Populaarimusiikin historiikeissa 1960-luvun kosketinsoittajat ovat jääneet kitaristien varjoon, joten tietoa täytyy poimia sieltä täältä. Suomenkielisiä lähteitä ei juuri ole, mutta soitonoppaan Ashworth: Opi soittamaan koskettimia lopussa on luku Kosketinsoittimien lyhyt historia, jossa esitellään myös tuon ajan tärkeimmät kiipparit.
Aihetta parhaiten vastaava kirja voisi olla Lenhoff - Robertson: Classic keys, 2019, ISBN: 978-1574417760. Sitä ei kuitenkaan näytä (vielä) olevan kirjastojen kokoelmissa, mutta Paul Trynkan rock-instrumentteja yleisesti käsittelevä teos Rock hardware (1996) löytyy kirjastosta. Hyödyllinen saattaa olla myös kirja Vintage synthesizers.
Verkosta löytyvät Pink Floydin kosketinsoittaja Richad Wrightin käyttämät…
Suomenkielistä tietoa tästä muistiinpanomenetelmästä ei löytynyt. Muista menetelmistä ja tekniikoista tietoa esim. peda.fi-, studentti- ja Opetushallituksen sivuilta:
https://peda.net/kontiolahti/kontiolahden-koulu/oppiaineet/erityisopetus/testisivu/mtko-h:file/download/2f484aa9f35d8784c846ed63f061e2203359f53b/Muistiinpanojen%20tekemisen%20k%C3%A4sikirja%20oppilaille.pdf
https://studentti.fi/opiskelutekniikat/cornell-tekniikka/
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/118515_muistiinpanot.pdf
Monista opiskelutekniikan kirjoista voi myös löytyä tietoa muistiinpanojen tekemisestä. Alla linkki Helmet-kirjastojen opiskelutekniikkaa käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%…
Tämä matka on Eeva-Liisa Mannerin runokokoelma vuodelta 1956.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51586
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3582291
Paikannimet ovat joko perinnäisiä - eli siis historian saatossa puheessa syntyneitä - tai sitten viranomaispäätöksellä synnytettyjä.
Paikannimistä päättävät nykytilanteessa monet eri instanssit, esimerkiksi valtion viranomaiset, kunnalliset ja maakunnalliset elimet, sekä liikelaitostuneet valtion laitokset. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on jo useamman vuoden ajanut paikannimilain säätämistä, joka selkeyttäisi nimeämiskäytäntöjä, lisätietoa täällä.
Mikäli haluat edistää ehdotustasi, voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoihin, sieltä löytyy neuvoja ja tietoa asiasta.
Tässä vaihtoehtoja:
1. Ota kirjasi ja korttisi, tule kirjastoon ja uusi lainasi.
2. Ota vain korttisi ja tule kirjastoon uusimaan lainasi. Hyöty edelliseen nähden: ei tarvitse kantaa kirjoja. Haitta: jos kirjoista on varauksia ei niitä voi lainata uudestaan ja ne pitää palauttaa erikseen.
3. Soita Helsingin kaupunginkirjaston lainojen puhelinuusintaan 0600-060504. Hyöty: helppoa. Haitta: maksaa (5,80 mk minuutti + ppm)
Mitä et voi vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa tehdä:
Aineistoa ei toistaiseksi voi vielä uusia netin kautta.
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy kuin yksi kirja leikkipuistojen laitteista. Se on Beckwith, Jay: How to design & build children's play equipment, 1986, ja on Itäkeskuksen kirjaston kokoelmissa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta lötyy seuraavat artikkelit: Iisalo, Seppo: Leikkipuistojen turvallisuutta parannettu, Kuluttaja, 1999 ; 3 ; 34// Harlahti, Nina: Standardoinnilla entistä turvallisempia leikkikenttiä ja -välineitä , Puutarha & kauppa 1998 ; 50 ; 4-5// Jäniskangas, Tapani: Leikkipuistojen leikkikenttälaitteistojen alustojen jousto, Viherympäristö, 1998 ; 4 ; 42-43// Vuolle, Airi: Uudet standardit selkiyttävät ulkoleikkivälineiden turvaohjeita : tikkuisia vaneriliukuja, rikkinäisiä verkkoja, Lastentarha , 1997 ; 5…
Essi Kalima on julkaissut vain yhden teoksen:
Kuinka paratiisimetsä pelastettiin / kirjoittanut ja kuvittanut Essi Kalima
Helsinki : Suomalaiset oikeusjulkaisut, 2002
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Kirjan tekijästä ei valitettavasti löydy tietoa Internetistä eikä hakuteoksista.
Voisit olla yhteydessä kirjan kustantajaan lisätietoja saadaksesi.
Leena Satta-nimiseltä henkilöltä ei löydy kirjaa Songasta. Songasta on kyllä kylähistoria: Maanselän laidalla,
kyläsuunnitelma: Sonka, kuninkaitten kylä ja lehtiartikkeleita.
Kirjat ovat lainattavissa Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolla ja myös artikkelit saa meiltä.
Diktoniuksen runo ”Jaguaari” löytyy Kajavan suomennoksena teoksista ”Runoja” (Otava, 1963) ja ”Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin” (WSOY, 1968).
Kaikkiin varauksiin ilmestyy nykyää automaattisesti takaraja. Se liittyy johonkin tekniseen ongelmaan. Päivämäärä on kahden vuoden päässä tulevaisuudessa, joten siitä ei ole mitään haittaa.
Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä Olli Soinion elokuvaa ole koskaan DVD:llä julkaistukaan Filminorin konkurssista seuranneiden epäselvyyksien takia. Kirjastotkin ovat kokonaan kaupallisten levittäjien varassa, joten jollei elokuvalle löydy jossain vaiheessa jakelijaa, kirjastotkin joutuvat tarjoamaan eioota.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei!
Tuo nykyisen nettikirjastomme ohjeistus on valitettavasti aika epäselvä. Kun unohdat salasanasi, ainoa tapa selvittää se on käydä henkilökohtaisesti kirjastossa, ota myös henkilöllisyystodistus mukaan. Emme lähetä salasanoja sähköpostitse tai puhelimella tietoturvasyistä.
Tuo "Unohditko salasanasi" koskee vain ns. toisia tunnuksia, jotka voit halutessasi luoda itsellesi verkkokirjastoa varten. Niillä onnistuu esim. kirjojen arvostelu, mutta mitenkään välttämättömät nämä toiset tunnukset eivät ole.
Nettisivuja voit hakea eri hakupalveluista(ks.http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku) hakusanoilla rastafarian hairstyles / hairdos tai dreadlocks. Näin löytyvät esim. Dreadlocks HQ, http://www.dreadheadhq.com/ , Hair Police, http://www.hairpolice.com/ ja My dreadlocks page, http://www.tachyonlabs.com/dreads.html
Kirjoja voit hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta,
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ esim. asiasanalla kampaukset.
Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei ole ääntä tai liikkuvaa kuvaa Saima Harmajasta.
Ylen radioarkistossa ei ole tallella Saima Harmajan ääntä. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö hän olisi esiintynyt radiossa, mutta sellaisesta ei ole säilynyt tallellentta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa on biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia, muttei Saima Harmajan ääntä.
Arkiston nimi: Saima Harmajan arkisto ; Määrä (hm): 0,51
Tietosisältö: Arkisto sisältää biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia.
Hakemisto: Pääkortisto ja arkistoluettelot.
Käyttöehto: Aineistossa ei ole käyttörajoituksia
Käyttökopiot:…
Olisikohan kyseessä Raija Siekkisen novelli Pyhä Ambrosius kokoelmasta Kaunis nimi (1996)? Siinä tosin suomalaiset naiskirjailijat eivät vieraile Anna Ahmatovan, vaan Aleksandr Puškinin haudalla.
Tommy Tabermannin runo, joka alkaa rivillä "Keskelle autiota maata...", on hänen runokokoelmastaan Oodeja kahdelle iholle (2000, s. 16).
https://finna.fi/
"Meren voimasta" ei ole julkaistu nuotinnosta.
"Arvaa kenet Pariisissa näin" on käännös Buffy Sainte-Marien sävellyksestä "Guess Who I Saw in Paris". Suomenkielisestä versiosta ei ole nuotinnosta, mutta alkuperäisestä löytyy pianosovitus nuottikokoelmalta The Buffy Sainte-Marie Songbook (Grosset & Dunlap, 1971). Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1012603
Taulujen ja taiteilijoiden tunnistaminen vaatii asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä jonkun taide- tai antiikkiliikkeen puoleen. Osa liikkeistä tekee tunnistamista ja arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen.
Hyviä asiantuntijoita ovat esimerkiksi: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun. Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
