Kollega tarjosi Laila Kohosen teosta Haaraparran tytär (1996). Siinä on orpo Tekla, joka yritetään naittaa vanhalle, väkivaltaiselle miehelle. Tyttö ja myös hänen pikkuveljensä saadaan ulkopuolisten avulla pelastettua muualle. Lapsuudenkodissa pyörii pappi Johannes ja Pyhää Henrikiä rukoillaan.
Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti…
Hei!
Musiikkitallenteiden Fono-tietokanta antaa Prinsessa-haulla laulun Älä elämää pelkää: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=312e2957-3684-4373-8801-c1f6…
Tuon niminen runo puolestaan on hyvin kuuluisa Kaarlo Sarkian tuotos
(löytyy esim. teoksesta Sarkia, Kaarlo: Runot).
Kirja on Rudolf Björnssonin ”Työväenverta ja herrasväenverta, rakkaus romaani nykyisestä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taistelusta otettuine aiheineen” (Otto Andersin, 1900-1901). Tämän tiesi kertoa ”Työmies”-lehden 30.12.1901 arvostelu.
Kysymyksessä kerrottujen seikkojen perusteella kirjaa on vaikea löytää. Onko kyseessä suomalainen kirja vai onko kyseessä suomennos? Lastenkirjainstituutin internetsivun kysy meiltä -lomakkeeseen voi kuitenkin jättää kirjasta hakupyynnön.
Voisiko olla kyse Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjasta? Sieltä löytyvät Sääskensyömäri Poika ja Uni-Matti, Jörö-jukkaa en löydä, mutta aika liudan muuta erikoista väkeä, satujen lista löytyy Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_kr1031184X Kirjaa löytyy Pasilan kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sturjanlinnan%20satukirja__Orightresult__U?lang=fin&suite=def
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 Antoniuksen repliikki, josta kyseinen katkelma on, kuuluu näin:
ANTONIUS
Oi, suuri Caesar! Noinko halpa vuotees?
Noin pieneen tilaan kutistuiko kaikki
Sun voittos, saaliis, mainees, loistos? -- Hyvästi!--
En tunne, jalot herrat, aikeitanne,
Ken vielä iskun saa ja päästään pääsee.
Minäkö? Mik' on hetki sopivampi
Kuin kuolinhetki Caesarin? Mik' ase
On puolikskaan niin kallis kuin nuo miekat,
Joit' uljain veri mailmassa kultaa?
Jos vihaatten mua, pyydän, tehkää työnne,
Kätenne verestä kun vielä suitsee.
Vaikk' eläisin ma tuhat vuott', en oisi
Näin valmis kuolemaan; näin mieleistäni
Ei paikkaa, kuolintapaa ois, kuin tässä
Caesarin kanssa kuolla, teidän kautta,
Te ajan…
Hei! Potlohko on karjalainen perinneruoka, jossa pataan lohkotut perunat ja sopivan kokoisiksi leikatut lihat (monesti sianlihaa) sekä muut ainekset haudutetaan kypsiksi uunissa. Ohjeita löytyy netistä jonkin verran, mutta myös esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta löytyvässä Karjalainen keittokirja (Pirkko Sallinen-Gimpl) -teoksesta löytyy kyseinen ruokalaji pottilohkon nimellä, tai hakemiston kautta lihalohko-hakusanalla.
Oulun Kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu seuraavat suomenkieliset teokset:
Sivonen, Martti: Bonsai - johdatus ruukkupuiden kasvatukseen sekä
Hubert, Nina: Huonebonsai
Vihdin kunnankirjaston sivuilta osoitteessa http://www.vihti.fi/kirjasto/viihdekirjailijoita.htm löytyy lista viihdekirjailijoista. Ainakin Cathy Kellyn, Helen Fieldingin, Sophie Kinsellan ja Candace Bushnellin teokset voisivat olla sellaisia joita etsit. Voit tarkistaa kirjojen nimet ja niiden saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ ja sieltä voit etsiä myös lisää kirjoja esimerkiksi asiasanoilla viihdekirjallisuus tai rakkausromaanit.
En valitettavasti löytänyt mistään nallejen nimiä, mikäli niillä on ollut nimet. Kermansaven astiatuotantokin on loppunut jo vuonna 2011, joten tehtaaltakaan ei voi kysyä. Ehkä joku palstan lukijoista tietää nimet?
Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Millennium-palkintosta vastaa Ministeri Jaakko Iloniemi, (09) 6189 9426 email:jaakko.iloniemi@sitra.fi. Sitra Itämerentori 2, PL 160 00181 Helsinki Puhelin (09) 618 991 Faksi (09) 645 072. Sitran yhteystietosivut suomeksi http://www.sitra.fi/index_yhteystiedot.html ja myös englanniksi http://www.sitra.fi/english/index_contacts.html
Millenium-palkinto annetaan henkilölle, yhteisölle tai projektille tunnustuksena tulevaisuuteen suuntautuvasta, teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja.
Hei,
hirveän paljon aiheesta ei todellakaan löydy kirjallisuutta, mutta muutama muukin kun mainitsemasi Mikluhan kirja.
Yliopiston kirjastojen tietokannasta Lindasta löytyy jokunen viite: kirjaston Internet-päätteiltä pääset selaamaan sitä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm
Linnea-tietokantoihin voi nyt avata yhteyden kätevästi myös matkapuhelimen tekstiviestillä, lisää tietoa tästä palvelusta sivulla
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ajankohtaista.htm#mobiili
Artikkeleita aiheesta löytyy runsaastikin, ja niitä voit myös etsiä kirjaston päätteiltä sekä artikkelitietokanta Aleksista http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html sekä Artosta (joka siis myös kuuluu…
Kirjastoissa on tarjolla elokuvia kuvakasetilla (videokasetilla). Novelleja on luettu kotimaisilla ja ulkomaankielillä äänikasetille (c-kasetille) ja cd-levyille. Kirjaston aineisto on vapaasti käytettävissä pienryhmissä tekijänoikeuslainsäädännön puitteet huomioiden.
Kirjastot eivät lähetä sähköpostitse harjoitustehtäviä, mutta voit kaukolainata kielikursseja Suomen kirjastoista. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä, joten käy lähikirjastostasi kysymässä tästä mahdollisuudesta. Palvelu on maksullista, ja paikallinen kirjasto päättää maksun suuruuden.
Myös Ylen etälukion kautta on mahdollista opiskella espanjaa "suomeksi":
http://www02.oph.fi/etalukio/espanja/
Aiheestasi on julkaistu lukuisia teoksia. Niitä löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta sekä suomeksi että englanniksi hakusanoilla liike-elämä, tapakulttuuri, kulttuurierot. Tällaisia kirjoja ovat esim. Luoto, Reima T. A: Tapakulttuurin perusteet : kansallisen ja kansainvälisen tapakultturin tarkastelua. 2000 / Aittoniemi, Anu: Bisnesetiketti : liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri. 1999 ja Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa. 1998.
Lisäksi löydät netistä esimerkiksi Ask Jeeves-hakujärjestelmää (http://www.askjeeves.com/index.asp) käyttäen hakulauseella: maan nimi business culture kulttuurikohtaisia linkkejä aiheestasi.
Varaukset laitetaan asiakkaan osoitteen ja postinumeron perusteella oikeaksi oletettuun autoon noudettaviksi.
Varausta tehdessä ei tosiaan voi valita noutopaikaksi tiettyä autoa tai pysäkkiä.
Vaihtoehtona on vain Lahden kirjastoautot.
Jos teillä on vakiopysäkki, asiakastietoihinne voidaan kirjata tieto käyttämästänne autosta ja pysäkistä.
Voitte ilmoittaa mahdollisen vakiopysäkkinne
- suoraan kirjastoautossa
- sähköpostilla kirjastoautot@lahti.fi
- puh. 044 / 4163522 (tämä työhuoneen numero, josta parhaiten tavoittaa virkailijan aamupäivällä)
Hei,
Murha.info-sivustolta löytyi vanha keskustelu Artturi ja Orvo Väänäsestä, jossa lähteeksi mainitaan Apu-lehti nro 35, ilm. 2.9.–67.
Tämä lienee kysymäsi artikkeli. Tuon perusteella juttua ei näyttäisi olevan useammaassa lehden numerossa.
Apu-lehteä pitäisi olla saatavissa Varastokirjastosta, joten pyydä kirjastoasi tilaamaan artikkelikopio kyseisestä lehdestä.
On selvää, että Pulp Fictionin kuuluisasta tanssikohtauksestakin on olemassa paljon enemmän kuvattua materiaalia kuin itse varsinaisessa elokuvassa näemme. Emme kuitenkaan löytäneet välittömiä viitteitä juuri kyseisen kohtauksen poistettuihin tai leikattuihin otoksiin.
Itse elokuvasta julkaistut eri versiot löytyvät muun muassa IMDB-sivustolta.
Poistetuista kohtauksista on kirjoitettu esimerkiksi Screenrant-sivustolla, mutta tässä verkkoartikkelissa ei ole valitettavasti mainintaa juuri tanssikohtauksesta.
Tuoreehkossa IndieWiren uutisessa kerrotaan, että Tarantino olisi myymässä ennen näkemättömiä poisleikattuja kohtauksia, käsikirjoituksia sekä muuta elokuvaan liittyvää aineistoa.
Lisäksi eri verkkopalveluista on löydettävissä…
