarin - "Kumma kyllä",…
Juuri näillä kriteereillä olevaa kirjaa emme valitettavasti onnistuneet löytämään, mutta muutama kirja tuli mieleen, jossa on ainakin osittain pyynnössäsi olevia yhtymäkohtia.
Mary Mapes Dogen Hopealuistimet (julkaistu 1865). Alankomaihin sijoittuva tarina kertoo sisaruksista Hans ja Gretel, jotka osallistuvat luistelukilpailuun.
Lucy Fitch Perkinsin Hollantilaiset kaksoset (julkaistu 1911). Kirja seurataan alankomaalaisia kaksosia (tyttö ja poika) ja heidän päiväänsä. Kirjassa muun muassa luistellaan.
Kumpikaan näistä kirjoista ei ole tosielämään perustuva eikä niissä taida olla Hämeenlinna-yhteyttä.
Jos joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa kyseisen kirjan, niin tiedot voi kirjoitta kommenttina tämän…
Suomen kustannusyhdistys kokoaa vuosittain tilastot julkaistuista uusista nimekkeistä. Omakustanteiden määriä ei tilastoida samalla tavalla ja tarkempia tietoja vuosittain ilmestyneistä omakustanteista onkin vaikea löytää. Kirjakauppamyyntiin tai kirjastoon lainattavaksi päästäkseen on omakustanteelle haettava ISBN-tunnus. Kaikki omakustanteiden kirjoittajat eivät välttämättä tähän pyri.
Uutisoinnin mukaan omakustanteita tehdään ja luetaan Suomessa yhä enemmän. Kansainvälinen omakustannepalveluita myyvä BoD (Books on Demand) toteutti seitsemässä maassa, myös Suomessa tutkimuksen omakustanteiden kirjoittamisesta. Omakustannekirjailijoita oli online-kyselyssä mukana 5 500, lukijoita tuhat. Tutkimuksen mukaan Suomessa…
Helmet-palvelusivustolta voit etsiä kirjastoja palvelun perusteella. https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84921Avaa pudotusvalikko Hae palvelun perusteella ja valitse Kirjakierrätyspiste. Melko monessa pääkaupunkiseudun kirjastossa sellainen on.
Ensisijaisesti neuvoisin kysymään ko. vanhuksilta itseltään.
Lisäksi voisitte kysellä esimerkiksi eri kirjastoista. Uskoisin, että henkilökunnasta ainakin vähän varttuneemmalla väellä on hyviä vinkkejä.
Sinänsähän ikä ei vaikuta lukumieltymyksiin vaan eri ihmisten erilaiset kiinnostuksenkohteet.
Usein, ei suinkaan aina, muistelmat viehättävät vanhempaa lukijaa, onhan hänellä jo perspektiiviä ymmärtää elettyä elämää.
Ette tarkentanut kysymyksessänne sitä, minkä tyyppisestä tilaisuudesta on kyse. Jos toivoisitte hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia juttuja, joihin kuulijat mahdollisesti osallistuisivat, voisi Kirsti Koivulan kirjat olla sopivia. Erityisesti mainitsisin näistä Iltamme iloksi : ikinuorten virikekirjan. Murrejutut ja Suomen heimojen…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy yli sata tietoyhteiskunta-aiheista kirjaa, joista kuitenkin vain muutamat näyttävät käsittelevän tietoyhteiskunnan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näistä esimerkkeinä ovat "Tietoyhteiskunta seisakkeella" (1999), "Tuleva tuhat" (1999) ja Yrjö Ahmavaaran "Hyvinvointivaltion tabut" (1998). Lisää nimekkeitä löydät selaamalla kirjaston
aineistorekisteriä osoitteessa http://www.turku.fi/kirja . Käytä hakusanaa tietoyhteiskunta.
Kotimaisten aikakauslehtien viitetietokannasta Aleksista löytyy joitakin aiheeseen sopivia artikkeleita, kuten esimerkiksi Mäkinen, Eija: "Syrjäytyvätkö ikäihmiset tietoyhteiskunnasta" (Kotiliesi 1999:20, s. 22-28), Ekberg, Jan: "Sekä Euroopan että Suomen…
hei,
Sielujen sota -trilogian kolmas osa Dragons of a Vanished Moon ilmestyy englanniksi näillä näkymin kesäkuussa 2002. Suomennosta pitänee sitten odotella jonkin aikaa.
http://www.geocities.com/krynnwoman/Sum-WarofSouls.htm
Tietoja Viipurin linnasta löytyy mm. seuraavista teoksista:
Viipurin linna : sen vaiheet ja nähtävyydet,
Korpela. Viipurin linnaläänin synty,
Mäkinen. Suomen vanhat linnat,
Gardberg. Suomen keskiaikaiset linnat,
Utrio. Vuosisatainen Viipuri
Verkossa kannattaa tutustua seuraavaan linkkiin:
http://www.viipuri2000.vbg.ru/index_fi.html
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa elokuvaa ei ole. Vhs-kasettina sitä on joissakin kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä elokuvaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Myytävänä elokuvaa on DVD-muotoisena ainakin verkkokaupoissa. Toisen myyjän tiedoissa ilmoitetaan, että elokuvassa ei ole tekstitystä. Toinen myyjä ilmoittaa näin: "tuotteissa useimmiten suomenkielinen tekstitys".
http://hintaseuranta.fi/tuote/kuka-pelkaa-noitia-the-witches-elokuva/75…
Ohjeet lehtien varaamiseen löydät Helmetin perinteisen haun sivulta.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Voit varata useita saman lehden numeroita peräkkäin, mutta jokainen niistä täytyy valita erikseen. Varattuasi yhden numeron napsauta painiketta Palaa teoksen tietoihin ja sen jälkeen uudelleen painiketta Varaa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#…
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa The Past is such a curious Creature ei ole suomennettu.
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Hei,
Kattavimmin kotimaisten elokuvien tiedot löytyvät KAVIn (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) Elonet-tietokannasta. Sieltä löytyvät kaikki Suomalaisen kansallisfilmografian tiedot, mm. tekijätiedot, juonikuvaukset, elokuvan vastaanotto ilmestymisaikaan, esitystiedot, palkinnot, musiikki, ikärajatiedot jne.
Tässä linkki tuon kysymäsi elokuvan tietoihin:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1582654
Ulkomaisista elokuvista parhaiten tietoa löytynee ainakin yhdysvaltalaisen elokuvan osalta iMDb-tietokannasta (Internet Movie Database ; imdb.com)
Suomen suurin kansallispuisto on Pallas-Ounastunturin kansallispuisto. Sen pinta-ala on 50 129 hehtaaria. Tietoja tästä puistosta löydät Metsäntutkimuslaitoksen sivulta http://www.metla.fi/metsat/alueet/palloukp.htm Tietoja kaikista kansallispuistoista on Metsähallituksen sivuilla http://www.metsa.fi/luo/kpuistot/alku.htm
Espoon kaupunginkirjaston toimintakeromuksen (2004) mukaan
keskimääräisenä päivänä Espoon kaupunginkirjaston toimipisteissä käy yhteensä 11 287 asiakasta ja syntyy 17 833 lainaa. Tämä jälkimmäinen luku on myös palautusten lukumäärä. Kirjastoittain asia tietenkin vaihtelee, pieneen kirjastoon palautetaan päivässä sata tai parisataa kirjaan, isoon tuhansittain. Luvut sisältävät kaiken kirjastoaineiston, kirjat, cd:t, videot jne.
Etsimäsi nuotti löytyy tällä hetkellä Kirjasto 10:n hyllystä. Parhaiten nuotteja kannattaa Helmetissä hakea sanahaun avulla. Rajaa aineisto nuotteihin ja kirjoita hakukenttään haluamasi artistin nimi.
