Itäkeskuksen kirjastoon tulee kaksi vironkielistä lehteä, Eesti ekspress ja Eesti naine.
Itäkeskuksen lehtikokoelma on hyvin laaja, joten listaa siitä ei kannata tehdä. Voit tarkastella Itäkeskuksen lehtivalikoimaa Helmet-haulla, kun kirjoitat Helmet-hakuun hakusanan lehti ja valitset hakutulossivun vasemmassa laidassa olevista rajoittimista sijaintikirjastoksi Itäkeskuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mahtaako kyse olla tästä Bullyland AG -nimisestä yrityksestä, joka on alkujaan saksalainen ja perustettu 1973?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bullyland
Tällä yrityksellä on kotisivut sekä englanniksi että saksaksi. Heihin voi olla yhteydessä sähköpostitse:
https://www.bullyland.de/
https://www.bullyland.de/kontakt.html
Hei,
tämä on täysin mahdollista. Hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslaissa säädettyjen muotojen mukaisesti. Yksikamarisen eduskunnan olemassaoloaikana vuodesta 1907 lähtien mikään säädös ei koskaan ole estänyt sellaisen hallituksen muodostamista, jossa kaikki eduskunnassa edustettuina olevat puolueet olisivat mukana.
Poliittisesti ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä, että eduskunnassa ei lainkaan olisi oppositiota vaan kaikki puolueet olisivat mukana hallituksessa. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty vain äärimmäisessä hätätilanteessa.
Jatkosodan aikana vuosina 1941-43 toimi esimerkiksi Jukka Rangellin hallitus, jossa mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet: SDP, maalaisliitto, kokoomus, edistyspuolue, IKL, Rkp.
Toki lähes aina…
Tuulikki-nimestä on kysytty palvelusta ennenkin. Vastauksen pääset lukemaan tästä linkistä: Tuulikki -nimi, mikä on nimen merkitys ja mistä se on peräisin. | Kysy kirjastonhoitajalta
Fortumin pintalämpömittareita ei saa lainata Turun kaupunginkirjastosta, mutta oheisesta linkistä selviää, mistä kirjastoista niitä voi lainata. Myös varsinaissuomalaisia kirjastoja löytyy valikosta http://www.fortum.fi/fi/dropdown_document.asp?path=14020;14028;31772;31…
Voisiko kyseessä olla kirjailija Joseph Hellerin omaelämäkerrallinen teos Ei mikään naurun asia? Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 1989 WSOYn kustantamana.
Aili Somersalon saduissa seikkailevat Jukka-Pekka ja tonttu Tietäväinen. Kuvailemasi mukaista satua ei hänen tarinoistaan kuitenkaan löydy.
Tässä muutamia Aili Somersalon kirjoja:
Prinsessa etsii satua / Aili Somersalo ; kuvittanut Rauha Nuolivaara-Manninen Hämeenlinna : Karisto, 1947. - 153 s. : kuv. ; 19 cm. Sid.
Saduissa seikkailevat muiden muassa Somersalon tutut hahmot: Jukka-Pekka, Tonttu Tietäväinen, Musti ja Mirri. - Mustavalkoinen kuvitus. Kannessa prinsessa kulkee kynttilän kanssa öisessä metsässä.
85.2 ku SWAN, Anni
Jussi-poika Tonttulassa / Anni Swan ; kuvittanut N. O. [= Nils Olof] Mether-Borgström Porvoo : WSOY, 1947. - [2], 39 s. : kuv. ; 15 x 21 cm. Nid.
Jussi pääsee seikkailuihin tonttulan väen luo - lentämällä Metsokukon…
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää.…
Hei,
Tällä hetkellä ei ole löytynyt monologia tai muuta teosta, joka loppuisi sanoihin "Miksi minä päästin sen pojan lähtemään?". Kysymäsi teksi on voinut olla joko jostakin painetusta tekstistä tai sitten esittäjän kirjoittama. Mainitsithan, että esittäjä harrasti myös kirjottamista.
Voit palata myöhemmin asiaan uudelleen, jos haluat.
Arja
USA:n ja Neuvostoliiton välinen jääkiekko-ottelu pelattiin ja näytettiin Helsingin Sanomien (22.2.1980) ohjelmatietojen mukaan Suomessa n. klo 23.55-02.30.
Kysy.fi-vastaajat eivät ole lakimiehiä. Kysymyksessähän ei tosin neuvoa kysyttykään vaan kirjallisuutta. Kysymys oli silti vaikea. Näin täsmällisestä asiasta en onnistunut löytämään kirjallisuutta. Kysymyksestä ei käy ilmi, millaiseen tilanteeseen hallintaoikeudesta luopuminen liittyy. Oletan, että hallintaoikeudesta luopuminen liittyy lahjoituksiin tai testamentteihin.
Vero.fi-sivulla on tietoa siitä, kuinka hallintaoikeudesta luopuminen vaikuttaa verotukseen ja kuinka asia täytyy hoitaa.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/hallintaoikeuden_pidattaminen_lahjavero/hallintaoikeudesta_luopumine/
Yleistietoa hallintaoikeudesta :
Koponen, Juha : Kuolinpesän osakkaan opas (Verotieto, 2022)
Lindholm, Tuomo : Lahjaverokirja (…
Taiteen tunnistaminen vaatia aina asiantuntijaa. Voisit kysyä neuvoa esim. Suomen taidegraafikot ry:ltä. Linkki Yhteystietoihin.
Myös monet huutokauppakamarit arvioivat esineitä ja taidetta ilmaiseksi.
Helvi Juvosen runo Muodonmuuttaja on kokoelmasta Kääpiöpuu (1949).
https://finna.fi/Record/vanamo.37039?sid=4106975708
Voit lukea runon myös esimerkiksi Helvi Juvosen Kootuista runoista.
https://finna.fi/Record/vanamo.4791?sid=4106976131
Linkeistä näet, missä oman kirjastoalueesi kirjastoissa teoksia on lainattavissa.
James Wattista, höyrykoneen keksijästä, on kyllä kirjoitettu suomeksi kaksikin kirjaa: Carnegie, Andrew: James Watt (1903) ja Carnegie, Andrew: James Watt: höyrykoneen keksijä (1905), mutta koska nuo kirjat ovat kovin vanhoja, niitä ei varmasti tavoita läheskään kaikista kirjastoista. Sen sijaan useimpien kirjastojen kokoelmiin kuulunee teos Hart, Michael: Ihmiskunnan 100 suurinta (uud.laitos 1994), josta löytyy tietoja myös James Wattista. Internetissä on myös monia sivuja tästä keksijästä, tosin englanninkielisiä, laitan tähän pari osoitetta: http://level2.phys.strath.ac.uk/ScienceOnStreets/jameswatt.html ja http://www.ideafinder.com/history/inventors/watt.htm
Kirja Dalby: Luonnon ihmeitä juonnikkaista kasveista kummituseläimiin tuntuisi nimestään päätellen kertovan kummituseläimistä. Uusi Zoo 1 -kirjassa on kummituseläimestä kerrottu s. 226 ja iso kuva on s. 227. Löydät tietoja myös kirjasta Kodin uusi eläinkirja: nisäkkäät: kädelliset, hyönteisyöjät ja hetulavalaat s. 10-11. Kirjojen saatavuuden voit tarkastaa Lohjan kirjaston sivulta:
http://www.lohja.fi/kirjasto/kokoelm.htm
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Suomen kuvalehti vuodesta 1918 alkaen. Lehti ei ole lainattava, mutta sidottuja vuosikertoja voi tulla lukemaan pääkirjaston tieto-osastolle uudisosan toiseen kerrokseen.
Vanhempia lehtiä (1916-1917) löytyy Turun yliopiston kirjastosta https://finna.fi ja Åbo Akademin kirjastosta https://finna.fi
Näyttää siltä, että kyseisten lehtien vuosikerrat vuodelta 1965 ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Seura-lehden vanhat vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilminä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston neuvontaan. Yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Fennica https://finna.fi
