Voisikohan kyseessä olla jokin kaksoisjalkaisten luokkaan kuuluva, esimerkiksi hietatuhatjalkainen? Tuntomerkkejä voi tarkastella Ötökkätiedon sivulta. Hietatuhatjalkaiset ovat Ötökkätiedon mukaan puutarhalle harmittomia.
Anton Tšehovin novellista V ovrage (1899), Rotkossa, on kaksi suomennosta.L. Helon suomennos sisältyy teokseen Tshehov, A. P. Kertomuksia (Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1953)Ulla-Liisa Heinon suomennos on julkaistu teoksissa Tšehov, Anton. Suuret kertomukset. 2 (Otava, 1961), Nainen ja sylikoira (Otava, 19973) ja Tšehov, Anton. Mestarinovelleja. 2 (Otava, 1975). Anton Tšehovin novellista Nevesta (1903), Morsian, on neljä suomennosta.Matti Lehmosen suomennos sisältyy teokseen Tshehov, A. P. Valittuja : Kertomuksia ja novelleja. 2 (SMIA, 1945).L. Helon ja V. Leväsen suomennos on luettavissa teoksesta Tshehov, A. P. Kertomuksia (Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1953).Juhani Konkan…
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (HelMet= pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen kirjastoverkko) löytyvät seuraavat Eino Leinon ja Aila Meriluodon englanniksi käännetyt teokset:
Leino, Eino: Whitsongs (1978)
Sen lisäksi Heikki Sarmanto on säveltänyt lauluja Eino Leinon runoihin. Käännökset on tehnyt Aina Swan Cutler. Teos nimeltään Moment Musical (2003)löytyy sekä CD-levynä että nuottina.
Meriluoto, Aila: Statue of Fire: The Collected early poetry of Aila Meriluoto; translated from the original Finnish (1993). Kääntäjät Leo Vuosalo ja Steve Stone.
Tietoa Pat Conroysta on esimerkiksi sivuilla
http://www.taiyin.net/conroy/bio.html
http://surfsc.com/scbooks/patconroy.htm
http://www.geocities.com/lowenstein1992/
http://europe.cnn.com/2000/books/news/11/17/pat.conroy.ap/
http://www.anythingsouthern.com/listing.asp?CategoryID=1388
suomenkielistä aineistoa ei ole löytynyt.
Suomen linnoitusten historiasta löytyi useampia teoksia, mahtaisiko joku näistä olla lukemanne:
Arimo, Reino, Suomen linnoittamisen historia 1918-1944, Otava, 1981.
Kauranen, Veli, Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit, Tykkimiehet, 2005.
Linnat ja linnoitukset, Museovirasto, 1975.
Sorko, Timo, Linjoja ja linnoituksia, Osa 1 : Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939, Kopijyvä, 2003.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/ . Valitsemalla aihehaun ja kirjoittamalla hakusanaksi linnoitukset tai linnoittaminen löydät lisää aiheeseen liittyviä kirjoja.
Monien kirjastojen mukaan suomenkielistä termiä ei ole, mutta ainakin näitä termejä on käytetty joissakin kirjastoissa: luokkasarja, kouluille lainattavat kirjasarjat, oheislukemistot. Ilmeisesti ei siis ole ainakaan yhtä, kaikkien käyttämää vastinetta.
Vanhat tietokonepelit ovat valitettavasti hävinneet kirjaston kokoelmista jo aikoja sitten. Itse Oulunkylän kirjastossa pitkään työskennelleenä en muista tuolta ajalta meiltä muuta ”ankkapeliä” kuin Duck City. http://www.youtube.com/watch?v=YTuy50II6ks
Sen sisältö ei kyllä taida ihan vastata kuvaustasi. Kyseessähän taitaa olla jonkinlainen tasohyppelypeli. Nettihakukaan ei tuottanut varsinaisia osumia. Vähän kuvausta muistuttava peli on Maui Mallard vuodelta 1996, jossa seikkailee Aku Ankkaa muistuttava hahmo. Tosin en muista, että kirjastossamme olisi ollut juuri tämä peli. http://www.youtube.com/watch?v=Ta6HsdyVNM8&feature=related Youtubesta löytyy kyllä klippejä vanhoista peleistä, joten kannattaisi hyödyntää sitä. Netistä voisi…
Pyydämme tarkennusta, missä tilanteessa ko. ilmoitus tulee.
Eduskunnan verkkopalvelujen palautelomake - Anna palautetta - löytyy www.eduskunta.fi -sivun oikeasta ylälaidasta.
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu auttaa dokumenttien löytämisessä. Yhteystiedot ovat edellä mainitulla palautesivulla.
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisen Finna-palvelun kautta löytyy monenlaista tietoa ja mm.vanhoja kuvia Pajusaaresta hakusanoilla Kemi Pajusaari. Tulosta voi halutessaan rajata esim. aineistotyypin tai aiheen mukaan. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pajusaari+kemi&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Lapin kirjaston aineistotietokannan kautta löytyy myös kirjoja Pajusaaresta:
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=pajusaari&idx=kw
Lainattavia kirjoja tai muuta materiaalia voit kysyä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Hei!
Näistä voisi olla apua:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…
http://www.helsinki.fi/vvks/lyhenteet_ja_ortografia/katsaus_ortografiaa…
Kotimaisten kielten keskuksessa työskentelee Pertti Lauerma niminen henkilö, puh 0295333249. Hän voi auttaa teitä tai ainakin tietää mistä apua saa.
https://www.kotus.fi/palvelut
Kirjasto hankkii aineistonsa tietyltä sopimustoimittajalta hankintasopimusten mukaisesti. Kirjastosta lainattavien pelien tulee siis olla saatavilla sopimustoimittajan valikoimissa tai hankittavissa sopimustoimittajan valikoimiin.
Hankinnat tehdään ennalta määritetyn budjetin puitteissa. Budjetit ovat rajallisia, joten emme pysty hankkimaan kaikkia saatavilla olevia pelejä kirjaston kokoelmiin. Vaikka suosio ei ole ainoa hankintaperuste, hankintaa kohdistetaan jonkin verran suosittuihin peleihin, sillä valikoimaa on tarjolla paljon. Kaikkia kirjastoon tulevia pelejä ei hankita ennakkoon (eli ennen kun pelit ilmestyvät ja päätyvät kauppoihin), sillä kysyntään vaikuttaa esimerkiksi…
Jos kysymyksesi tarkoittaa Kiinasta tulleita vaikutteita Euroopan koristetaiteisiin ja sisustukseen, niin tästä aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
1) Suomen museo 2000: sivut 49-63: Jouni Kuurna: Chinoiserie Suomessa 1700-luvulla.
2) Huotari: Kiinan kulttuuri, 3. uud. p. 1999: sivulta 516 alkaen.
3) Hagelstam: Suuri antiikkikirja: sivulta 53 alkaen.
Tarvittaessa voit tulla kirjastoon etsimään lisää tietoa muista antiikkikirjoista.
Kysymyksesi on esitetty myös palvelun tietolistalla, mutta emme ole saaneet yhtään vastausta, itsekään en tiedä suoraan yhtään suomenkielistä ”kultaisen säännön” runoa. Kahil Gibranin mietteissä on jotakin sinnepäin
viittaavaa, esim. teoksessa ”Merta ja hiekkaa”: ”Viisaus lakkaa olemasta viisautta, kun siitä tulee liian ylpeä
itkeäkseen, liian vahva nauraakseen ja liian itsekäs etsiäkseen muita kuin itseään” ym.
Turun kaupunginkirjastossa oli hiljattain näyttely ”Runo puhuu uskosta”, siihen liittyvä kirjallisuusluettelo on luettavissa kotisivultamme. Polku alkaa etusivulta kohdasta Kirjasto suosittelee, Aiheluettelot, Kaunokirjallisuus ja lopuksi Runo puhuu uskosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=58236
Uskonnolliset…
Rupert Brownin Prejudice : its social psychology -teosta ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Se löytyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmista, joten voit varata sen yliopiston opiskelijakirjastosta.
Koska vastausta kysymykseen ei löytynyt tavallisimmista tietokannoista (FENNICA, MANDA) eikä käytettävissä olleista painetuista bibliografioista, olen tiedustellut lastennäytelmää nimelta Kaiku Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista, http://www.sni@sci.fi ja kirjastoalan keskustelulistalta. Ilmoitan myöhemmin vastauksesta. Ellei asia selviä näiden tahojen kautta, neuvon kääntymään seuraavien järjestöjen puoleen: Suomen näytelmäkirjailijaliitotto, http://www.sunklo.fi , Suomen Harrastajateatteriliitto, http://www.kolumbus.fi/harteatt/ , Työväen Näyttämöiden Liitto, puh 09-406432, Ink-company, puh 09-440163, fax 09-440120.
Ylen sivuilla on 1.10.2019 julkaistu juttu “Pasilassa oli vain kaksi maatilaa ja suopohjainen järvi – sitten nousi villi puutaloalue, futuristinen Itä-Pasila ja pian Suomen vilkkain asemakeskus”, jossa mainitaan Fredriksbergin ja Böhlen tilat. Kyseisessä jutussa on käytetty haastattelujen lisäksi lähteenä Helsingin tietokeskuksen kirjaa Pasila : Helsingin uusi keskus (1998). Kyseinen kirja on saatavilla Pasilan kirjaston varaston käsikirjakappaleena ja sitä voi lukea paikan päällä Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät Pasilan kirjaston Helmet-sivuilta. Pasilan kirjastosta löytyy myös oma Helsinki-kokoelma, joten sieltä voisi löytyä aiheeseen tietoa vielä lisää. Kannattaa kysyä…
