Voit etsiä urheiluaiheista kaunokirjallisuutta Helmetistä hakusanoilla urheilu kaunokirjallisuus. Rajaa hakutulosta sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla aikuisten kokoelmaan ja esimerkiksi suomenkieliseen kirjallisuuteen.
Uudempaa suomalaista urheiluaiheista kaunokirjallisuutta ovat esimerkiksi Juhani Peltosen Elmo (1978), Veijo Meren Jääkiekkoilijan kesä (1980) ja Jarkko Laineen Futari (1977) ja Karo Hämäläisen Yksin (2015).
Kirjasammon genrelistoista löydät runsaasti vinkkejä sekä suomalaisesta että käännetystä kaunokirjallisuudesta, jossa aiheena on urheilu jossain muodossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/urheilukirjallisuus
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre
Öisen kaupungin elämästä kertova lastenkirja saattaisi olla Anna Carin Eureliuksen kirjoittama ja Monika Lindin kuvittama Lasse on yötä ulkona (WSOY, 1975). Tässä tosin Lassen vie kaupungille hänen äitinsä - isä jää kotiin nukkumaan pikkusiskon ja perheen Pahus-koiran kanssa.
Liitumummeli lienee hiippaillut kysyjän muistikuviin Kay Pollakin kertomasta ja Birgitta Steenin kuvittamasta kirjasta Kaupunki, josta tuli maailmankuulu (Kirjalito, 1977). Tarinan päähenkilö on Olli-poika, joka ryhtyy elävöittämään kaupungin harmaita seiniä piirroksin kadulta löytämällään liidulla. Ollin esimerkin innoittamana kaupungista löytyy muitakin, joilla on "kova halu piirtää ja maalata kaikenlaista kaikkeen mahdolliseen". Yksi näistä on muori…
Juutinen -sukunimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a1707537-ceb3-443… . Tämän mukaan Juutiset tulevat Savon suunnalta.
Lisätietoja Juutinen suvusta voi etsiä hakuohjelmilla, esimerkiksi Googlella hakusanoilla suku Juutinen. Tuloksissa on tämän vuoden syyskuussa päivitetty sivusto http://www.jurvansuu.net/juutinen_suku.htm . Luettelossa on muutamia iiläisiäkin.
Internetin mukaan Juutisten suvusta on ilmestynyt teos Ylä-Savon Juutisia http://webbi.meili.fi/ipyosmoh/Juutiset
Sukututkimusseuran hakuohjelmalla HisKi voi etsiä sukuja paikkakunnittain http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi .
Myös mormonikirkon ylläpitämästä Family…
Tiedot Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan väestön ikärakenteesta saat esim. Tilastokeskuksen julkaisusta Väestörakenne 2000. Ennustetta varten kannattaa tutustua Kansaneläkelaitoksen julkaisemaan Väestöennuste 1998-2050. Julkaisujen saatavuuden Eduskunnan kirjastossa voit tarkistaa Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG… . Väestötietoja voi kysyä myös suoraan asianomaisista kunnista.
Aineiston hankintaa koskevissa kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä suoraan paikkakunnan kirjastoon. Salon ollessa kyseessä, voit tiedustella asiaa lasten- ja nuortenosaston esimieheltä numerosta 02 778 4958 tai sähköpostitse osoitteesta iina.kaustinen@salo.fi
Omistaja saa toki myydä omistamansa fyysisen kappaleen, vaikkapa käsikirjoituksenkin.
Teoksen / käsikirjoituksen sisältö on kuitenkin tekijänoikeuksien suojaamaa, eikä sitä saa käyttää tietyissä käyttötarkoituksissa ilman asianmukaista lupaa.
Lisätietoja kirjallisista tekijänoikeuksista esimerkiksi Sanaston sivuilta.
Molemmilta mainitsemiltasi kirjailijoilta on suomennettu useampia teoksia. Vaski-kirjastojen valikoimaan Murakamin teoksista pääset tästä: http://goo.gl/RKmKp1 , Ishiguron taas tästä: http://goo.gl/f9zg6N
Hieman samaan tyyliin mainitsemiesi kirjailijoiden kanssa kirjoittavat mm. Kaori Ekuni, jolta tosin on suomennettu vain yksi teos, Blinkblink, (suom. Leena Perttula, Bazar 2006) ja Banana Yoshimoto. Yoshimotolta on suomennettu kaksi teosta, Kitchen ja N.P., molemmat on suomentanut Kai Nieminen ja julkaissut Otava vuosina 1995 ja 1996.
Myös Hitomi Kaneharan Käärmeitä ja lävistyksiä (Sammakko, 2009) ja Shin'itchi Hoshin tieteisnovellit saattaisivat kiinnostaa sinua, kokeile!
Mikäli kiinnostut vanhemmastakin japanilaisesta kirjallisuudesta…
Elämänhallinta käsitteenä on moniulotteinen ja -merkityksinen. Elämisen taitoja ja todellisuuteen sopeutumista käsittelevää kirjallisuutta löytyy myös muualta kuin varsinaisten elämänhallintaoppaiden joukosta, esim. psykologiasta ja psykiatriasta, uskonnosta ja kaunokirjallisuudesta. Käytännön kirjastotyön ja oman tuntuman perusteella kiinnostusta on viime vuosina kohdistunut esim. seuraaviin aiheisiin:
- henkinen kasvu, henkisyys, hengellisyys, mielenrauha
- ajanhallinta
- tunteet : pelot, viha, häpeä, tunteiden käsittely ja niiden hallinta
- onnellisuus
- parisuhde ja sen toimivuus, parisuhteen kriisit, avioero
- anteeksianto
- kiltteys
- narsismi, eläminen narsistin kanssa
- terveet elämäntavat, dieetit,…
Esimerkiksi nämä kirjat sopivat hyvin ääneenlukukirjoiksi:
Mikko Kalajoki: Almus-sarja
Jukka Itkonen: Koira nimeltä Mutsi
Camilla Brinck: Musse ja Helium -sarja
Petronella Grahn: Pomenia -sarja
Elina Hirvonen: Pehmoeläinten maailmanneuvosto -sarja
Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän -sarja
Julian Gough: Karhu ja kaniini -sarja
Santa Montefiore: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Helena Immonen: Näkymätön Milanna -sarja
Kysyin asiasta Fazerin kuluttajapalvelusta ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
"Pyramidit, joista mainoksessa
puhuttiin saivat alkunsa leivoksesta nimeltä "profiteroll". Se laitettiin
pyramidin muotoon, taikina sama kuin keittokirjoissa löytyy jälkiruoka
"eclaire". Pyramidi täytettiin esimerkiksi kermavaahdolla (tai mitä vaan)
ja koristeltiin / peitettiin suklaalla. Niitä käytettiin mm. hääkakkuina. Ranskasta on kotoisin myös tämä idea."
Kyseessä on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja A-klinikkasäätiön Lahjoita lämpöä -kampanja, jossa haastetaan ihmisiä neulomaan asunnottomille ja muille vähäosaisille villasukkia ja lapasia.
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa - EHYT ry
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa | A-klinikkasäätiö (a-klinikkasaatio.fi)
Lahjoita lämpöä! | Helmet
Konttineuleen historiasta en valitettavasti löytänyt tietoa Kouvolan kirjaston kokoelmasta. Netistäkään en löytänyt lisätietoa. Wikipediasta löytyy entrelac -hakusanalla myös jotain mutta ei juurikaan neuletavan historiasta. Ainakin yksi kirjallisuusluettelo sieltä kuitenkin löytyi, englanninkielistä siis.
Suomalainen sukkakirja (Mitronen - Nieminen) antaa ohjeen Jämsän sukkiin, joissa on "konttikirjanen" eli kaksivärinen vinoruutumalli, joka on sovellettu Suomen Kansallismuseon sukkien mukaan. Ehkä kannattaisi jatkaa etsintää sieltä. Käänny Museoviraston tietopalvelun puoleen:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut
Helmet-kirjastot lainaavat asiakkailleen kirjojen ja muiden perinteisten aineistojen lisäksi erilaisia esineitä, mm. roskapihtejä. Erilaiset lainattavat esineet löytyvät Helmet-verkkokirjaston kautta hakusanalla esine ja valitsemalla sen jälkeen aineistoksi esineen:
http://helmet.fi/
Näillä erilaisilla esineillä voi olla yhden tai neljän viikon laina-aika, mutta niitä ei voi varata eikä uusia sen enempää Helmet-verkkokirjaston kautta kuin kirjastossakaan. Sama sääntö on myös joillakin muilla kirjaston aineistoilla, esim. yhden viikon Bestseller-kirjoilla.
Kyseessä lienee Salme Sadeniemen Pension Grunerin tytöt. Tarina sijoittuu 1850-luvun Hämeenlinnaan, jossa päähenkilö, maalaispapin tytär Eeva, käy koulua Sofien, Alinen, Ebban ja Olivian kanssa. Kirja kertoo viehättävästi vanhasta ajasta, jolloin säätyerot ovat vallalla ja ylioppilas Euren herättää julkista pahennusta lausumalla Aleksis Stenvallin runon suomeksi. Eeva, joka mm. kannattaa tyttöjen oikeutta omaan elämään ja ansaitsemiseen, sen sijaan ihastuu suomenkieliseen runoon - ja vähän lausujaankin... Hämeenlinnassa pohditaan myös kovasti rautatien tuloa. Kauppiaan mielestä asia on hyvä, tavarat kulkevat siinä nopeasti. Osa väestöstä taas vastustaa rautateitä - vielä sitä ihmiset juuri ja juuri voisivat sillä…
Ehkä lakien etsimistä helpompaa olisi kysyä apua vammaisjärjestöistä. Invalidiliiton vammaisten neuvontapalvelu lupaa, että "Invalidiliiton asiantuntijat auttavat vammaisten henkilöiden palveluihin tai oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ohjaamme sinua eteenpäin oikean tahon puoleen", ja se vaikuttaisi hyvältä reitiltä päästä asiassasi eteenpäin.
Green Building lehteä ei näytä olevan saatavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei löydy yleisten eikä yliopistokirjastojen yhteistietokannoista eikä myöskään elektronisena Nelli-portaalista. Yhteistietokannat ja Nelli-portaali ovat käytetttävissä kirjastoissa. Tietoa niistä on Kansaliskirjaston sivuilla http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html sekä http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/nelli.html .
Aiheeltaan lähin Nellin kautta löytyvä elektroninen lehti on Building and environment, joka on luettavissa yliopistokirjastoissa.
Tietoa lehdestä saa julkaisijan sivuilta www.elsevier.com .
Yliopistokirjastojen Internetsivut löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/yliopistokirjastot/ .
1600-luvun Raamatusta on näköispainos (https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.879790?sid=2936565690). Tämän teksti noudattaa vuoden 1776 Raamatun tekstiä:
"Pane minua niinkuin sinetti sydämees, ja niinkuin sinetti käsivartees; sillä rakkaus on väkevä niinkuin kuolema, ja kiivaus on vahva niinkuin helvetti: hänen hiilensä hehkuvat ja ovat Herran tuli;" (https://www.bible.com/fi/bible/60/SNG.8.FI1776) .
Lovi on sitä varten että saat puristettua pussista vielä ne mehukkaimmat tipat ennen kuin otat pussin pois kupista. Toimi näin:Ota teepussi pois mukista ja laita se teelusikan päälle.Kiedo naru lusikan ja pussin ympäri.Naru menee mukavasti lapun loveen.Purista pussista viimeiset tipat polttamatta sormiasiOnnistuisi tuo operaatio ilmankin sitä lovea siinä lapussa, mutta kyllä se vähän helpottaa!
Tämä katkelma löytyy selityksineen kouluikäisten nykyperinnettä käsittelevästä kirjasta: Virtanen, Leea: Antti pantti pakana (WSOY, 1970). Kirjassa (s.111-112 kerrotaan: "Merja istui puussa tutti suussa nenä räässä järki jäässä potta päässä." Tätä lorua Leea Virtanen kutsuu kiusoitteluloruksi. Kiusoittelun kohteen nimi vaihdetaan tilanteen mukaan. Usein näihin loruihin liittyy myös nimenvääntely. Esim. "Ismo pismo pakana istuu oven takana, tutti suussa..."
Nämä lastenperinteeseen kuuluvat lorut ovat suullista kansanperinnettä, jota lapset käyttävät kaveripiireissä ja ne voivat esiintyä hyvinkin erilaisina muunnoksina ajasta ja paikasta riippuen.
Tätä Leea Virtasen kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Nimi Adrian on peräisin latinan kielisestä nimestä Hadrianus, jonka merkitys on ollut Hadriasta kotoisin. Hadria oli kaupunki Pohjois-Italiassa, jonka mukaan taas Adrianmeri on saanut nimensä. Eli samasta nimestä Adrianissa ja Hadrianuksessa kysymys on. Kenties kääntäjä Pirkko Talvio-Jaatinen on etsinyt käännökseen hiukan humoristista nimeä kirjojen nuorelle sankarille ja siksi valinnut tuon nimen alkuperäismuodon. Tämä on kuitenkin vain olettamus.
Sue Townsendin neljä Hadrianus-kirjaa ilmestyivät suomeksi 1984-1994 ja kertovat murrosikäisen Hadrianuksen elämästä päiväkirjan muodossa.
2000-luvulla kahdessa suomeksi ilmestyneessä kirjassa päähenkilön nimi on suomennoksessakin Adrian. Niissä kirjan sankari on jo aikuinen mies ja ne ovatkin…
