Vaikuttaa siltä, että alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta on julkaistu ainoastaan yksi nuotinnos vuonna 1973. Valitettavasti tätä nuottia ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Näädästä löydät tietoa esim. Google-haulla http://www.google.com käyttäen hakusanaa "näätä" tai "näätäeläimet". Ohessa malliksi kaksi osoitetta:
http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/talvikansio/talviankara2a…
http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/pihlajacd/metsapol/esnaata.htm
Kirjoista esim. "Suomen eläimet : 1 : nisäkkäät", ISBN 951-35-4754-x, sisältää artikkelin näädästä sivuilla 236-239. Suomen luonto-sarjan teoksessa "Nisäkkäät" , ISBN 951-35-6370-7, on näätää koskeva artikkeli sivuilla 200-204.
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tunnistanut runokokoelmaa vinkkien perusteella. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista teoksen?
Suomen ympäristökeskuksen kirjastolla on oma aineistohaku. Aineistohaun löydät osoitteesta http://kirjasto.ymparisto.fi/FIN/yha/search_yha.htm. Tietoa kirjastosta löydät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1841&lan=FI. Jos kysymykselläsi tarkoitat jotain alueellista ympäristökeskusta, niin sen tietoihin pääset sivulta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=283256&lan=FI. Alueelliset ympäristökeskukset käyttävät samaa aineitotiekantaa kuin koko Suomen ympäristökeskus.
Elokuvia lainataan VHS-muodossa vielä jonkin verran, mutta niiden kysyntä kirjastoistakin on nykyisin varsin vähäistä. HelMet-kirjastojen tietokannasta niitä näyttää tällä hetkellä kuitenkin löytyvän vielä 4685 kappaletta (joista tosin aika monet ovat joko kadonnut- tai laskutettu-tilassa). Vähäisen kysynnän vuoksi esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa VHS-kasetit on siirretty avohyllyistä varastoon, mutta ne ovat sieltä kyllä edelleen lainattavissa. HelMet-kirjastojen VHS-kokoelman voit tarkastaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=9&m=f&l=&b…
Lahjoituksina kirjastot eivät valitettavasti voi eivätkä koskaan ole voineetkaan ottaa vastaan videokasetteja, koska kaikki kirjastokäyttöön tulevat…
Internetistä Matti Pulkkisesta löytyy tietoa kahdestakin osoitteesta:
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjai/pulkk.htm (siinä on kirjailijan ajatuksia kirjoittamisesta ja teosluettelo) ja
http://www.jns.fi/kirjailijat/pulkinen.html (matrikkelitietoa).
Matti Pulkkista käsitellään myös Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita, jonka uusin
painos on vuodelta 2000 ja teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet osa 3. WS 1991
Miehesi voi noutaa varauksesi sinun puolestasi. Lainaaminen onnistuu helpoiten niin, että hän lainaa varauksen omalle kortilleen. Se onnistuu ainoastaan asiakaspalvelutiskillä, ei automaatilla.
Jos haluat, että varatut kirjat lainataan sinun kortillesi, sinun on annettava hänelle mukaan valtakirja. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa käyttää valtuuttajan kirjastokorttia on annettu.
Käytät ilmeisesti Emagz-palvelua. Palvelun kautta voi lukea tiettyjen aikakauslehtien näköislehtiä. Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista. Lehtien verkkosivulla mahdollisesti olevan muun aineiston lukeminen ei sen kautta olemahdollista. EMagz-palvelun alkuvalikossa on Hae lehdistä -hakuruutu. Hakuruutuun voi kirjoittaa hakusanan, jolla haetaan kaikista palvelun tarjoamista lehdistä. Paremman hakutuloksen saat, jos valitset laajennetun haun. Siinä haun voi kohdistaa tiettyyn lehteen ja hakea sen artikkeleista. Artikkelit voi rajata myös ajan mukaan.
https://helmet.emagz.fi/
Hammaslääkäriliiton sivuston mukaan kyllä voi.
"Suun kuivuus on tila, jossa syljeneritys vähenee aiheuttaen kuivuuden tunnetta. Kuiva suu voi lisätä hampaiden reikiintymistä ja eroosiota eli hammaskiilteen syöpymistä, sienitulehduksia ja limakalvomuutoksia sekä aiheuttaa pahanhajuista hengitystä." https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/kuiva-suu#.XvHsePkzaUk
Myös terveyskirjasto on samaa mieltä: "Kuiva suu voi tuntua tahmaiselta, puhuminen ja kuivan ruoan nieleminen voi vaikeutua, ja irtoproteesin pito voi muuttua hankalaksi. Muita kuivan suun oireita voivat olla yöllinen herääminen suun kuivuuteen, palan tunne kurkussa, metallin maku suussa, kielikipu (ks. «…
"Hiekanlaskijan kuvio" on Jason Goodwinin alkuperäisessä englanninkielisessä The bellini card -kirjassa "The sand-reckoner's diagram". Kirjailijan mukaan se on neliön sisällä oleva kahdeksansakarainen tähti.
https://jasongoodwinauthor.wordpress.com/2009/02/
Seinäjoella nimeämisen perusperiaatteena on ollut alueen perinteisen paikannimistön hyödyntäminen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupunginosia on nimetty vanhojen kantatilojen mukaan. Myös katuja on nimetty tilojen ja talojen, yritysten sekä henkilöiden nimien mukaan ja yhteiskunnallisten aiheiden mukaan.
Lähteenä käytetty ja tarkempaa tietoa:
Sari Isokoski: Kadunnimet kertovat menneisyydestä. Julkaisussa Seinäjoen historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2006 : tutkielmia ja tarinoita Seinäjoen varrelta.
Olavi Piha: Seinäjoen nimistöstä. Julkaisussa Seinäjoen joulu 1986.
Yleisemmin paikannimiin ja niiden etymologiaan voi tutustua esimerkiksi seuraavien kirjojen avulla:
Räisänen, Alpo: Nimet mieltä…
Kirjastoissa ei näytä ainakaan enää olevan suomeksi laulettuja sing along –videoita. Englanniksi laulettuja on.
Disneyn elokuvien suomenkielisiä lauluja cd-levyllä sen sijaan kirjastoista löytyy. Järvenpään kirjastossa on Mikki Hiiren suomalaiset Disney-suosikit ja Notre Damen kellonsoittaja –cd-levyt. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi) löytyvät näiden lisäksi Karhuveljeni Koda, Leijonakuningas, Pieni merenneito, Herkules, Pocahontas, Aristokatit ja Viidakkokirja –cd-levyt.
Liike-elämän palveluista löytyy kirjallisuutta sekä artikkeli- että
kirjatietokannoista. Aleksi-artikkelitietokannasta ja siihen sisältyvästä Finp-tietokannasta voi etsiä aiheeseen liittyviä artikkeleita yhdistämällä asiasanat liike-elämä ja palvelut. Kysy Aleksin käyttömahdollisuudesta kirjastossasi.
Fennica-tietokannasta (Suomessa julkaistun kirjallisuuden tietokanta) löytyy muutamia kirjoja samoilla asiasanoilla. Liike-elämän palvelut on käsitteenä niin laaja (sisältää mm. tietojenkäsittely-, mainos-, kirjanpito- ja lakiasiain palveluyrityksiä), että kannattaa myös tehdä hakuja kunkin palvelualan nimellä, ja yhdistää niihin asiasana palvelut tai palveluyritykset.
Tilastokeskus on julkaissut 1989 Tutkimuksia-sarjassaan tutkimuksia liike…
Eräs kollega muisteli, että etsimäsi runo olisi vanha sananparsi, jossa olisi kirnuamisesta kyse, tyyliin kukin kirnuaa tyylillään tai jotain sen suuntaista. Muistaisiko joku palvelumme seuraajista vielä tarkemmin?
Hei!
Teillä näkyy olevan kaksi tänään PIKI-verkkokirjaston kautta tehtyä varausta. Ongelma näyttää ratkenneen.
Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Verkkokirjastossa on saattanut olla ohimenevä häiriö, jos kirjautuminen ei ole onnistunut.
Kappaleen nuotit ja sanat löytyvät ainakin kokoelmasta Pop tänään, vol. 20 (kustantajan tuotenumero F.M. 05639-0 Fazer). Tätä nuottia ei enää ole Helsingin kaupunginkirjastossa, mutta kylläkin joissakin Espoon ja Vantaan kirjastoissa, joista se voidaan tilata Sinulle myös Helsinkiin. Nuotin tämänhetkisen saatavuuden voit tarkastaa aineistotietokanta Plussasta
(http://www.libplussa.fi/).
Netistä en onnistunut kappaletta löytämään ja yleisesti voikin sanoa, että vaikka netissä on jonkin verran laulujen tekstejä, niin nuotteja siellä ei nykyisin tekijäönoikeudellisista syistä tarjota kovinkaan runsaasti.
Christer (Krister) Castrén oli Kajaanin pormestari vuonna 1772. Hän toimi myös isänsä sijaisena vt. pormestarina vuonna 1762.
Lähde: Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Krister Castrén. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7255
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen. Alla olevasta linkistä aukeavalta sivulta voit avata lomakkeen, jolla voit lähettää toiveen Ylen asiakaspalveluun.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Kirjaston nimikirjoista ei löytynyt muuta tietoa kuin, että nimi Jouni on peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella ja että se on johdannainen nimestä Johannes.
Rovaniemen kirjaston saamelaisosasto antoi tietoa nimen suosiosta Lapissa:
Nickul on tilastoinut Suomen saamelaisalueen nimistöä vuonna 1962. Hän erottelee suomalaiset ja saamelaiset henkilönnimet, ja tukeutuu jaossa Itkosen vuonna 1948 määrittelemiin silloisiin saamelaisten etunimiin. Jouni kuuluu tuohon saamelaisnimien ryhmään.
Nickulin mukaan Jouni-nimen ja sen rinnakkaisnimien käyttö saamelaisalueella (tunturi- ja kalastajasaamelaisilla; kolttien nimien historia on erilainen) on runsasta. Varianteista…
Kirjailijasta sekä teoksesta löydät tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Aleksi kotimainen artikkeliviitetietokanta:
Anna ISSN 0355-3035 Vu/nro/sivu 1996 ; 16 ; 48-50
Kirjailijan ja psykologin Torey Haydenin haastattelu
Kansan uutiset (KU) Päiväys 1996-03-29
Esittelyssä kirjailija-opettaja Torey Hayden ja hänen kirjansa Tiikerin lapsi
Helsingin sanomat (HS) Päiväys 1996-03-27
Esittelyssä ja haastateltavana kirjailija Torey Hayden
Aamulehti (AL) Päiväys 1996-03-
Haastateltavana kirjailija Torey Hayden. –
Kokonaisuuteen liittyy arvostelu kirjoista Tiikerin lapsi sekä Auringonkukkametsä
Englanninkielisestä Ebsco-lehtitietokannasta löytyy runsaasti kokonaisia lehtiartikkeleita sekä kirjailijasta, että hänen teoksistaan.
Sekä Aleksi- että…
