Olisikohan pohjalla karjalanmurteen sana nakris eli suomeksi nauris?
https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/suomessa-sataa-laariin
Nakriainen siitä hellittelymuoto?
Valitettavasti valtion oppikouluista ei ole tehty vastaavaa luetteloa. Kansallisarkistosta kerrottiin, että vuosittain julkaistavassa Suomen Valtiokalenterissa luetellaan mm. valtion oppikoulut. Suomen valtiokalenterit myös 1930- ja 1940-luvuilta löytyvät Jyväskylän kaupungin pääkirjastosta:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_687834046_facet_queries=&p_r_p_687834046_search_query=suomen+valtiokalenteri&p_r_p_687834046_search_type=solr&p_r_p_687834046_sort_advice=field%3DRelevance%26direction%3DDescending
Finna.fi -hakupalvelusta sarjan nimellä hakemalla löytyy 18 eri kirjaa/nimekettä: Hoitotäti, Ensimmäinen ukonilma, Nippe ja ystävät, Hyppelin onnen päivät, Samulin leikit, Uusi opettaja, Eksyksissä, Suosikkilelut, Leija, Muutto, Tytin seikkailu, Sairaalassa, Suuri aalto, Silmälasit, Ensimmäinen koulupäivä, Uusi vauva, Pettymys ja Hammaslääkärissä (https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0… ).
Tony Hutchings on ollut kuvittajana 13 kirjassa (https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0… ).
Signeerausta ei löytynyt Signaturer-listasta eikä nimistäkään oikein löydy tuohon sopivaa, https://www.signaturer.se/Europa/arabia.htm.
Asiasta kannattaa kysyä vanhoja astioita myyvistä liikkeistä, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/ tai Astiataivas, https://www.astiataivas.fi/.
Myös Arabialta voi kysyä, https://arabia.fi/arabiasta/ota-yhteytta
Benjamin Spockin lastenhoitokirjat olivat suosittuja 50- ja 60-luvulla.Samoja kirjoja on vieläkin saatavilla
kirjastoissa, mutta uusina painoksina. Tervettä järkeä lastenhoitoon, Järkevää lastenhoitoa.
Suomalaisista tekijöistä mainittakoon Kalle Österlund:Vauva ja sen hoito sekä Leikki-ikäinen lapsi.
Tällä hetkellä ko kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa eikä sitä ole myöskään tilattu. Oulun ja Jyväskylän yliopistojen kirjastojen sekä Åbo akademin kirjaston kokoelmiin se kyllä kuuluu. Kaukopalvelun kautta se on tilattavissa, lisätietoa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ Voitte halutessanne jättää Helsingin kaupunginkirjastolle myös hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp tai asioimalla virkailijan kanssa.
Voit tilata muista Aurora-kirjastoista hyllyssä olevaa aineistoa, jos Sinulla on IntroAktiivi -tunnus, jonka saa maksutta Aurora-kirjastoista. Varausmaksu muista Aurora-kirjastoista on tänä vuonna 1 e. Lisätietoja www.rovaniemi.fi/aurora/intro.Aintro.htm
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on mahdollista päästä käyttämään ASKO-asiakastietokonetta. Koneelle kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin sekä nelinumeroisen pin-tunnuksen.
Koneilta on pääsy internetiin. Lisäksi koneilta löytyvät tavallisimmat toimisto-ohjelmat sekä valikoima eri tietokantoja.
Voit tulostaa asiakastietokoneilta väri- ja mustavalkotulosteita. Tulosteet maksavat 30 senttiä/sivu.
Lisätietoa ASKO-koneista löydät täältä:
http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet
Etsiskelimme runotietokannoista ja kyselimme valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistaltakin, mutta kukaan ei tunnistanut etsimääsi sitaattia. Tunnistaisikohan joku lukijoistamme?
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Teuvo Pakkalan tekijänoikeudet ovat jo rauenneet, sillä kirjailijan kuolemasta on kulunut jo paljon yli 70 vuotta – Pakkala kuoli 1925 –, joka on tekijänoikeuslain määrittämä teosten suoja-aika (43 §). Koska tekijänoikeus ei enää suojaa hänen teoksiaan, niitä voi vapaasti siteerata tai vaikka julkaista uudelleen. Ainoa mahdollisuus kieltää julkaisu on ns. klassikkosuoja (53 §), mutta sitä voi käyttää ainoastaan Opetusministeriö tapauksissa, joissa ”teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla…
Vanhoista matrikkeleista (1909, 1926) kuvia ei valitettavasti löydy.
Kyseessä lienee
Fredrik Edvard Grönroos, syntynyt Kristiinankaupungissa 27.9.1849, ylioppilas 19.6.1868, tuomarin tutkinto 13.12.1872, varatuomari 31.5.1876, kuollut Seinäjoella 12.11.1920
Grönroos toimi vuosina 1884-1890 mm. Vaasan hovioikeudessa suomen kielen kääntäjänä, joten hän lienee ollut vahva molemmissa kotimaisissa kielissä (mitä tietysti edellytti hänen myöhempi toimintansa tuomarinakin ymmärtääkseni vahvasti suomenkielisellä alueella).
Grönroos toimi noin vuoteen 1914 Saloisten tuomiokunnan tuomarina (alueeseen kuuluivat Saloisten pitäjä, Salon ja Vihannin kappelit, Pyhäjoen pitäjä, Merijärven kappeli, Oulaisten pitäjä, Kalajoen ja Alavieskan pitäjät, Raution…
Tommy Tabermannin runo Palavaan taloon on kokoelmasta Sallittu hedelmä (1994 ja 1998). Runo sisältyy myös teokseen Elämä on kaunis : runoja, säkeitä ja värssyjä muistoksi, kiitokseksi ja omaksi iloksi (toimittaneet Sinikka Pellinen ja Soile Tapola, 1994).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseisessä Muumilaakson tarinoiden jaksossa oltiin teatterissa, johon muumiperhe oli pelastautunut tulvalta. Kyse oli siis teatterin rekvisiitasta. Teattereissa rekvisiitat valmistaa tarpeistonhoitaja tai -valmistaja. Niiden valmistaminen kuuluu teatterin lavastamon tehtäviin. Elokuvissa ja televisiossa lavasteista ja tarpeistosta vastaavan henkilön tehtävänimeke on rekvisitööri.
Rekvisiittaa valmistetaan monenlaisista materiaaleista. Ruokia valmistetaan esimerkiksi vaahtomuovista, levystä, kipsistä ja lasikuidusta. Niissä voi olla päällä maalia ja lakkaa.
Lähteet ja lisätietoa
Helsingin Kaupunginteatterin lavastamon esittelyvideo: https://hkt.fi/backstage/lavastamo/
Jyväskylän kaupunginteatterin tarpeistonhoitajien…
Kumpikohan rakennuksista mahtaa olla kysyjän mielessä? Pitkänsillan eteläpuolella vasemmalla on Unioninkadulla taloyhtiö Bostadsaktiebolaget Unionsgatan 45, ja rannansuuntaisesti Siltavuorenranta 16.
Siltavuorenranta 16 valmistui vuonna 1885. Se oli alunperin Provianttimakasiini (viljamakasiini venäläiselle sotilasväelle), sitten Sota-arkiston käytössä ja sen jälkeen Kansallisarkiston lisätiloina.
Unioninkatu 45 valmistui vuonna 1926. Se tunnettiin myös nimellä Pikku Naantali.
Lähteet:
Ollila, Kaija : Puhvelista Punatulkkuun
[Helsinki] : Helsingin Sanomat, 1977
Helsingin vanhoja kortteleita : [1]
9519133585 kovakantinen
https://www.finna.fi/Record/hkm.C6CB42B9-71B9-401A-8D9D-1A292D9680AF?si…
https://finna.…
