Vastavirtaan-nimellä on kirjoitettu Stalinin ajan vankileireille sijoittuva muistelmateos. Anna Eskuri muistelee siinä elämäänsä Neuvosto-Venäjällä. Vuonna 1901 syntynyt Eskuri avioitui venäläisen miehen kanssa, joutui vankileirille 1937 ja vapautui 1947. Ensimmäinen ja toinen aviomies katosivat puhdistuksissa.
Helsingin Sanomat 11.8.1983
WSOY julkaisi tämän Kaisu Mikkolan toimittaman kirjan 1982. Eskuri vieraili Suomessa useaan otteeseen. Hän kuoli Georgiassa vuonna 1992.
Kirjan kannessa ei tosin ole peiliä, vaan valokuva nuorestaparista. Valokuvan lasi on särkynyt. Voisikohan se kuitenkin olla muistelemasi teos, aihepiiri ja kirjan nimi osuisivat yhteen? https://www.kirjajalehtilinna.fi/tuote/vastavirtaan/
Kappaleen nimi on "Alfa, Romeo". Kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja esittänyt artisti nimeltään Paajanen. Hänen oikea nimensä on Mauno Paajanen (s. 1960). Kappale on julkaistu vuonna 1979 studioalbumilla "Psyko".
Valitettavasti emme voi kustannussyistä hankkia kaikkia pääsykoekirjoja Lumon kirjastoon, vaan joudumme tekemään tarkkaa valintaa. Kysymiäsi kirjoja on hankittu Espoon ja Helsingin kirjastoihin. Ne ovat myös tulossa Tikkurilan kokoelmiin. Sinun kannattaa tehdä varaus HelMet-järjestelmään osoitteessa www.helmet.fi ja laittaa noutopaikaksi Lumon kirjasto. Varauksen tehdäksesi tarvitset kirjastokortin ja tunnusluvun. Jos Sinulla ei niitä ole, niin saat ne kirjastostasi sekä opastusta HelMetin käyttöön. Kirjavaraukset maksavat 0,50 €/kpl.
Veistäjä on Tilla Kekki. Patsaan nimi on Aikojen Saatto 2005.
Tässä lisätietoa kuvanveistäjästä
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=2375
Elokuva I'm losing you perustuu Bruce Wagnerin omaan samannimiseen romaaniin. Elokuvan arvosteluissa kerrotaan, että elokuva sisältää paljon viittauksia muihin elokuviin ja kirjallisuuteen.
Eräässä amerikkalaisessa arvostelussa mainittiin Emily Dickinson, (ks.internetosoite http://www.rottentomatoes.com/click/movie-1087760/reviews.php?critic=al…).
Mahtaisiko hän olla elokuvassa viitattu runoilija?
Emily Dickinsonin runossa After Great Pain on lopussa sanat, joihin arvostelussa viitataan:
After Great Pain, A Formal Feeling Comes
After great pain, a formal feeling comes —
The Nerves sit ceremonious, like Tombs —
The stiff Heart questions was it He, that bore,
And Yesterday, or Centuries before?
The Feet, mechanical, go round —
Of Ground, or…
Teosta Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa ei ole käännetty kiinaksi tai japaniksi eikä muillekaan kielille. Siitä on olemassa ainoastaan suomenkielinen versio.
Tiedot tarkistettu Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia, https://finna.fi ).
Hilsu todella tarkoittaa heilaa, mielitiettyä, tyttöä Heikki Paunosen Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii -sanakirjassa, mutta wiptroonan merkitystä ei löytynyt. Kysyn asiaa vielä laajemmin muilta kirjastonhoitajilta tässä palvelussa ja palaan asiaan, jos merkitys selviää.
Näkemättä ja selaamatta kirjoja en ihan uskalla suoraan suositella sinulle sopivaa lähdeaineistoa. Mutta annan hakusanoja, joilla voit lähteä etsimään kirjallisuutta kirjastojen tietokannoista.
Ainakin näitä seuraavia sanoja voit naputella tietokantojen hakulaatikkoon yhdessä ja erikseen:
muoti
teoriat
muotiala
vaatesuunnittelu
Kokeile pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hakua: http://www.helmet.fi
Laita hakulaatikkoon: muoti teoriat
Listalla on ensimmäisenä tämmöinen opus, joka tosin on oppikirjaksi mainittu:
-Reilly, Andrew: Key concepts for the fashion industry
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2159059?lang=fin
Antoisampi sinulle on kyllä yliopistojen ja korkeakoulujen yhteinen tietokanta Melinda:
http://finna.fi
Kokeile…
Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyy vielä.
Hakuun tarvittiin lehden koko nimi eli Novita : neulomisen uudet tuulet.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.759894
Lehti on tilattavissa lukusalikäyttöön. Lukusalissa on usein kopiointimahdollisuus eli kannattaa kysellä etukäteen kopioiden hinta.
Arkkitehti Erik Johan (Jean) Wikistä (joskus tosiaan Wiik), 1804-79, ei tunnu kovin helposti löytyvän elämäkertatietoja yleisen kirjaston kokoelmista.
Lyhyesti hänen elämäkertatietonsa käydään läpi hakuteoksissa Arkkitehtuurin sanakirja, WSOY, 1999; Fokus Taide, osa 2; Otavan iso tietosanakirja, osa 9; Uppslagsverket Finland, osa 3. Teoksessa Okkonen, O. Suomen taiteen historia, 1955 Wik mainitaan, samoin Ars - Suomen taide, osat 2 ja 3 sisältävät tietoa hänestä.
Teoksesta Uudenmaan läänin kirkot, 1988 löytyy tietoja ja kuvia Wikin suunnittelemista kirkoista ja myöskin teoksessa Carl Ludvig Engel 1778-1840, Näyttely Helsingin Tuomiokirkon kryptassa, 1990 on mainintoja Wikin toiminnasta - valitettavasti teoksesta puuttuu henkilöhakemisto…
Vaikka Yrjö Kokon teos Pessi ja Illusia onkin alunperin ilmestynyt jo vuonna 1944, siitä on ilmestynyt ainakin lyhennetty lastenpainos myös vuonna 1963. Ehdottaisin tätä kirjaa, koska se sisältää tarinan jokisimpukasta, joka kehittelee sisälleen imaisemastaan Illusia-keijun kyyneleestä helmen. Tosin en löytänyt kirjasta mainitsemaasi jokihelmisimpukan tieteellistä nimeä. Monissa muissa kirjan tarinoissa niiden päähenkilöistä - siis eläimistä ja kasveista - kylläkin käytetään tieteellisiä nimiä.
Pessin ja Illusian saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spessi%20ja%20illusia__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Pasilan kirjavarastossa on avoimet ovet 12.9. - 12.12. 2018…
Ateneumin taidemuseon suojissa toimii myös kirjasto, arkisto ja tutkijakirjasto, https://www.kansallisgalleria.fi/fi/arkiston-ja-kirjaston-tietopalvelu, joka on oikea paikka kysyä taulujen signeerauksia.
Voit järjestää arvonimet järjestykseen Tuulikki Holopaisen Sihteerin & assistentin käsikirjasta löytyvän arvonimien luokituksen avulla. Se pohjautuu Tasavallan presidentin asetukseen arvonimistä (Finlex 381/2000).
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista kyseisiä nuotteja ei löydy, mutta ne voidaan tilata kauttamme kaukolainana muualta. Kaukolainatilauslomakkeen voi täyttää joko lähikirjastossa tai internetin kautta Vaasan kaupunginkirjaston sivuilta (www.vaasa.fi - Julkiset palvelut - Kirjastopalvelut - Kaukolainatilaus)
Näin asia todella on, Steven Gallowayn vuonna 2008 ilmestynyttä The cellist of Sarajevo -romaania ei valitettavasti ole julkaistu suomenkielisenä laitoksena.
Valitettavasti emme pysty yksilöimään tietojasi emmekä tarkistamaan, onko kirja palautunut.
Mihin kirjastoon lähetit kirjan?
Normaalitilanteessa Helmet-kirjastoissa postin mukana palautunut laina palautetaan heti, kun se on saapunut kirjastoon.
Mikäli kirja näkyy edelleen tiedoissasi, voit lähettää kirjan tiedot (kirjan nimi + viivakoodi), niin voimme tarkistaa, onko kirja mennyt palauttamatta hyllyyn.
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy tietojasi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteristä. Jos kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastietue poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjaston toimipaikasta esittämällä Helmet-kirjastojen hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
