Schengen-alueella voi matkustaa vapaasti, jos on esittää joko voimassa oleva passi tai kansallinen henkilökortti. Passi tuntuu luonnollisemmalta matkustusasiakirjalta, koska on totuttu, että ulkomaanmatkoilla se vaaditaan. Näin ei kuitenkaan enää ole Schengen-alueen osalta, vaan henkilökortti on yhtä pätevä kuin passikin. Henkilökortteja ylipäätään vain on harvemmalla kuin passeja.
Yleisesti ottaen poliisin lupapalveluissa on tällä hetkellä todellakin ruuhkaa, mutta tilanne voi vaihdella suurestikin eri puolilla Suomea. Ja tätä kannattaa hyödyntää, jos on kiire hankkia passi tai henkilökortti. Lisämaksusta passin voi saada myös nopeutetusti. Passia ei lähetetä kotiin, vaan se noudetaan valitusta noutopaikasta.
EU-kansalaisten…
Kirjassa Suomen kirjailijat 1945-1980 on seuraavat tiedot Unto Parvilahdesta:
syntynyt 28.9.1907 Turku - kuollut 27.10.1970 Malaga, Espanja. Liikealalla.
Valokuvaaja. Ilmavoimat 1933-1941. Vapaaehtoisessa palveluksessa Saksan
SS-pataljoonassa, yhdysupseerina Berliinissä. Vankina Neuvostoliitossa
1945-1954. Asunut Espanjassa.
Unto Parvilahti on kirjoittanut kaksi kirjaa:
Berijan tarhat. Havaintoja ja muistikuvia Neuvostoliiton vuosilta 1945-1954.
H:ki 1957 Otava.
Terekille ja takaisin. Suomalaisen vapaaehtoisjoukon vaiheita Saksan itärintamalla
1941-43. Keuruu 1958 Otava.
Valitettavast syytä Unto Parvilahden Suomesta poistumiseen ei ole löytynyt.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät molempien mallien työpiirustukset.
Johansson, L., Keinutuoli 'Urjalalainen' : työpiirustus. [S.l.] : [s.n.], 1976
ja
Keinutuoli 'Nakkilalainen', 1980
Osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1254826696&ulang=fin voi tarkastaa niiden saatavuuden asiasanoilla keinutolit ja rakennuspiirustukset (nimeke-laatikon voi muuttaa asiasanalaatikoksi harmaasta nuolesta ja näin hakea kahdella asiasanalla)
Karitatiiviadjektiivi, joka ilmaisee kantasanalla esitetyn puuttumista tai esiintymättömyyttä, muodostetaan liittämällä pääte –ton substantiivin genetiivivartaloon neulanen : neulase-n. Neulaseton on siis ihan käypä muoto.
Adjektiivia voidaan käyttää suomen kielessä substantiivisesti substantiiville ominaisissa tehtävissä subjektina, objektina ja adverbiaalina (esim. asunnoton, paperiton), tosin neulaseton-sanan substantiivisesta käytöstä ei heti tule mieleen luontevaa esimerkkiä.
Lisää karitatiiviadjektiiveista ja adjektiivin käyttämisestä substantiivina voit lukea sivuilta, jotka aukeavat alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=292
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=625
http://kaino.…
Mikäli tarkoitus on viitata noin kolmekymmentävuotiaaseen eli kolmekymppiseen, 30-kymppinen on väärä ilmaus. Luettuna se olisi "kolmekymmentäkymppinen", minkä voisi lähinnä tulkita tarkoittavan 30 kertaa 10 eli 300. Tällaista sanallista ilmaisua ei kuitenkaan ole käytössä.Kielitoimiston ohjepankin mukaan juoksevassa tekstissä on tapana esittää luvut yhdestä kymmeneen kirjoitettuina. Samaten myös vakiintuneisiin ilmauksiin sisältyvät luvut kirjoitetaan (esimerkiksi "yhdennellätoista hetkellä"). Näin ollen on luontevampaa kirjoittaa "kolmekymppinen" kuin "3-kymppinen". Ks. Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/luvut-ja-numerot-numeroina-vai-kirjoitettuina-sanoina/#kirjoitettuina-sanoina
Paanasia on kirjoihin merkitty 1500-luvulta lähtien (pol paanan Joroisissa 1541, Andhers panaine Saarijärvellä 1572, Påhl Panaine Viitasaarella 1711, Mich. Pananen Kivijärvellä 1743, Pehr Pananen Enontekiöllä 1788). Nimen valta-aluetta on sittemmin ollut Keski-Suomi. Se pohjautuu mahdollisesti ristimänimeen Urbanus ja sen kansankielisiin muotoihin Orpana, Paanus ja Panu. Toisaalta T. I. Itkonen on yhdistänyt Kuusamon Paanajärven, Vienan-Karjalan Poanarvin sekä keskisuomalaiset Paanala-talonnimet lapin 'hammasta' tarkoittavaan sanaan (Inarin Hammasjärvi l. Päänijärvi).
Virtasista on vanhoja asiakirjatietoja vain vähän. Hiitolassa nimi on tiettävästi esiintynyt 1684, Viipurin pitäjässä 1700-luvun lopulla (Sigfr. Virain 1796 eli Virtanen…
Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeudet ovat voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Sen jälkeen oikeudet eivät ole enää voimassa, vaan teosta voi käyttää maksutta ja oikeudenhaltijalta (esim. perikunnalta) lupaa kysymättä. Lisää tietoa tekijänoikeuslaista löytyy Finlexistä. Tätä vastausta koskeva laintulkinta on varmistettu Suomen kirjailijaliitto ry:n lakiasiantuntijalta.
Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
Agatha Christiella on Kymmenen pienen neekeripojan lisäksi useista kuuluisia ja nokkelia tarinoita. Suosituimpia ovat Idän pikajunan arvoitus ja Roger Ackroydin tapaus. Useimmissa Christien kirjoissa arvoituksia on ratkomassa joko Neiti Marple tai Hercule Poirot.
Jo Christietä aiemmin kirjoitti Arthur Conan Doyle, jonka henkilöhahmo Sherlock Holmes on varmasti kaikille tuttu. Tarinoista tunnetuimpia ovat Baskervillen koira, Kirjava nauha ja monet lyhyet tarinat, joita on julkaistu kokoelmassa Sherlock Holmesin parhaita.
Belgialaissyntyinen Georges Simenon on tunnettu luomastaan Komisario Maigretista, joka esiintyy yli 70 kirjassa, esim. Maigret ja matkalaukku.
Muita klassikkodekkareita:
A.A. Milne: Punaisen talon arvoitus
Raymond Chandler…
Jukka Kemppisen eri lehtiin kirjoittamia kolumneja on julkaistu kirjassa Taistelu oikeudesta - kirjoituksia ajassa (1997). Tämä kirja, jossa yhteiskuntaa, kulttuuria ja elämää katsotaan tarkasti ja ymmärretään syvästi, on Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa sijoitettu luokkaan 330 eli oikeustiede. Tarkista kirjan saatavuus
aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Typpihapon valmistuksesta ei löytynyt laajempaa suomalaista teosta. Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi hakusanalla 'typpihapon valmistus' kaksi Oulun yliopiston opinnäytetyötä:
1. Typpimonoksidin hapettumisen termodynamiikka ja kinetiikka sekä typen oksidien absorptiomekanismimalli typpihapon valmistusprosessissa / Veijola, Väinö & Lenkkeri, Ritva ja Ala-aho, Paula.
2.Typpihappotehtaan jätekaasun NO -emission vähentäminen / Markku Elias Kuusisto.
Lyhyesti typpihapon valmistusta on kuvattu kirjassa Suomen kemianteollisuus, joka löytyy esimerkiksi Rauman kaupunginkirjastosta. Tuossa kirjassa on käytetty lähteinä kahta typpihapon valmistusta käsittelevää englanninkielistä kirjaa :
1. Nitric acid and fertilizer nitrates / ed…
Ranskan hallitus esitti helmikuussa 2021 ennakkoäänestyksen käyttöönottoa. Tarkoitus oli saada uudistus voimaan jo nyt käytäviin presidentinvaaleihin, mutta hanke on edelleen toteuttamatta. Jos ranskalainen haluaa äänestää, hänen on hankkiuduttava äänestyspaikalle virallisina äänestyspäivinä tai valtuutettava joku toinen käyttämään ääntään.
Présidentielle 2022. Et si… on pouvait voter plusieurs jours avant la date de l’élection (ouest-france.fr)
Tähän kysymykseen on aiemmin vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 11.7.18.
Ohessa kopio vastauksesta: Siskon lapselle olet täti, siskon lapsenlapselle isotäti ja siskon lapsenlapsenlapselle isoisotäti.
Löysin saman vastauksen myös netistä googlaamalla, joten olet isotäti.
Kappale on "Varis on valtion varatyömies". Sen on säveltänyt Jani Uhlenius ja sanoittanut Veikko Lavi. Kappaleen on levyttänyt mm. Songilo 1978, Veikko Lavi 1986 ja Heikki Kinnunen 1989.
Voisiko kyseessä olla Tellu Turkan laulu "Minä itse", jonka sanat alkavat "Minä olen hurja, minä olen rohkea...". Laulu on esim. nuottikirjassa Musiikin mestarit 1-2 : ärdepärde, Otava 2005. Kappale löytynee myös cd-levyltä Tellu & Leipuriorkesteri.
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy aiheesta 2000-luvulla ilmestyneitä kirjoja:
Erinomaista! Kotitekoista! : 750 helppoa ja hyväksi havaittua ohjetta kotiin ja keittiöön. 2008
Sundgren, Lisen: Ihana kotikylpylä : parhaat reseptit kauneudenhoitoon luonnon omista aineksista. 2008
Coutts, Cheryl: Hyvää oloa luonnosta : tee itse saippuat, voiteet ja öljyt. 2005
Kiistala, Mari: Ruusuvettä ja koivunlehtiä : hemmottelupäivän reseptejä suomalaisille naisille. 2004
Nelson, Maxine: Make your own make-up : step by step methods for professional results. 2004
Kivimäki, Ulla: Hoitavat tuoksut : aromaterapiaopas. 2005
Ranta, Anu: Porkkanaa iholle, nokkosta hiuksiin : kauneutta ja puhtautta puutarhasta. 2002
Vanhempia kirjoja:
Spiers, Katie:…
Osoitteessa Hämeentie 2 oli vuosina 1939–1979 elokuvateatteri Tuulensuu. Ennen sitä ja sen jälkeen teatteri toimi Arena-nimisenä. Porthaninkatu 1:ssä tai Toinen linja 5:ssä oli elokuvateatteri Fenix vuoteen 1963 ja Hämeentie 8:ssa Kaleva vuoteen 1964 saakka. Siltasaarenkadulla oli kaksi elokuvateatteria, Plaza ja Pallas. Plazan toiminta päättyi 1955 ja Pallaksen 1957.
Lähteet:
Helsingin seudun elokuvateattereita 1900-luvun alusta lähtien
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Helsinki metropolitan area cinemas throughout the ages
http://www.communitywalk.com/kinohelsinki
Joseph Brodskyn essee Flight from Byzantium on julkaistu englanniksi teoksessa Less Than One (1986), jota on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista. Esseetä ei ole kuitenkaan suomennettu.
Brodskyn esseitä on julkaistu suomeksi teoksissa: Ei oikein ihminenkään (1987), Katastrofeja ilmassa (1988) ja Veden peili (Watermark, 1992, suom. 1994). Näistä ei löydy Pako Bysantista -esseetä.
Johannes Salmisen kirjassa Bagdadin ihme ei ole lähdeviitteitä. Näiden tietojen perusteella Salminen on oletettavasti lukenut esseen jollain muulla kuin suomen kiellellä.
