Nuotti löytyy ainakin Demis Roussosin nuottikokoelmasta "Demis Roussos". Kokoelmaa on saatavissa ainakin Tampereen ja Jyväskylän kirjastoista. Suomalainen nimi kappaleelle on "Vain sinusta elän" - tämä kappale on mukana Marionin ja Fredin nuottikokoelmissa, jotka ovat lainattavissa mm. Mikkelin kirjastosta. Saat haluamasi nuotin myös lähimpään kirjastoosi pyytämällä sen kaukolainaksi oman kirjastosi välityksellä.
Suuri sitaattisanakirja / toim. Jarkko Laine sisältää hakusanalla "peili" muutamia sitaatteja. Kirjassa: 365 sanaa naiselle / toim. Tuula Pohjalainen-Vinko on "kehys"-sanan alla miete, jossa on siteerattu Eeva Kilven runoa: "Yhtäkkiä näen ikkunassa peilikuvani: jalat pöydällä, kädessä kirja, mukavannäköinen asento. Ja se hymyilee. Minä vilpittömästi kadehdin sitä."
Valitettavasti useimmissa mietelausekokoelmissa ei ole mahdollisuus etsiä hakusanoilla, joten niitä pitää vain selata ja etsiä sopivaa. Joensuun kaupunginkirjaston paikalla olevista muista mietelausekokoelmista en löytänyt selaamalla muuta aiheeseen liittyvää.
Kyseessä lienee Johanna Sinisalon novellikokoelma Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2005. Kokoelman novelleista kuvauksiasi vastaavat Valkoinen hiiri ja Baby doll.
Luontevin aloituspaikka lähisukulaisten sotatien metsästämiseen on Kansallisarkisto, jossa säilytetään kaikkien viime sotiin osallistuneiden ns. sotilaskantakortteja. Niihin on merkitty muun muassa sotilaan henkilö-, palvelus- ja terveystiedot. Kantakorteista selviää myös joukko-osastot sekä taistelut, joihin henkilö on osallistunut.
Kantakortteja voi tutkia maksutta paikan päällä Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä, tai niistä voi tilata maksua vastaan kopioita postitse. Kantakorttien käyttö edellyttää tilaus- ja tutkimuslupahakemuksen täyttämistä. Lisätietoja Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot…
Kantakortit voivat sisältää paljon erilaisia lyhenteitä ja koodeja,…
Sonnisaaren synnytyslaitos perustettiin vuonna 1903 Oulun Sonnisaaren entiseen kolerasairalaan. Kauan synnytyssairaala ei tuossa rakennuksessa toiminut, vaan jo vuonna 1926 avattiin tilanahtauden vuoksi Tuiran synnytyslaitos.
Oulun Ainola-huvila ei ole sama rakennus kuin entinen synnytyslaitos. Ainola sijitsee Oulun Ainolassa eli Pakolansaaressa. Siellä on ollut monenlaista toimintaa, ja nykyään siellä sijaitsee Pojois-Pohjanmaan museo.
Alla linkkejä muutamiin lähteisiin, joissa on tietoa tästä synnytyssairaalasta ja Ainolasta:
http://www.katilo.fi/
http://kniexp.org/tuiranpuisto/tuiranpuisto.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hupisaarten_kaupunginpuisto
Agda Dufholmista ei näytä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen puolelta löytyvän mitään, eikä häntä mainita yleisissä hakuteoksissakaan. Myöskään tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Lindasta ei taiteilijan nimellä löydy viitteitä.
Sinun kannattaisikin ehkä kääntyä joko Valtion taidemuseon kirjaston (Kaivokatu 2 C 00100 Helsinki, avoinna ti-pe klo 12.30-16.00, tutkijapalvelu aukioloaikoina puh. 09-1733 6245, fax 09-1733 6248) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjaston puoleen (Hämeentie 135 c, 00560 Helsinki, puh. 756 30 243).
Tässä vaihtoehtoisia toimintatapoja:
1) Kirjasto hankkii aineiston seudullisesti kilpailutetulta toimittajilta. Kotimaisen aineiston toimittaa Kirjavälitys.
2) Mikäli teos ei tule tarjolle Kirjavälityksen kautta niin yhteys eri kaupunkien hankinnasta vastaaviin.
3) Espoossa voi laittaa sähköpostia aineisto@espoo.fi
4) www.helmet.fi sivulla on kohta Hankintaehdotukset
Helsingin yliopistossa on voinut opiskella farmasiaa Farmasisian laitoksella vuodesta 1897:
http://www.helsinki.fi/farmasia/tietoa/historia.htm
Varsinainen Farmasiamatrikkeli on julkaistu vain vuonna 1992. Helsingin yliopiston keskusarkistosta löytyy kuitenkin Farmasian laitoksen opiskelijamatrikkeli 1908-1976.
Voit ottaa yhteyttä tai mennä käymään Keskusarkistossa. Yhteystiedot löytyvät linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/
Kaikki nämä kirjat on hankittu Kauniaisten kirjastoon, mutta tällä hetkellä kaikki ovat lainassa. Helmet-sivuston kautta voi seurata tilannetta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SJussi%20Adler-Olsen__Ff%3Af…
Kirjastot voivat valita mihin asti varauksia saa tiloissa tehdä. Yleensä aika on 2-3 kuukautta.
Kirjasto 10:ssä on vielä semmoinen juttu, että kun keskustakirjasto Oodi valmistuu, kirjasto 10 suljetaan. Vielä ei ole päätetty, milloin tämä tapahtumm, mutta syksyn 2018 aikana.
Tätä on kysytty ennenkin. Vastaus löytyy oheisesta linkistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sanonta-hyvaa-paivaa
Hakutoiminnolla (Kysy kirjastonhoitajalta -otsikon alla) voi tarkistaa, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin.
Vuoden 1941 E36a on kaatumatauti (epilepsia genuina; "Petit mal"). E-luokka merkitsee palvelukseen tilapäisesti kelpaamatonta, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettavaksi.
Vuoden 1944 D36a on kaatumatauti (epilepsia genuina), laadultaan varma tapaus, jossa kohtaukset esiintyvät tiheään tai ovat laadultaan vaikeita, tai joissa esiintyy hämärätiloja, demenssiä tai muita ilmeisiä sielullisia häiriöitä.
Pykälän 127 merkitys ei valitettavasti selvinnyt aikakauden asevelvollisuuslainsäädännöstä.
Lähteitä:
Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen. Hki: Valtioneuvoston kirjapaino, 1942.…
Joulupukin erehdys löytyy teoksesta Susiluoto, Laura, Lasten satunäytelmiä / Laura Susiluoto ; [laulut: Ritva Kosonen ja Ahti Sonninen]. Valistus 1964 (Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan). Kirjaa löytyy Helmet-kirjastosta, Pasilan kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1535927?lang=fin.
Ilmeisesti etsimäsi laulu on nimeltään ”Koko Beetlehem nyt loistaa” (tai ”Koko Betlehem nyt loistaa”). Tästä laulusta en löytänyt sellaista julkaistua nuottia, jossa laulun sanat olisivat suomeksi. Opettaja-lehden vuosikertoja en pääse tutkimaan, joten voi olla, että laulu on julkaistu jossakin lehden numerossa. Laulu alkaa: ”Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa”. Kertosäkeessä lauletaan juuri kuten muistat: ”Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi.
Laulun ovat levyttäneet suomeksi Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit -yhtye, jonka taiteellisen johtajan Unto Kukan avulla sain selville laulun alkuperäisen nimen ”Brincan y bailan”. Suomenkieliset sanat…
Kaksipohjaisen ns. haudekattilan käyttö on helppoa: alempaan osaa lisätään vettä, joka kiehuessaan kypsentää ylemmässä osassa olevat raaka-aineet. Haudekattila parhaimmillaan herkästi pohjaan palavien ruokien, esimerkiksi puurojen ja kastikkeiden valmistuksessa.
Kirjailija Eeva Joenpelto oli kotoisin Sammatista ja monet hänen romaaneistaan sijoittuvat myös läntiselle Uudellemaalle. Täsmällisiä tapahtumapaikkoja niistä ei juuri löydy. Ei valitettavasti selvinnyt, sijoittuvatko jonkin romaanin tapahtumat Strömman kanavalle.
Roma-kirjallisuustietokannan (http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php) mukaan useimpien teosten tapahtumapaikka on yleisesti vain Etelä-Suomi tai Uusimaa. Kirjailija Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan lisätietoja löytyy mm. näistä lähteistä:
http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/joenp.htm
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=601&lang=FI
Klassikkokirjoja aiheesta ovat esim. Gustave Flaubertin Rouva Bovary, Leo Tolstoin Anna Ka-renina ja Lady Chatterlyn rakastaja, kirjoittanut D.H.Lawrence. Nykykirjallisuudessa löytyvät mm. Joy Fieldingin Syrjähyppy, Tiina Lymin Susi sisällä, Niels Fredrik Dahlin Viime kesänä, Petri Karran Haarautuvan rakkauden talo, Anna-Leena Härkösen Ei kiitos, Lionel Shriverin Syntymäpäivän jälkeen, Pirkko Saision Voimattomuus, Riitta Jalosen Kuvittele itsellesi mies, Tuula-Liina Variksen Vaimoni ja Robert James Wallerin Hiljaiset sillat.
