Väittäisin, että puhelinoperaattorit voivat kukin valita oman hälytysäänensä. (oman puhelimensa soittoäänet saa kukin valita itsen)
Suomessa tällaiseen virittelyyn ei ole vielä lähdetty.
Ainakin maailmalla (etenkin Intiassa ja yhdysvalloissa) hälytysäänten muokkaus tuntuu olevan kasvava trendi ja kuuluvan hyvään asiakaspalvelukokemukseen. https://www.quora.com/Is-ringback-tone-different-in-different-countries, https://www.hutch.lk/tune-services/
Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo ja linjaa Suomen dataverkkoja ja viestintää. https://www.lvm.fi/etusivu
Kenties tämä trendi rantautuu pian Suomeenkin...?
Helmet-kirjastojen tarjoamassa PressReader-palvelussa ei valitettavasti ole luettavissa Público-lehteä. Palvelusivuston vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voi etsiä julkaisuja maan, kielen ja julkaisutyypin mukaan. Portugalilaisia sanomalehtiä palvelussa on 20.
https://www.pressreader.com/
Ohjeet e-lehtien etäkäyttöön:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
VHS-elokuvia ei kirjastoissa ole kovin paljoa. Helsingissä käytännössä vain yhteisessä seutuvarastossa. Etsin kyselemiäsi elokuvia Helmet- ja Finna-tietokannoista, mutta en löytänyt. Elokuvat ovat luultavasti kadonneet kirjastoista.
Finna https://www.finna.fi/
Helmet https://www.helmet.fi/fi-FI
Tällä hetkellä Metsolat-kirjasarjan uusintapainoksesta on mahdollista hankkia kirjaston hankintakanavien kautta Tie kotiin, Tie huipulle, Yhteinen tie ja tuo Kohtalon tie, jota kaipailit. Laitoimme sitä muutaman kappaleen tilaukseen ja voit pian tehdä kirjaan itsellesi varauksen Kuopion kaupunginkirjaston nettisivujen (kuopio.finna.fi) tai Minna-sovelluksen kautta.Uusi tie -kirjaa ei tällä hetkellä näyttäisi olevan saatavilla kuin kirjakauppojen kautta sähköisenä e-kirjana tai e-äänikirjana. Metsolan uusintapainoksen kustantaja on Saga Egmont, joka osaa paremmin kertoa sinulle, onko Uusi tie -kirjasta tulossa myös fyysistä kirjaa. Jos kirjasta tulee aikanaan uusintapainos, niin tilaamme toki sitäkin sitten kirjaston kokoelmiin.
Kyseessä on todennäköisesti myrkky nimeltä strykniini. Strykniini aiheuttaa voimakkaita kouristuksia, joiden kerrotaan voivan jäykistää kasvojen lihakset hymyn kaltaiseen ilmeeseen. Kasvi, josta strykniiniä saadaan, on nimeltään strykniinipuu (Strychnos nux-vomica). Sitä kasvaa luonnonvaraisena Aasiassa, etenkin Intiassa, mutta istutettuna myös muualla.Agatha Christie on käyttänyt useassa kirjoittamassaan tarinassa myrkkynä strykniiniä, löysin lähteistä seuraavat:Stylesin tapaus (The Mysterious Affair at Styles) -esikoisteoksessaan. Hercule Poirot ratkoo rikkaan naisen suljettujen ovien takana tapahtunutta murhaa. Tarina on esitetty Poirot-tv-sarjan kaudella 12.How Does Your Garden Grow (suom. Kukkatarha). Novellissa Poirot…
Suomenkielisiä tieteellisiä lehtiä löytyy seuraavista tietokannoista: ARTO (vapaasti käytettävissä oleva kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta); ALEKSI (artikkeliviitetietokanta kotimaisista aikakaus- ja sanomalehdistä, vain kirjastossa käytettävissä); ELEKTRA (kotimaisten tieteellisten aikakauslehtiartikkelien ja väitöskirjojen kokotekstitietokanta, vain kirjastossa käytettävissä); SUOMA (vapaasti käytettävissä oleva suomalaisten verkkolehtien luettelo). Linkit näihin tietokantoihin löytyvät esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivulta kohdasta palvelut ja tietokannat. Makupalat-linkkikirjastosta kohdasta Taiteet ja Kulttuuri-yleistä löytyy myös linkkejä verkkolehtien sivuille.
Kyllä, kyseiset kirjat annetaan vain lukusalikäyttöön. Skannaaminen on mahdollista kirjaston kopiokoneilla, kopion hinta on 50 snt. Mikäli sinulla on digikamera, voit myös sillä kuvata tarvittavat sivut.
Ilmeisesti etsitte Immi Hellénin runoa Aamukahvin ääressä. Runo on julkaistu mm. kokoelmissa Hopoti hoi: lastenrunoja isoäidin ajoilta (Otava 1990) ja Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa (Otava 2005) sekä Tuula Korolaisen toimittamassa Immi Hellénin runojen kokoelmassa Hyvää huomenta, Punahilkka! (Tammi,2011).
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
https://lakia.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Mielenkiintoinen kysymys! Käsittääkseni oikea muoto olisi juurikin ”joitain”, sillä kyseessä on monikko. Puhekielessä asia olisi eri, kuten jo itse totesitkin. Tässä yhteydessä luulisin, että kyseessä on painovirhe, joka on jäänyt huomaamatta.
Pronominien joku ja jokin käytöstä voi lukea lisää Kielikellon ja Kielitoimiston sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/joku-ja-jokin
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/540
Internetistä löytyy aiheesta monia sivuja. Esim. hakemalla Alta Vistasta (http://www.altavista.com/) hakutermillä: "Ancient Egypt" near gods löytyy useita hyödyllisiltä vaikuttavia sivuja egyptiläistä jumalista, mm. http://home.sol.no/~geirerni/Alexandra/myth.htm
Muinaisen Egyptin hallitsijoista voi etsiä tietoa vastaavasti hakutermillä: "Ancient Egypt" near pharaohs. Tällä haulla löytyi mm. belgialaisen egyptologin hyviltä näyttävät sivut osoitteesta http://www.geocities.com/~amenhotep/index.html
Hallitsijoista löytyy Alta Vistasta tietoa myös hakutermillä:
"Ancient Egypt" near kings. Näin löytyy esim. http://emuseum.mankato.msus.edu/prehistory/egypt/history/periods.html
Aiheeseen liittyviä kirjoja voi etsiä mm. pääkaupinkiseudun yleisten…
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Marja Kallelan teos
Vaihtoehtoja ravinnetalouden ja kasvintuhoojien hallintaan laajamittaisessa luomuvihannesviljelyksessä vuodelta 2004
ja Luomuvihannesten kasvinsuojelu vuodelta 2000.
Lisää kirjallisuutta aiheesta löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoina kannattaa käyttää luonnonmukainen viljely ja
torjunta-, näin tulee 11 viitettä, teosten saatavuutta voi tarkastella samalla.
Kirjaston työasemilla voi käyttää myös Arto- ja Aleksi -artikkelitietokantoja. Edellämainituilla asiasanoilla Aleksista saa 114 viitettä ja Artosta 139 viitettä. Eniten viitataan Luomulehteen, joka näyttää tulevan Pirkanmaalla ainakin Urjalan ja Hämeenkyrön kirjastoihin…
Elokuvan sijaintitietoa ei näy siksi, että kyseistä videokasettia ei ole enää missään kirjastossa. Etsimääsi elokuvaa on ollut Sellon kirjastossa yksi kappale videokasettina, mutta se on sieltä poistettu. Mahdollisesti käytössä kulumisen takia, kuten usein on videokasettien laita. Helmetissä kyseisen videokasetin tiedot näkyvät vielä vuoden loppuun asti, jolloin kaikkien poistettujen teosten tiedot poistetaan rekisteristä samalla kertaa.
Itävaltalaisen Johannes Mario Simmelin teosta "Bitte lasst die Blumen leben" vuodelta 1983 ei ole käännetty englanniksi. Teos on suomennettu nimellä "Eilistä ei ole" vuonna 1985.
https://www.worldcat.org/
http://search.obvsg.at/primo_library/libweb/action/search.do?menuitem=0…
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Johannes_Mario_Simmel
Ilmatieteen laitos on kerännyt säähavaintotietoja vuosikymmenien ajalta ja tätä tietoa pääset vapaasti tarkastelemaan. Avaa Havaintojen lataus sivusto ja valitse etsittäväksi tiedoksi ilman lämpotila ja havaintopisteeksi Kaisaniemi. Voit tietoja vaikka kuukausi kerrallaan ja kirjata ylös lämpimimpien lauantaiden päivät.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lauantaiden päivämäärät voit tarkistaa vaikka vuoden 1986 almanakasta :
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Olisikohan kyseessä Anne Rothin kirja Sekundakroppa : elämäni kilpirauhaspotilaana? Sen on julkaissut Docendo vuonna 2019.
Lisätietoa kustantajan sivuilla: https://docendo.fi/sivu/tuote/sekundakroppa/2441177
Ada ( hepr. jalokivikoru). Ada oli Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Eesaun vaimo.
Vastaus perustuu kirjaan : Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999
Runokokoelma on muutamien kaupunkien kirjastojen kokoelmissa, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa. Laulu ihanista silmistä -runoteos sisältyy myös useampaankin P. Mustapään Kootut runot –kokoelmaan, joita on monien kirjastojen kokoelmissa, myös Merikarvian kirjastossa.
Tällä hetkellä myytävänä näyttäisi olevan Kootut runot vuodelta 2004, johon Laulu ihanista silmistä myös sisältyy.
