Voit käyttää normaalisti Vaasan kaupunginkirjastoa, vaikka kotipaikkakuntasi on Helsinki. Lainaamiseen tarvitset meidän kirjastokorttimme, se voidaan tehdä sinulle samalla kertaa, kun tulet lainaamaan kirjoja (henkilöllisyystodistus oltava mukana). Voit tarkistaa etukäteen, onko tarvitsemiasi kirjoja Vaasassa Venny-verkkokirjastomme kautta
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&ulang=fin
Tervetuloa asiakkaaksi!
Ole ystävällinen ja ota yhteys vaikkapa puhelimitse kotikirjastoosi.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastohaku.aspx
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Lammervo. Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta ei löydy selitystä sanalle lammervo.
Salon seudun sukututkijat ry:n sivulta löytyy tieto, että Jouko Nivalinna on tutkinut perniöläisiä sukuja. Luettelosta löytyy sukunimi Lammervo. Jouko Nivalinnaan saanee yhteyttä Salon seudun sukututkijoiden välityksellä
http://suvut.genealogia.fi/sssry/jvlsuvut.htm
http://suvut.genealogia.fi/sssry/topyhtey.htm
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Joissakin kirjastoissa on myös kierrätyskärry, johon voi jättää pienehkön määrän kirjoja asiakkaiden poimittaviksi. Kannattaa käydä jossakin kirjastossa kysymässä suoraan heiltä. Kouluistakin kannattaa kysyä suoraan.
Pahoittelen, että en ole löytänyt vastausta kysymykseesi ajoissa. Heikki Saure muisteli, että hän on tehnyt tuon tyyppisen jutun Kirjastolehdelle joskus. Kirjastolehden toimitus kävi läpi lehdet vuosilta 1994-97 ja 2006, eikä onnistunut löytämään kyseistä artikkelia. Mikäli artikkeli tulee jostain vastaan, palaan asiaan. Aleksi- ja Arto-tietokannoista artikkelia ei löytynyt.
Teidän tulee käydä jossain kirjastossa, jolloin asiakastietonne päivitetään. Me emme saa tietoa osoitteen, puhelinumeron tai sähköpostiosoitteen muutoksista muuten.
Sketsi oli nimeltään "Me Katajat ja joulu". Se oli mukana Ryhmäteatterin Tabu-sketsisarjassa, joka esitettiin MTV3:n SubTV-kanavalla vuonna 1986. Pirkka-Pekka Petelius esitti sketsissä tosiaan mummoa. Katajan perheen isää esitti Aake Kalliala ja äitiä Kari Heiskanen. Lapsia esittivät Vesa Vierikko ja Maija Leino. Paras tapa löytää sarja lienee nykyisin DVD, joka julkaistiin 2007 ja jota voi löytää hyvällä onnella käytettyjen elokuvien liikkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tabu_(televisiosarja)#Me_Katajat_ja_joulu
Hei
Joko olette lukeneet Timo Parvelan Ella ja Pate kirjasarjat? Kiva sarja on myös Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto. Oma suosikkini on Jukka Parkkisen Karhukirjeitä-sarja. Aikuiselle lukijallekin hauskaa luettavaa.
Savonlinnan kirjastosta voit tilata YLLÄTYS!-kirjakassin. https://www.savonlinna.fi/kirjasto/savonlinnan-kaupunginkirjasto-lapset-ja-nuoret/yllatys-kirjakassit/
Lukemo.fi:ssä on myös lukuvinkkejä eri teemoissa: https://lukemo.fi/kirjavinkit/lastenkirjat/
Kannattaa vierailla myös eri kirjastojen sivuilla. Niistä löytyy vinkkejä ja suosituksia myös lapsille.
Jos linkit eivät avaudu suoraan, kopioi osoite hakuriville.
Mukavia lukuhetkiä.
Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmaan kuuluu myös espanjankielisiä lastenkirjoja. Valikoima vaihtelee kirjastoittain, mutta kirjoja voidaan tarvittaessa tilata haluaamaasi kirjastoon myös muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa siis tiedustella lähikirjaston henkilökunnalta, millainen valikoima espanjankielistä kirjallisuutta heillä on.
Halutessasi voit myös itse selailla ja varata kirjoja HelMet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) avulla:
- Kirjoita hakukenttään "lastenkirjallisuus"
- Valitse "Tarkenna hakua"
- Valitse Kieli-valikosta "espanja"
Näin saat näkyviin listan HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista espanjankielisistä lastenkirjoista. Mikäli haluat selailla vain kuvakirjoja, kirjoita hakusanaksi "kuvakirjat". Oman…
Rachel Leen teos With malice on suomennettu nimellä Paha tahto (2005). Kirja löytyy esimerkiksi Eurajoen pääkirjastosta ja Korian kirjastosta. Voit saada kirjan kaukolainana omasta kirjastostasi. Kaukolainaus on maksullista. Ohessa Salon kaupunginkirjaston maksut http://www.salo.fi/kirjasto/asiakkaanakirjastossa/maksut/
Mitä hitaammin ohjelma ja laitteisto polttaa uuden levyn, sitä vähemmän siinä on todennäköisesti ns. lukuvirheitä. Musiikkilevyillä asialla ei ole suurempaa merkitystä, mutta datalevyjä poltettaessa pienikin luku- tai polttovirhe voi johtaa siihen, ettei ohjelma tms. toimi ollenkaan.
Alhaisemmat polttonopeudet myös säästävät laitteistoa, jota huippunopeudella käyttäminen kuluttaa. Eli jos polton kanssa ei ole kiire, on aina suositeltavaa käyttää huippunopeutta alhaisempaa nopeutta. Hiljaa hyvä tulee.
Heikki Poroila
Valitettavasti tätä Matti Mikkolan ja Eppu Kososen säveltämää ja Paula Vesalan sanoittamaa laulua Sydän vähän kallellaan ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, joten ainoa keino voi olla yrittää kysellä sitä suoraan tekijöiltä tai kustantajalta (Warner).
Heikki Poroila
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan tämän Tony Redisin säveltämä kappale on useimmiten suomennettu nimellä Milloin, milloin, milloin. Sen ovat levyttäneet suomeksi Violan mukaan J. Huimapää ja tanssiorkesteri, Trio Erektus -yhtye, Jamppa Tuominen ja yhtye, Perttu Kari (lauluääni) ja Esa Pethman orkestereineen, Vieno Kekkonen (lauluääni) ja nimeämätön orkesteri, Viihdekuoro Buffo, Vieno Kekkonen (lauluääni), Erkki Valasteen kuoro & orkesteri, Stig Fransman (lauluääni) ja Rauno Lehtisen orkesteri, Matti Heinivaho (lauluääni) ja Ossi Malisen orkesteri, Francis Goya (kitara). Lasse Paasikon Studio-orkesteri, Portelli, Nino (harmonikka), Martti Gröndal (lauluääni) ja nimeämätön yhtye, Borgånejdens Dragspelsklubb (…
Kannuasi ei löytynyt ainakaan näistä teoksista:
- Keräilijän aarteet : Arabian kannuja / Marjut Kumela, Marja Blåfield
- Arabia : talousposliini ja -fajanssi = hushållsporslin och -fajans = porcelain and faeince
- Kuvasto keramiikkavalmisteista / Kupittaan savi oy
Myöskään nettilähteet eivät tuoneet apua. Lisävinkkiä selvitykseen saa, jos kannun pohjassa on tehtaanmerkki. Alla esim. Arabian tehtaanmerkkejä:
https://arabia.fi/arabiasta/tehtaanmerkit
Dragonlance-sarja koostuu kronikoista, legendoista ja saagoista.Sarjaan kuuluvia lukuisia teoksia voi hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1008955372 kirjoittamalla sarjan nimi "Dragonlance" kohtaan "teoksen nimi". Muita Margaret Weisin sarjoja ovat Kuolemanportti ja uusin Mustamiekka.
Muita fantasiasarjakirjailijoita ovat mm. David Eddings, Tad Williams, Robin Hobb, Raymond Feist, Robert Holdstock, Brian Jacques, Anne McCaffrey sekä suomalainen Taru Väyrynen. Lisätietoa sarjoista saat teoksista Niclas Bengtsson: Mielikuvituksen rajaton riemu: bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen (2000) ja Ulla Virtanen (toim.): Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2001).
Kysy…
Etunimen antamista koskevat määräykset löytyvät Nimilain pykälästä 32 (lakiteksti http://www.finlex.fi/fi/ > lainsäädäntö > ajantasainen lainsäädäntö >kohtaan pikahaku 'nimilaki'). Sen mukaan hyväksyttävän etunimen ei tarvitse sisältyä mihinkään valmiiseen kalenteriin, mutta toisaalta nimen on täytettävä erinäisiä ehtoja (pykälä 32b). Nimen sopivuudesta päättää lähinnä maistraatti (http://www.maistraatti.fi/), joka voi pyytää epäselvissä tapauksissa lausuntoa oikeusministeriön nimilautakunnalta (http://www.om.fi/1018.htm). Tietoja annetuista etunimistä löytyy Väestörekisterikeskuksen sivulta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Se että joku nimi on aikaisemmin hyväksytty ei vielä merkitse, että se olisi vapaasti…
Älyn ja karvoituksen yhteys vaikuttaa olevan kansainvälinen aihelma, johon liittyviä sanontoja löytyy eri puolilta maailmaa – toisissa kulttuureissa puhutaan parrasta, toisissa hiuksista. "Aivot eivät ole parrassa", sanoo esimerkiksi intialainen. "Partaa on kasvanut, järkeä ei", sanotaan puolestaan Ukrainassa. Monilla näistä sanonnoista voi havaita yhteyden ikään: "Ei järki ole iässä vaan päässä", kuuluu turkkilainen sananlasku.
Hiuksettomuuden ja älyn liiton taustalla saattaa hyvinkin olla ajatus "vanhuuden viisaudesta" yhdistyneenä huomioon kaljuuntumisesta ikääntymisen ulkoisena tunnusmerkkinä. William Shakespearen näytelmässä Hairauksia sanaillaan – Paavo Cajanderin suomentamana – näin:
Antipholus…
Satu ihmisen ruumiinjäsenten lakosta sisältyy ainakin muutamaan hyvin vanhaan lukukirjaan. Ensimmäinen tieto sadusta on E. N. Setälän lukukirjasta, josta päätellen satu on hänen kynästään. Erikseen kirjoittajaa ei missään mainita.
Voit lukea näitä eri variaatioita sadusta digitoiduista kirjoista:
Nimellä "Ihmisen ruumiin jäsenet" satu sisältyy E. N. Setälän Vähäiseen suomalaiseen lukukirjaan, (1884)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/119754/Vahainen_suomalainen…
Samoin satu löytyy E. N. Setälän Äidinkielen oppikirjasta kansakouluja varten (1899), s. 30
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/127970/Aidinkielen_oppikirj…
Nimellä Työlakko satu sisältyy August Kannisen Lasten…
