Mitään hyvää ohjetta en osaa antaa. Jokainen lukee kirjaa tavallaan. Joitakin näkemyksiä voin tähän avuksesi kirjata:
Tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa kirjoittaa kyseisestä kirjasta Suomen kuvalehden kolumnissaan Toden tuntu haastaa lukijan (Suomen kuvalehti 38/2022, s. 50 ) : "Hyvään lukukokemukseen tarvitaan elämyksiä ja tunteita, mutta myös kykyä olla lukematta kaikkea todeksi. Euforia-romaaniakin kannattaa lukea etenevän kerronnan ja hyvän ajatusten kuvauksen kannalta, ei spekuloiden Plath-Hughes suhteen kannalta "entas jos" -hengessä."
Saat koko artikkelin luettavaksesi Helmet-kirjastojen tarjoaman EPress-aikauslehtipalvelun kautta.
Suvi Ahola kirjoittaa kolumnissaan 'Historian taskut houkuttavat kirjailijoita'…
Oulun Numismaattisen Kerhon sivustolta löytyy menneiden huutokauppojen listoja, joista voi hyvällä tuurilla löytää kyseisten rahojen lähtöhintoja.
https://oulunnumismaatikot.fi/listat-ja-tulokset/
David Lynchin ohjaama Blue Velvet -elokuva (1986) voitti useita elokuva-alan palkintoja. Lynch oli myös yhtenä ehdokkaana parhaan ohjaajan Oscar-palkintoon, mutta voiton vei Oliver Stone elokuvalla Platoon. Tässä englanninkielinen listaus Blue Velvet -elokuvan voittamista palkinnoista:https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_accolades_received_by_Blue_Velvet
Ernest Thompsonin teosta On Golden Pond ei ole käännetty suomeksi. Englanniksi sen voi hankkia ainakin verkkokirjakauppa Bolista osoitteesta http://www.bol.fi, ISBN 082220848. Amazonista se on lisäksi saatavana myös näytelmänä, osoite http://www.amazon.com.
Kyllä Pernin lohikäärmeritarit-kirjoja löytyy englanninkielisinäkin kirjastoista.
Googlesta löytyy luettelo sarjasta sivulta http://pern.srellim.org/stories.htm
Piki-verkkokirjaston tilannetta voi katsoa sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
kirjoittamalla tekijä-laatikkoon McCaffrey, Anne ja valitsemalla materiaaliksi kirjan ja kieleksi englannin.
Pirkanmaalta puuttuvia englanninkielisiä Pern-kirjoja löytyy
esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi/
(mm. The White Dragon ja Dragonsdawn, joita ei Pirkanmaalta löydy)
Tämäpä oli hauska idea, jollaiseen en ole koskaan aikaisemmin näissä yhteyksissä törmännyt :)
Laillisesti hankittujen teoskappaleiden osista valmistetuissa pinsseissä ei ole mitään tekijänoikeudellista ongelmaa. Kun teoskappale on hankittu, tekijällä ei ole siihen enää oikeuksia, vaan ostaja saa kyseiselle kappaleelle tehdä ihan mitä haluaa, esimerkiksi kiinnittää teoksesta leikattuja kuvia pinsseihin ja levittää niitä.
Valokopiot samoista kuvista olisivat luvanvaraisia. Pinssien myymisessä oltaisiin myös tekijänoikeudellisesti ehkä hitusen harmaalla alueella, vaikka en itse varsinaista estettä lakitekstistä löydä. Onhan esimerkiksi täysin luvallista myydä ostettu ja luettu kirja divariin. Pinssien maksuton levittäminen ei ainakaan mitään…
Tähän kysymykseen on aika vaikea vastata. Eräs tiedonlähde on Organization of Women Writers in Africa, http://www.owwa.org/html/owwa.html . Etiopian kirjallisuutta esitellään seuraavassa teoksessa: Silence is not golden : a critical anthology of Ethiopian literature, 1995 ja Afrikan kirjallisuutta teoksissa Niklas-Salminen, Ritva: Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen, 1993, Postcolonial African writers--a bio-bibliographical critical sourcebook, 1998, The Penguin book of modern African poetry, 1998, African literature today -sarjajulkaisu ja sen numero 15, Women in African literature.
Farah, Nuruddin on Etiopiassa asunut somalikirjailija, jonka kirjoja on käännetty myös suomeksi. Jotain apua voisi saada myös Suomi- Etiopia -seurasta,…
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen…
Hei,
maakaasulla tuotetaan lämpöä ja sähköä, sekä yksityisiin koteihin että etenkin teollisuuden tarpeisiin.
Biokaasua voidaan käyttää autojen polttoaineena.
https://yle.fi/uutiset/3-11138528
”Keski-Euroopassa ja myös Virossa maakaasulla lämmitetään yleisesti koteja ja käyttövettä. Kaasuverkot ovat siellä kattavat. Meillä maakaasuverkko ulottuu vain Kaakkois- ja Etelä-Suomeen sekä Tampereen seudulle. Kaasuliesillä ruokansa paistaa alle 20 000 kotitaloutta lähinnä Helsingissä. Valtaosan putkikaasusta hotkivat noin 40 isoa teollisuusasiakasta. Maakaasua poltetaan lämmön tuottamiseksi erityisesti kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Lisäksi maakaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä erityisesti Etelä-Suomen kotien…
Hei, ja kiitos viestistäsi. Valitettavasti tällä hetkellä ei aikuisille ole käytössä PC-pelikoneita kirjastoissa. Olemme parasta aikaa remontoimassa Oodin PC-tilaa ja palauttamassa sinne pelaamismahdollisuuden niin pian kuin mahdollista. Tiedotamme asiasta erikseen, kun tila saadaan taas pelikäyttöön.
Lisää tietoa peleistä pääkaupunkiseudun kirjastoissa löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/pelit
Sköördi-föördin – josta tapaa myös muotoa skördi-fördi – tausta ja alkuperä ei valitettavasti tutkimistani lähteistä selvinnyt. Varhaisimmissa vastaani tulleissa ilmausta käyttäneissä yhteyksissä puhuttiin yleensä "skördi-fördi-englannista", mikä panee ajattelemaan, että kyseessä on samantapainen nonsense-fraasi kuin Hullujussi-yhtyeen 70-lukuinen "Friduna skikuna": sinänsä vailla merkitystä oleva loppusoinnutettu sanapari, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti luoda mielikuva mielekkäästä vieraskielisestä ilmauksesta.
Seuraavissa kirjoissa on kerrottu siiderin valmistuksesta ja historiasta:
Kuokkanen, Juha
Olutta ja vähän siideriä. 2001.
Kemppainen, Jouni K.
Puolikuiva siiderikirja. 1999.
Hannuksela, Mari
Kotimaisen omenan pienimuotoinen jatkojalostaminen mehuksi ja siideriksi. 1996.
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, elintarviketeknologian laitos
Fermented beverage production / edited by A. G. H. Lea and J. R. Piggott
London : Blackie Academic & Professional, 1995
Seuraava kirja tuli myös esiin haussa, on vanha, eikä viitteessä ollut asiasanoja, mutta saattaa sisältää sopivaa tietoa:
Warcollier, Georges
The principles and practice of cider-making / by Vernon L. S. Charley, assisted by Pamela M. Mumford. A translation of the 3rd and…
Lindasta löytyy jonkin verran aineistoa, josta voi lähteä liikkeelle esim. kausijulkaisu Kongressitutkimus, jota julkaisee Suomen matkailun kehitys. Samoin Lindasta löytyy Kongressit Suomessa, jonka julkaisija on Helsinki-Finland Congress Bureau. Näistä löytynee myös tilastoja. Voit tiedustella tarkemmin omasta kirjastostasi, missä kirjastossa, lähinnä korkeakoulukirjastoissa, näitä on tai tilata kaukolainaksi.Apua voit saada myös Matkailun Edistämiskeskuksesta http://www.mek.fi
Kyseinen runo on Kantelettaren kolmannessa kirjassa.
63. Äitin vaivan palkinto.
Lauri, laatu poiukkainen,
miehen kanta kaunokkainen,...
Suora linkki verkko-Kantelettareen http://www.tks.pp.fi/kanteletar/3.kirja/iii63.htm
Vänrikki Stoolin tarinat julkaistiin suomeksi jo vuonna 1848. Albert Edelfeltin kuvittamat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät vihkoina vuonna 1898. Vuoden 1919 laitoksen painosmäärät löytynevät WSOY:n tilastokirjoista, joita kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole. WSOY:n arkistosta niitä kannattaa kysellä. Runebergsbiblioteketista (Svenska Litteratursällskapet i Finland)tieto saattaisi myös löytyä.
HelMetistä löytyy ainakin seuraavat: Galilei 5 Aaltoliike, Grimvall: Miksi taivas on sininen, Maiseman valot ja värit. Voit katsoa saatavuuden www.helmet.fi . Myös asiasanalla aaltoliike löytyy lisää kirjoja. Sanalla heijastuminen löytyy kirja "Miksi tasopeili kääntää oikean vasemmaksi, mutta ei yläpuolta alapuoleksi".
Itäkeskuksen kirjastosaa on asiakkaiden käytössä pienehkö omien kirjojen kierrätyshylly.
Hylly sijaitsee heti kirjaston sisääntulon vieressä.
Hylykössä on neljä 80 cem leveää hyllyä. Yhdelle hyllylle sopii kolmisenkymmentä kirjaa.
Tällä hetkellä hylly on melko täynnä. Sinne sopii nyt arviolta 10-20 kirjaa. Toki tilanne vaihtelee.
Näköispainos Suomi Kartastosta vuodelta 1897-1915 löytyy pääkaupunkiseudulla Teknillisen korkeakoulun kirjastosta ja Helsingin yliopiston kirjaston eri toimipisteistä. Kartastoa ei voi lainata. Skannaamisesta voitte kysyä ao. kirjastoista, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteista http://hul.helsinki.fi/hyk/tervetuloa/auki.html (Helsingin yliopiston kirjasto) ja http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Yhteystiedot/ (Teknillinen korkeakoulu).
Ikävä kyllä mitään luotettavaa tietoa ei kyseisestä taiteilijasta löytynyt. Etsitty mm. taiteilijamatrikkelista.
Signeeraus on hieman epäselvä, joten suosittelen kääntymään taideasiantuntijoiden esim. antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen ja selvittämään heidän kauttaan tarkemmin taiteilijan henkilöllisyyden.
https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/ota-yhteytta/
