Kalle Päätalon teos "Huonemiehen poika" julkaistiin vuonna 1971. Suuren kysynnän vuoksi kirjasta otettiin Fennica-tietokannan mukaan samana vuonna neljä lisäpainosta ja myöhempinä vuosina monta lisää siten, että 12. painos julkaistiin vuonna 2014. Toisin sanoen vain vuonna 1971 julkaistu voi olla ensipainosta.
Kirjojen keräilijän näkökulmasta sillä, onko kyseessä kirjan aidosti ensimmäinen painos vai jokin myöhäisempi, on yleensä suuri merkitys. On keräilijöitä, joita kiinnostavat vain ensipainokset. Tämän Päätalon kirjan kohdalla aito ensipainos on vuonna 1971 julkaistuista laitoksista se ihan ensimmäinen.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis…
Hei,
Etelä-Saimaa-sanomalehdet (Lappeenranta) löytyvät mikrofilmattuina Lappeenrannan pääkirjastosta vuodesta 1914 lähtien jatkuvasti. Lehdet mikrofilmataan muutaman kuukauden viiveellä. Vanhoja vuosikertoja löytyy myös paperisidoksina, mutta suosittelemme mikrofilmien käyttöä. Opastamme mikrofilmilaitteen käytössä, ja mikrofilmihuoneen saa varattua pääkirjaston neuvonnasta p. 05 6162341 tai neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi. Käyttö on maksutonta.
Myös Carelica-kotiseutukokoelmasta voi lisätietoa aiheesta kysellä.
Jatkosodan aikaisista rautatieliikennekomppanioista ei näyttäisi olevan erillistä kirjallisuutta. Ne mainitaan lyhyesti Valtionrautateiden omassa historiikissa vuodelta 1961 sekä Markku Iskaniuksen väitöskirjassa 2003. Komppanioiden sotapäiväkirjat ovat verkossa saatavilla, mutta ne ovat melko lyhytsanaisia.
22758 1. Rautatieliikennekomppania, 10.8.1944 - 24.10.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394949823
22759 2. Rautatieliikennekomppania, 10.8.1944 - 22.10.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394950009
22760 3. Rautatieliikennekomppania, 12.10.1942 - 1.11.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394950249
22761 4. Rautatieliikennekomppania, 1.3.1943 - 15.12.1943…
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helsingin kirjastoihin on Total English intermediate -tasoa tulossa syksyn mittaan. Ennestään ei HelMet-kirjastoissa tosiaan ole Total English -kurssikirjasarjasta kuin Total English pre-intermediate. Maakuntakirjastoissakin on pre-intermediaten lisäksi vain elementary. Tieteellisten kirjastojenkaan tietokannoissa ei löydy intermediate-tasoa kyseisestä kurssista.
Tarkkaa ajankohtaa kurssin tulosta lainattavaksi Helsingin kirjastoihin on mahdotonta sanoa - ja vain kolmeen kirjastoon on tulossa, sitäpaitsi (Rikhardinkatu, Pasila, Töölö).
Kysymys nro 1:
HelMet-tietokannasta ja Fennicasta löytyy vain yksi Quignardin teos, joka on käännetty:
Kaikki elämän aamut / Pascal Quignard ; suomentanut Annikki Suni /
Helsingissä : Otava, 1992
--> valitettavasti en löytänyt kyseistä sitaattia ko. kirjasta.
Kysymys 2:
FENNICA-bibliografiasta (https://finna.fi ) ei löytynyt viitteitä Nicolas Bouvier'n teoksiin, joten häntä ei liene suomennettu. Yliopistokirjastoista löytyy hänen teoksiaan, myös Helmet-kirjastoista löytyy yksi englanniksi The Japanese chronicles.
Wikipediasta löytyy hänestä myös mukavasti tietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nicolas_Bouvier
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Ilmajoen hymni -nimistä laulua ei löydy. Syksyn myrskyt - niminen laulu löytyi Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=syksyn+myrskyt
En kuitenkaan tiedä, onko kyseessä hakemanne laulu.
Kirjastot ostavat elokuvansa kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joilta saadaan myös kirjastojen tarvitsemat lainaus- ja mahdolliset esitysoikeudet.
Yksittäisiä elokuvia voidaan ostaa myös muuten, jos sopimustoimittaja ei tiettyä elokuvaa tarjoa. Kannattaa tarjota elokuvaa kunnankirjaston tai kirjastokimpan hankinosastolle.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
http://hakemisto.kirjastot.fi/
Valitettavasti näyttää siltä, että Antti Tuurin Äitini suku -sarjaan kuuluvaa romaania Ikitie (2011) ei ole käännetty englanniksi.
SKS:n Suomalaisen kirjallisuuden käännökset Ikitie, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Aliaksen eli salanimen saat lisättyä asiakastietoihisi minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Carlo Collodin teoksesta Le Avventure di Pinocchio (1882) on useita suomennoksia.
Maija Halosen suomennoksessa (1906) alkuteoksen "il terribile Pesce-cane" on suomennettu "hirvittävä haikala".
Elli Sihvon suomennoksessa vuodelta 1927 sama mereneläin on suomennettu "hirveäksi haikalaksi".
Annikki Suni suomensi "il terribile Pesce-cane" -sanan vuonna 1988 "kauheaksi haiksi".
https://www.pinocchio.it/Download/Testo_ufficiale_LeAvventure_di_Pinocchio.pdf
https://it.wikipedia.org/wiki/Il_Terribile_Pesce-cane
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Terrible_Dogfish
Elli Sihvo - "hirveä haikala"
Maija Halonen "hirvittävä haikala"
Kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi Tehotyttö kirja. Se on Tehotytöt, Mojo Jojon moka, tarina juonittelevasta apinasta! Kirjan mukana on kasetti tai cd-levy. Lisäksi tehotytöistä on kokoelmissamme elokuvia sekä kirjastossa käytettävä cd-rom-peli.
Tehotyttöaineistoa voit hakea HelMet aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi teoksen nimi -haulla tai sanahaulla kirjoittamalla hakusanaksi tehotytöt tai powerpuff. Sieltä näet, mistä kirjastoista tehotyttöaineistoa löytyy.
Suomen tilintarkastajien mukaan yhdistysten toiminta- tai vuosikertomuksien kertomuksissa tulisi pyrkiä noudattamaan erityistä selkeyttä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuoden tai toimikauden kohdalle merkitään tehtävässä toimineet henkilöt. Jos tehtävää on hoitanut yksi henkilö koko vuoden, vain hänen nimensä kirjataan. Jos tehtävässä on tapahtunut keskeytyksiä tai muutoksia, kuten ero tehtävästä, merkitään sekä tehtävän aloittanut henkilö, että hänen seuraajansa. Käytäntö auttaa välttämään epäselvyyksiä ja antaa hyvän kuvan yhdistyksen hallinnosta.Yhdistyslain 6 luvun 37 a § korostaa, että toimintakertomukset tulee laatia kirjanpitolain mukaisesti, jos ne liitetään tilinpäätökseen. Tämä koskee erityisesti niitä yhdistyksiä,…
Valitettavasti ei vielä voi. Lainat voi uusia joko paikan päällä kirjastossa, tai maksullisesta puhelinuusintanumerosta 0600-060504 (5.80 mk min + pvm), mikäli kirjat eivät vielä ole myöhässä. Numerossa päivystetään Ma-Pe 12-18.
Saadaksesi tietoa kirjoista, joissa käsitellään työnohjausta, voit tehdä hakuja Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi käyttämällä asiasanaa työnohjaus. Katsomalla Täydet tiedot saat jonkin verran lisätietoja kirjojen sisällöstä, joten selailepa saamistasi viitteistä sopivimmat.
Sisäisestä viestinnästä - oletan nyt, että tässä yhteydessä tarkoitat työyhteisön tai organisaation sisäistä viestintää - voit etsiä kirjoja samaisesta paikasta asiasanoilla sisäinen tiedotus, organisaatioviestintä, viestintä - työyhteisöt.
Finnan artikkelitietokannasta ei löydy tällaista juttua, https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~building%3A%221%2FNLF%2Fa…
HS:n arkistosta löydän vain maininnan lentoperämieskursseille hyväksytyistä, 16.6.1961. Päivänlehden arkiston hausta en löytänyt myöskään enkä Jämsän kirjaston paikallisaineistosta. Sähköinen Päivälehden arkisto, s-postiosoite paivalehdenarkisto@hssaatio.fi,
Etsintää auttaisi, jos olisi tietoa siitä, missä juttu on mahdollisesti julkaistu.
