Sellaista lähdettä, jossa suoraan mainittaisiin, mitkä Kleen teokset ovat Carpelanin runojen taustalla en löytänyt.
Paul Kleen maalausten saksan- ja englanninkielisiä nimiä löytyy Kleetä käsittelevistä teoksista, joista Hämeenlinnan kirjastoissa on seuraavat.
Grohmann, Will: Paul Klee
Jardi, Enric: Paul Klee
Naubert-Riser, Constance: Klee
Raboff, Ernest: Paul Klee
Jardin teoksessa on 116 maalusta ja niiden saksan- ja englanninkieliset nimet.
Mainitsemanne HeSa: arvostelu Carpelanin runoteoksesta on kirjastossa luettavissa Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä. Se on numerossa 1/2000 s. 10 ( lehden ylälaidassa oleva sivunumero).
Internetistä google-haulla hakusanalla ”Paul Klee” löytyy useita sivuja, joissa on kuvia Kleen maalauksista.
Snusmumrikens vårvisa löytyy ruotsiksi esimerkiksi seuraavista kirjoista:
JANSSON, Tove
Visor från Mumindalen / visor, verser och bilder av Tove och Lars Jansson ; musik av Erna Tauro. - Schildt, 1993
JANSSON, Tove
Stora muminboken. - Schildt, 1995
Lahden kaupunginkirjastolla on olemassa Linda Olssonin kirjaa "Sonaatti Miriamille" yhteensä yksitoista kappaletta (pääkirjasto + lähikirjastot). Tällä hetkellä kaikki kirjat on lainassa. Kirjasta voi tehdä varauksen joko kirjastokäynnillä, puhelimitse numerosta (03) 812 5500 tai Internetin kautta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Varaus maksaa yhden euron.
Ylioppilastutkint Suomessa -sivustolla on ainekohtaiset arviointiperusteet, myös suomi toisena kielenä -kokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnan 15.1.2010 päivätyistä ohjeista ja määräyksistä löytyvät eri tehtävätyypit ja niiden arvosteluperusteet.
Ylioppilastutkinto Suomessa -sivusto: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Koekohtaiset määräykset ja ohjeet - suomi toisena kielenä:
http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/A6.pdf
Vastausta voi syvemminkin etsiä esim. Aimo Reitalan tietokirjasta nimeltä
Suomi-neito : Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Kirjassa on kiintoisia kappaleen nimiä aiheesi kannalta kuten Kansalliset piirteet hahmottuvat, Karhuntaljaan puettu Suomi, Kansallispukuinen Suomi, Turvaton tyttö, Suomi-neidon sisä- ja ulkopoliittiset roolihahmot jne.
Hei,
Tarkistamme asiakkaidemme yhteystiedot kolmen vuoden välein. Voit uusia asiakkuutesi ja korttisi soittamalla kirjaston tietopalveluun numeroon 040 688 3754 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kaukopalvelu@kotka.fi ja kertomalla, ovatko Kyytikirjastojen verkkopalvelussa olevat yhteystietonne (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ajan tasalla.
Verkkokirjaston osoite on www.kyyti.fi ja sinne kirjaudutuaan kirjastokortin numerolla ja henkilökohtaisella tunnusluvulla.
Finna-haulla löytyy 13 kirjaa hakulauseella "suomentanut Mika Waltari" Linkki hakutulokseenStolppe, Sven: Kuolema odotushuoneessaDixcelius, Hildur: Pojanpoika, Papintyttären poika, Lauesen, Marcus: Ja nyt odotamme laivaaEwers, Hanns Heinz:Horst Wessel : eräs saksalainen kohtaloKarlin, Alma M. :Yksin maailman ääriin / naisen elämyksiä inkain valtakunnassa ja Kaukaisessa idässäGudmundsson, Kristmann: Kaukainen ranta, Maan lapsetWiechert, Ernst: MajurinrouvaHuber, Vivian: Kauneus ja sen ehdot: ruumiinkulttuuri, kauneudenhoito, kaunistusvälineetLindfors; Gustav V.:Finlaysonin tehtaat Tampereella. 1, 1820-1907Vestlin, K: Melinin komppaniaLagerkvist, Pär: SibyllaLasipalatsi.fi sivustolta löytyy vielä muitakin suomennoksia, joita ei enää…
Pukeutumisen historiasta on aikaisemminkin kysytty "Kysy kirjastonhoitaja" palvelussa. Voit etsiä vastauksia arkistosta asiasanoilla "pukeutuminen" tai "muoti" tai "1970-luku".
Lisäksi voit etsiä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi/ löydät tietoa 70-luvun muodista Sanahausta asiasanoilla: "muoti" "historia" tai "pukeutuminen" "historia". Rajaa kieleksi suomi.
Tässä muutama hakutuloksen kirja: Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001
1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä. Lisäksi voit käydä etsimässä tietoja muodista Internetistä…
Saamamme tiedon mukaan Inkeriläisten sivistyssäätiö on osa Suomen Inkeri-liitto ry:n toimintaa. Sen yhteystiedot löytyvät mm sivuilta http://www.inkeri.com/yhteystiedot.html
Sivuilta löytyy myös aika hyvä luettelo Inkeri-aiheisesta kirjallisuudesta, osassa on myös kustannus- ja julkaisutiedot.
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Vanhan kirjassuomen sanakirja kertoo, että alasastua tarkoittaa laskeutumista.
Alla olevasta linkistä voitte lukea esimerkkejä verbin käytöstä.
Alasastua Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
https://www.kotus.fi/sanakirjat/vanhan_kirjasuomen_sanakirja
Tarkoititkohan kappaletta Heila Heinolasta, jota on esittänyt mm. Tapio Rautavaara? Heinolan heili -nimellä ei löytynyt kappaleita.Heila Heinolasta löytyy esim. Reissumiehen lauluja 3 -nuottikirjasta: ratamo.finna.fi/Record/ratamo.64663
Kappaleesta ei löydy valitettavasti nuottia kirjastoista. Ilmeisesti sellaista ei ole julkaistu. Kappaleen soinnut voi löytää verkosta esimerkiksi Chordify-palvelusta.
VHS-tallenteen digitoiminen on Helsingissä mahdollista Herttoniemen kirjastossa, Kaupunkiverstaalla eli Kirjasto 10:ssä, Pasilan kirjastossa ja Myllypuron mediakirjastossa.
Herttoniemen kirjaston digitointilaitteen voi varata puhelimitse numerosta (09) 3108 5080. Pasilan kirjaston, Myllypuron mediakirjaston ja Kirjasto 10:n VHS-DVD –digitointilaitteet ovat varattavissa Varaamon kautta (ks. linkki alla), mutta toki voit halutessasi varata näihinkin ajan puhelimitse tai kirjastossa käydessäsi. Kirjastojen yhteystiedot ja lisätietoa digitointilaitteista löydät HelMet-palvelusivustolta.
https://varaamo.hel.fi/resources/aur3dq6tsxdq
http://www.helmet.fi/fi-FI
Naisten toppahaalarin kaava löytyy ainakin Suuri Käsityökerho -lehden numerosta 12/1992 sivulta 24. Toinen ulkoiluhaalarin kaava löytyy Suuri Käsityölehti -lehden numerosta 1/1994, sivulta 48. 1980-luvun käsityölehtiä ei juurikaan enää varastoida kirjastoissa eikä 1990-luvunkaan lehtiä valitettavasti löydy kaikista kirjastoista.
Laulu on alun perin englantilainen kansanlaulu "I Gave My Love a Cherry", kehtolaulunakin käytetty. Ainakin jonkin ruotsinkielisen käännöksen "Körsbär utan kärnor" on tehnyt Abba-yhtyeestäkin tunnettu Björn Ulvaeus. Kirjoitettuja sanoja en valitettavasti saanut käsiini, mutta kappale on Hootenanny Singersin levyllä "En mor (La mamma)" ja kuultavissa myös internetissä youtubessa.
Maugrim-nimen alkuperästä ja merkityksestä on olemassa useita teorioita. Niistä tavallisimman mukaan nimi on yhdistelmä kitaa merkitsevästä sanasta maw sekä esimerkiksi synkkää ja kauheaa tarkoittavasta sanasta grim, eli Maugrimin voisi ajatella tarkoittavan vaikkapa "Hirmuista kitaa". Toisaalta on esitetty, että nimen taustalla on keskienglannin ilkeää tai pahantahtoista merkitsevä sana maugre. Tämän teorian mukaan Maugrimin voisi suomentaa esimerkiksi "Ilkimykseksi". Sellainenkin tulkinta löytyy, että nimi koostuisi vanhoista irlantilaisista sanoista maug ja rim, jolloin sen voisi kääntää vaikka "Lumouksen orjaksi".
https://www.behindthename.com/name/maugrim/submitted
https://narnia.fandom.com/wiki/Maugrim
Hei ja kiitos viestistä!
Sinun kannattaa olla yhteydessä Joutsan pääkirjastoon: https://www.joutsa.fi/vapaa-aika/kirjasto/#Yhteystiedot
Laita viestiin kirjastokorttisi numero, niin nähdään heti mistä kyse.
Hei!
Suunnilleen vastaavaan kysymykseen löytyy palvelumme arkistosta vastaus jo ennestään: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen
sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/julkaisut/sanakirjat/ Sen mukaan
verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd-
versiona. Lisäksi sivuilla mainitaan mm. Suomen kielen tekstipankki, joka sisältää 180 miljoonan sanan verran 1990-luvun tekstejä. Ulkopuoliset tutkijat voivat käyttää
pankkia tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n koneilta.Tekstipankin osoite on http://www.csc.fi/kielipankki/opas/x633.phtml Oletko katsonut Makupaloista? Sinne on koottu sanastoista ja sanakirjoista linkkejä osoitteeseen http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
