Nykyinen Suuntimotie oli aiemmalta nimeltään Puistolan asematie. Se missä kohtaa Puistolan asematie 20b on nykyisellä Suuntimotiellä, ei selvinnyt. Poikkikadulla Puistolantie 26:ssa, nykyisessä Puistolantori 4:ssä, sijaitsi Elanto.
Puistolantie 26. Laaksotie. (= Puistolantori 4) Suurmetsä Puistola. Elannon myymälä, jonka edessä puhelinkoppi. mustavalkoinen. Tekijä: Grünberg, Constantin. Ajankohta: kuvausaika 02.08.1966. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.C86D127B-0CEF…
Helsingin kadunnimet 1, s. 195. (pdf).
Highway Flowers on The Regentsin versio Jonny Loken valssista Asfalttikukka. Jonny Loke oli säveltäjä Ernest Pingoudin (1888-1942) salanimi.
Regentsin versiossa valssi on muunnettu nelijakoiseksi twistiksi ja alkuun on lisätty intro, jota alkuperäisessä sävelmässä ei ole. Tätä muunneversiota ei ole julkaistu nuottina. Alkuperäisen Asfalttikukka-valssin nuotit löytyvät esimerkiksi Suuri Toivelaulukirja osa 7:stä. Siitä näkee ainakin nuoteista perusmelodian sekä soinnut. Tabulatuureja kappaleeseen ei ole julkaistu.
Laajempaa nuotinnosta tai tabulatuureja on mahdollista tiedustella Muusikoiden.net-sivuston keskustelufoorumilta. Sen Tanssimusiikki-osiossa on keskusteluketju "Nuotteja + sointuja + sanoja + apua". Osion osoite on http://…
Vaikuttaa siltä, ettei vuonna 2010 ilmestyväksi kaavailtua Eläinkoti pulassa -kirjaa ole julkaistu lainkaan. Kirjastotietokannoista siitä löytyvät vain kustantajan ilmoittamat ennakkotiedot. Kansalliskirjastostakin saatavuustiedot puuttuvat. Vapaakappalekirjastona sen kokoelmiin kirjan voisi ainakin otaksua kuuluvan, mikäli se olisi ilmestynyt - oli painos sitten kuinka pieni hyvänsä.
Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista:
Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992
Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003
Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases,
Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000
Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kirkua taipuu "minä kirun", mutta alaviitteessä kerrotaan että sanan heikkoasteiset muodot (kirun ym.) ovat harvinaisia. Myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello-lehden artikkelissa mainitaan, että kirkua-verbi esiintyy vain harvoin heikkoasteisissa muodoissa (kirun, älä kiru jne.), mutta sitä voidaan tarvittaessa taivuttaa kuten sanaa parkua. Kirunta tosiaan kuulostaa korvaan oudolta, mutta mahdollinen sana se silti varmaankin olisi.
CD-äänikirjoja on jo saatavilla ihan kohtalaisesti, vaikka tietysti painettuihin kirjoihin verrattuna niitä on varsin vähän. Uusi kirjallisuus on myös suhteellisesti vahvemmin edustettuna kuin vanhat klassikot. Ei ole myöskään aina selvää, mikä kirja oikeastaan on klassikko ja mikä ei, mutta vastaan sen perusteella, mitä kirjoja pidän itse klassikkoina.
Kymmentä klassikkoa on aika mahdoton valita tietämättä, millaisia kirjoja haluatte kirjakerhossanne lukea. Laitan siksi pidemmän listan kirjoista, jotta voitte katsoa niistä mieleisimpiä. Täytyy todeta, että klassikot ovat väkisinkin tekijöiltään aika miesvaltaisia. Olen rajannut pois varsinaisen lastenkirjallisuuden sekä kuunnelmat, jotka on vain sovitettu alkuperäisestä teoksesta.…
Irja Rane itse on syntynyt Ikaalisissa, jonka murre, samoin kuin Kiikankin, kuuluu Ylä-Satakunnan murteiden alueeseen. Irja Ranen Naurava neitsyt –romaani koostuu kolmesta osasta, joiden tapahtumat ja henkilöt elävät eri maissa ja eri aikoina. Olisiko Irja Rane henkilöidensä erilaisista taustoista huolimatta kuitenkin halunnut antaa teoksensa kielelle samantyyppisen pohjan, jonka sinä äitisi kielen tuntijana tunnistit?
Isäsi lausuma runo on tosiaan Juhani Ahon, ja nimeltään Karhunnahka. Se on julkaistu ainakin Einar Fieandtin ja Helmi Krohnin kokoamassa runokirjassa Ilvola: eläinopillinen runovalikoima (1924) ja kirjassa Lukutunnin kirja. V, Lukemisen oppikirja kansakoulun V tai VI luokalle (1964). Kysele kirjoja kaukolainaan…
Kaivattu kirja saattaisi olla S. J. Watsonin Kun suljen silmäni (Bazar, 2012).
"Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois.
Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta kuin mitä Christinen aviomies hänelle…
Sanoin "Onnen maa kangastaa rakkain silmissäsi sun" alkaa Unto Monosen tango Rakastunut. 60-luvulla sen levytti ainakin "Suomen Robertino" Matti Hyvönen.
https://www.youtube.com/watch?v=Ieo5c2IrWGM
Kirsi Kunnaksen käännöksessä Little Bo Beep on Pikku Tilli Talli (Hanhiemon iloinen lipas, WSOY useita painoksia).
"Pikku Tilli Talli kadotti karitsansa. / Eikä hän tiennyt vaikka susi ois ne vienyt…"
Marja-Leena Mikkolan kääntämänä loru on nimeltään Pikkuinen Pirpana (Hanhiemon runoja, Otava 2000.
"Pirpana lampaansa kadotti / eikä tiennyt mistä etsisi…"
Yli 250 suomalaista kirkkoa kattavasta Juha Vartiaisen Suuresta alttaritaulukirjasta ja hänen toimittamastaan hieman suppeammasta Alttaritauluja Suomen kirkoista -kirjasta voi poimia esimerkiksi sellaisia merkittäviä tekijänimiä kuin Väinö Aaltonen, Adolf von Becker, Pekka Halonen, Juho Rissanen ja Veikko Vionoja, joiden tuotannossa kirkkoihin toteutetut teokset ovat harvalukuisia poikkeuksia.
Kuvanveistäjänä paremmin tunnettu Väinö Aaltonen maalasi uransa aikana yhden alttaritaulun. Karinaisten kirkkoon tehdystä maalauksesta käytetään lähteestä riippuen nimeä Syntinen nainen Jeesuksen edessä, Kristus ja Hänen eteensä polvistunut nainen tai Jeesus ja Maria Magdalena. Taiteilija teki tämän harvinaisen maalauksen kaiketikin siksi, että…
Liitekuvan lukolliset tolpat ovat pohjaveden havaintoputkia.
"Pohjavesiesiintymään asennettavien havaintoputkien avulla voidaan selvittää pohjavedenpinnan korkeusasemaa ja tarkkailla siinä tapahtuvia muutoksia toistuvien mittausten avulla. Eri pisteisiin sijoitetuista havaintoputkista saatavien korkeustasotietojen perusteella voidaan määrittää pohjaveden virtaussuunnat. Havaintoputkista otettavien vesinäytteiden avulla voidaan tutkia pohjaveden laatuominaisuuksia. Putkiin asennettavien mittalaitteiden avulla voidaan jatkuvatoimisesti mitata pohjaveden virtauksia sekä seurata pohjaveden laatua."
"Pohjaveden havaintoputki koostuu maanpinnan yläpuolisesta putkiosuudesta ja siihen liittyvästä kansirakenteesta sekä maanpinnan alapuoli…
Hei!
Audenin runo "Funeral blues" on suomennettu. Sen on suomentanut Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet kuuluvat näin: Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa,kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
Mäkilä oli pohjalainen vakavamielinen ja uskovainen talousaliupseeri, jolla oli kova työ saada välineet ja ruoat riittämään ja jota miehet tästä syystä pitivät kovinkin pihinä. Hänen omin sanoinsa: Kynsin hampahin m'oon pitänyt kii, n'ottei ihan vietääs kaikkia. Mun pitääs ruokkia ja vaatettaa sataviiskymmentä miestä paljaan käsin.
Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöihin tutustuu parhaiten lukemalla kirjan, jota löytyy Suomen jokaisesta kirjastosta. Analyysia teoksesta löytyy myös, esim. Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja) ja Helen, Olli: Tunnetko Tuntemattoman? Aamulehti 2005…
Materiaalia näyttäisi olevan niukasti. Tutkin erinäisiä Helsingin historiasta kirjoitettuja teoksia, mutta Sofianlehdon vastaanottokoti mainittiin niissä vain ohimennen. Sofianlehdosta on kirjoitettu yliopistollisia tutkielmia 1950- ja 1960-luvuilla:
T. Annala, Lasten toiminnantarpeen tyydyttämisestä Sofianlehdon vastaanottokodissa ajalla 25.11. - 10.12.1954 (Helsinki 1954)
https://www.finna.fi/Record/tuni.994104884205973
K. Jokinen, Sofianlehdon vastaanottokodin koululaisosastot (Tampere 1969)
https://www.finna.fi/Record/tuni.992883404205973
M.-L. Wasenius, Sofianlehdon vastaanottokotiin vuonna 1965 sijoitettujen au-lasten ja heidän äitiensä olosuhteet (Tampere 1968)
https://www.finna.fi/Record/tuni.…
Varmaa tietoa ei ole, mutta eri tutkimusten mukaan on saatu tällaisia tuloksia, mitkä mainitaan jääkarhua käsittelevässä wikipedia-artikkelissa.
Jääkarhu polveutuu ruskeakarhusta. Geenitutkimuksissa jääkarhun syntymisestä on annettu erilaisia ajoituksia. Vuonna 2010 julkaistun mitokondrio-DNA:sta tehdyn tutkimuksen mukaan jääkarhu erosi ruskeakarhusta noin 150 000 vuotta sitten ja sopeutui nopeasti elämään arktisella merijäällä.[3] Vuonna 2012 Science-lehdessä julkaistun nDNA-tutkimuksen mukaan ero tapahtui 600 000 vuotta sitten. Samana vuonna Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan ero tapahtui 4–5 miljoonaa vuotta sitten, mutta senkin jälkeen lajien…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa hankintaehdotuksen toteutuminen ei edellytä tiettyä lukumäärää ehdotuksia. Aineiston valintaan vaikuttavat kirjaston yleiset valintaperiaatteet, mm. teoksen arvioitu kysyntä. Vain pieni osa kirjaston kokoelmasta on hankintaehdotuksia, mutta sitä ei erikseen tilastoida.
Kyseisistä Eino Leinon runoista ei löytynyt saksannosta.
"Terve, Ukrainasta" löytyy Robert Moretonin tuore englanninnos: https://linguafennica.wordpress.com/2022/02/26/hail-to-ukraine-terve-uk…
Ukrainalainen lehtimies ja historiantutkija Bohdan Kentrschynskyj on kääntänyt "Terve, Ukrainan" ukrainaksi. Käännös löytyy ainakin tästä lehdestä, sivulta 5: https://vydavnytstvo.plastscouting.org/yunak/arkhiv/1981_2.pdf
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%95%D0%B9%D0%BD%D0%BE_%D0%9B%D0%B5%D0%…
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%B5%D0%BD%D1%82%D1%80%D0%B6%D0%B…
Diplomi on oppimäärän suorittamisesta saatu todistus. "Polyteknillinen Opisto muutettiin yliopiston tasoiseksi Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi huhtikuun 2. päivänä 1908. Nimenmuutoksen myötä opiskelijat saivat ylioppilaan oikeudet, vakituiset opettajat professorin tittelin, tutkintosäännössä määriteltiin teknillinen tohtorin tutkinto ja oppilaitoksessa otettiin käyttöön entisen koulumaisen opetusmuodon sijaan rajoitettu opiskeluvapaus. Koko oppilaitoksen kurssin läpäisseet opiskelijat saivat valmistuessaan saksalaisella kielialueella 1800-luvun loppupuolella totuttuun tapaan päästötodistuksen eli diplomin. Vastaavasti korkeakoulusta valmistuvat tohtorit saivat tohtoridiplomin." Linkki Aalto yliopiston historiikkiinYlemmän…
Kaarina Korpin kirjasta "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten" (Karisto, 1947, 2. painos, s. 22-26) löytyy laulu "Tontut jouluyönä", joka alkaa: "Jouluyönä hämyisehen aikaan koko salo vaipuu sadun taikaan". Laulun on säveltänyt Armas Nyman ja sanoittanut ilmeisesti Kaarina Korppi. Kirjassa on laulun melodianuotinnos, sanat ja leikkiohjeet.
