Johann Strauss nuoremman säveltämää operettia "Eine Nacht in Venedig" eli "Yö Venetsiassa" on esitetty suomeksi ainakin vuonna 1930 Reino Hirvisepän suomentamana ja vuonna 1954 Yrjö Kostermaan suomentamana ja ilmeisesti myös vuonna 2013 Lohjalla. Suomenkielistä librettoa en löytänyt, mutta Riikka Hakola on levyttänyt "Frutti di mare" -osan suomeksi. Suomennos on Yrjö Kostermaan. Tämä esitys sisältyy cd-levylle "Operetin lumoa" (OperArt, 2013; OperArt ART001). Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta. Lähteitä:Encore : Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitystietokanta:https://encore.opera.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiLohjan Yö Venetsiassa -esityksen esite:https://bin.yhdistysavain.fi/1573151/…
Olisikohan etsimäsi kirja Terttu Nousiaisen Vulle-herra Helsingistä (1957).Ulla Nousiainen -nimisestä lastenkirjailijasta en löytänyt mitään tietoja.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1433045Kirjasta löytyy helposti kuva googlettamalla.
Kierkegaardin Joko-tahi -teosta ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa näyttää olevan paikalla kirja Sören kierkegaardin teoksia osat 1 ja 2, johon Joko tahi sisältyy Koskenniemen suomennoksena.
http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Ehdotan Salme Setälän kirjaa Kirjoitan pojalleni (WSOY 1971). Arkkitehtiopinnoistaan Salme Setälä kertoo kirjassaan Polusteekin koulussa - opiskelua kymmenluvulla (Otava 1970) ja työstään kirjassa Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta (WSOY 1973).
Ohje, siis päivämäärät on päivitetty:
Lainat eivät eräänny 30.11.2020–10.1.2021. Lisäksi kirjasto on jatkanut 1.10.–29.11.2020 erääntyneiden lainojen laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
Lainat erääntyvät 11.1.2021 alkaen porrastetusti.
Jos eräpäivätiedotteet ovat aiemmin tulleet sähköpostiisi, niin ilmeisesti palvelussa on ollut häiriö. Eräpäivätiedotteita on joskus jäänyt lähettämättä, jos lainausjärjestelmämme on ollut kovin kuormitettu esim. versionvaihdon tai huoltotöiden takia.
Kirjan voi varata heti kun ensimmäinen nide ilmestyy HelMet-tietokantaan lainattavana laitoksena, eli kirja ei saa olla ”käsittelyssä” vaan ”hyllyssä”. Hankintatoimiston mukaan kirja ilmestyy suomeksi kuitenkin vasta elokuussa, joten menee aikaa ennen kuin se on lainattavissa. Kannattaa seurata tilannetta osoitteessa: www.helmet.fi.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei Anneli Kivelästä oikein löydy lehtiartikkeleita. Arto- ja Aleksi-tietokannoista ei löytynyt oikein mitään, ei edes mainintoja hänen kirjojensa arvosteluista. Myöskään tutkimani kirjallisuuden hakuteokset näytä sisältävän tietoja Anneli Kivelästä.
Varmaankin paras tietolähde Anneli Kivelästä on Kirjasammon sivu osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175986474216#.VRU…. Vasemmasta reunasta löytyy myös hänen kirjasarjaansa käsittelevä artikkeli. Hiukan tietoa löytyy myös Kivelän kustantajan Kariston sivuilta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k….
Itse en tällaista sanontaa ole kuullut, mutta yleisen elämänkokemuksen pohjalta vastaisin, että ei varmaankaan pidä paikkaansa. Asiaa on tietysti mahdotonta kenenkään tietää (pitäisi ensin saada lista kaikista IBM:n tuotteita tai palveluita ostaneista ja sitten tieto heistä jokaisesta, onko elämän varrelle sattunut potkuja), mutta voidaan myös loogisesti kysyä, millä tavalla IBM:n tuotteiden ostaminen voisi varjella potkuilta. Näillä asioilla ei yksinkertaisesti ole mitään sellaista yhteyttä, joka edes teoriassa voisi suojella ketään potkuilta.
Jos taas kysyjä tarkoittaa sitä, ettei kukaan IBM:n palveluksessa ollut olisi koskaan saanut potkuja, lyhyelläkin googlaamisella voi todeta, ettei tämä ainakaan pidä paikkaansa.
Heikki Poroila
Kansallisbiografian artikkeli Arto Paasilinnasta kuvaa mm. hänen tekstiään ja tyyliään. Artikkeli löytyy alta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4903
Perusteellisempaa tietoa löytyy vaikkapa alla mainituista kirjoista. Kirjat saa lainaan Vaski-kirjastoista:
- Kirjailija Arto Paasilinnan elämä, teokset ja kritiikki : esitelmäopas / toimittaneet Eeva-Liisa Lehtinen & Katri Sarmavuori
- Onnellinen mies : kirjailija Arto Paasilinnan elämä / Jouni K. Kemppainen
https://vaski.finna.fi/
Kysy museolta -palvelun ammattilainen (Valokuvataiteen museosta) on antanut ohjeita lasinegatiivien puhdistamiseen:
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=376 . Sama palvelu on ottanut kantaa myös lasinegatiivien digitointiin :https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=14 .
Viikin kirjasto on remontin vuoksi suljettuna 27.10-11.11.08. Tästä syystä Viikki on väliaikaisesti poistettu varaustenhakulistalta. Lisätietoja saa Viikin kirjaston sivuilta osoitteesta www.lib.hel.fiIviikki/
Kysymäsi kirja löytyy Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta. Kirjaston Veera -tietokannan mukaan kirjan saa kotilainaan. Pyydä kotipaikkakuntasi kirjastoa tilaamaan kirja sieltä kaukolainaksi.
Venäjän ja Itä-euroopan instituutin kirjaston yhteystiedot:
http://www.rusin.fi/library1/
Vuonna 1972 voimassa olleet lastensuojelulaki ja -asetus löytyvät kyseisen vuoden Suomen Laki -teoksesta. Tuolloin voimassa olleesta lainsäädännöstä ei ole olemassa verkkoversiota. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on vanhat lakikirjat ja niitä voi tulla lukemaan ja vaikka kopioimaan tai skannaamaan. Kirjasto ei voi skannata lakikirjojen sisältöä, koska ne eivät ole tekijänoikeusvapaita teoksia.
Jos haluaa ottaa paperikopioita julkaisuista, kannattaa kirjastoon tullessa olla kopiokortti mukana. Kopiokoneemme toimii Unigrafian kopiokorteilla, joita myydään useissa paikoissa Helsingissä mutta ei Eduskunnan kirjastossa. (Linkki Unigrafian sivuille) http://www.unigrafia.fi/fi/tulostus_ja_kopiointi/kopiokorttien_myyntipi…
Kirja on Rudolf Björnssonin ”Työväenverta ja herrasväenverta, rakkaus romaani nykyisestä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taistelusta otettuine aiheineen” (Otto Andersin, 1900-1901). Tämän tiesi kertoa ”Työmies”-lehden 30.12.1901 arvostelu.
Tämännimistä runoa ei löytynyt ainakaan seuraavista Hilja Haahden kokoelmista:
- Valitut runot
- Muistoköynnös
- Kunnia Herran
- Kymmenen neitsyttä
- Tähti johtaa
- Juhlamuisto
- Ikiaartehet sekä muita sävelrunoelmia
- Vanhaa ja uutta
- Tuomenterttuja
- Ikiaartehet, Idän tietäjät, Kymmenen neitsyttä
- Valittuja runoja
- Oraita
Hänen runojaan on kuitenkin julkaistu myös mm. lastenkirjoissa.
Tuntisiko joku lukijoista tämän runon?
Kirjallisuuden kaikkein tunnetuin yksikätinen on Barrien Peter Panin kapteeni Koukku. Krokotiili on syönyt häneltä toisen käden ja
ja jahtaa Koukkua saadakseen toisenkin. Onneksi krokotiili on nielaissut herätyskellon ja tikittää siksi koko ajan.
Muita invalideja:
Manninen, Kirsti : Kun taivas putoaa, Taivas sinivalkoinen
Melville, Herman : Moby Dick eli Valkoinen valas
Stevenson : Aarresaari
Tuulio, Tyyni : Marja-Liisan oma koti (hänen aviomiehensä on menettänyt jatkosodassa kätensä)
Mikki Hiiren arkkivihollinen Musta Pekka oli nimeltään ennen toista maailmansotaa Jopi Jalkapuoli.
Maailmansodassa niin monet invalidisoituivat, että nimi muutettiin korrektimmaksi Musta Pekaksi, joskus vain pelkkä Pekka.
Kammottavimman…
Tämän artikkelin mukaan englanninkielinen nimi on peräisin siemenkatalogista vuodelta 1869. Pihvitomaatti on suuri ja lihaisa ja siinä on vähän siemeniä. Katalogi kuvaili lajiketta "kiinteäksi ja lihaisaksi kuin pihvi". Tästä tuli nimitys beefsteak tomato tai Isossa-Britanniassa pelkkä beef tomato. Suomalainen nimi lienee suora käännös.
