Kattavaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Korat-kissan alkuperästä tiedetään, että se on kotoisin Thaimaan Nakhon Ratchasima -provinssista. Korat on ikivanha maatiaisrotu, joka geneettisesti on musta kissa + albinistinen mutaatio. Bangkok Post -lehdessä 6.11.2016 thaikissa-aktiivi Panarat Kamchat ja hänen kumppaninsa Nolan Betterley kertovat, ettei Thaimaan perinteisten kissarotujen alkuperästä ole paljonkaan tietoa saatavilla. Yleistä tietoa on, että korat tai ainakin hyvin paljon sitä muistuttava kissa esiintyy ikivanhassa thaimaalaisessa kissakäsikirjoituksessa, jonka tarkkaa ikää ei kuitenkaan tiedetä.
Kotikissan leviämisestä nykyisen Thaimaan alueelle ei löytynyt tarkkaa tietoa. Kissa kuitenkin lienee levinnyt sinne ihmisen…
Löysin kirjan, jonka kirjoittaja Raija Nieminen lähti miehensä kanssa St. Lucian saarelle Karibialle. Voisiko olla kyse hänestä? Tuon kirjan nimi on Äänetön saari 1985. Sitä ei löydy kuin muutamasta kirjastosta suomeksi. En kuitenkaan löydä toista muistelmateosta, ainoastaan runoteoksen Aika ei pysähdy iloon eikä suruun.
Papua-Uusi-Guinealle sijoittuvat Sinikka Saaren muistelmat Suuren päällikön tytär 1986. Saari on ollut lähetystyöntekijä. En kuitenkaan löydä hänenkään kirjoittamanaan toista muistelmateosta.
Yksinäisen matkailijan muistelmia on kirjoittanut Kyllikki Villa useammassa teoksessa, mutta teokset ovat tuoreempia.
Tunnistaisiko joku lukijamme kirjat?
Hei,Pennsylvanian osavaltion yliopiston arkeologi Dean R. Snow on tutkinut luolamaalauksien käden kuvia Euroopassa, erityisesti Ranskan ja Espanjan alueella. Hän havaitsi, että suurin osa, noin kolme neljännestä, maalauksista oli naisten tekemiä. Hän perusti tutkimuksensa siihen huomioon, että naisten nimetön ja etusormi ovat useimmiten yhtä pitkiä, miehillä nimetön on keskimäärin taas pidempi kuin etusormi. Lähteet:Käsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisiaKäsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisia | YleWere the First Artists Mostly Women?Were the First Artists Mostly Women? (nationalgeographic.com)
Kirjasampo on hyvä lähtökohta kirjojen vinkkaamiseen tiedonkeruun kannalta. Monille se on jo tuttu työkalu, mutta yhtä tärkeää on esimerkiksi laaja lukeneisuus ja oman osaamisen kehittäminen juuri lukemisen kautta. Kirjasampo tukee tätä työtä. Kirjasammosta löytyy hyvin tietoa kirjailijoista ja kirjoista, ja sen kautta voi myös hakea kirjoja, joista muistaa esimerkiksi vain kannen ominaisuuksia. Kirjasammosta voi myös löytää valmiita listoja tietyistä teemoista, mikä auttaa lukemisen suosittamisessa paljon. Myös genretietoutta voi lisätä Kirjasammon kautta. Kirjasampoa myös ylläpidetään kirjastolaisten toimesta aktiivisesti, joten sen tietoon voi luottaa. Henkilökohtaisesti allekirjoittanut käyttää silloin tällöin tiedonhakuun…
Keskikirjastoissa on oma palvelu eli Lukuneuvonta tämän tyyppisille kysymyksille.Tässä linkki lukuneuvontalomakkeeseen: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Valkaman historia ei vaikuta olevan kovinkaan hyvin dokumentoitu: aikajanassa on useita aukkopaikkoja ja monet löytyneistäkin tiedonmurusista on varustettu huomautuksin "ilmeisesti" ja "todennäköisesti". Maarekisterin mukaan Valkama oli aikoinaan Messukylän kylän Säälän talon tila.Reino Seppäsen mainitsema "venäläisen varuskunnan upseerikerho" lienee pelkkää huhupuhetta – ainakaan tällaisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä Tampereen venäläissotilaita käsittelevissä lähteissä. Lauri Jalkasen kirja Tsaarin kenraalin saappaanjäljissä nimenomaisesti mainitsee, ettei Tampereella ollut "Europeiskajan kaltaista kallista houkutinta". Pietarissa "[e]tenkin everstit ja heitä korkeammat upseerit elivät puolet elämästään upseerikerhoilla ja…
Suomenkielisten lehtien artikkelitietokantoja on ALEKSIn lisäksi KATI ja ARTO.
Olit jo tarkistanut ALEKSIn, valitettavasti muutkaan tietokannat eivät tuottaneet
tulosta, kaipaamaasi artikkelia ei näin löytynyt. Hakusanana oli Äetsä*.
Nyt ei auta muu kuin selata läpi olettamasi lehden
(Suomen Kuvalehti) vuosikerta. Kysy lähimmästä kirjastosta mistä sen saat.
Vaikka lehden sisältö luetteloitaisiinkin johonkin artikkelitietokantaan, se ei
takaa että kaikki kyseisen lehden artikkelit löytyisivät sieltä.
Autotallin rakentamisohjeita löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eriksen, Laila, Autotallit: suunnittelu, materiaalivalinnat, rakennusvinkit. Helsinki 2004.
Qvist, Leif, Pihanikkari: rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin. Helsinki 2002.
Reija Johanna, Nikkaroi se itselle: uusi, suuri piha- ja puutarharakenteiden tee itse tietoteos : n. 100 toimivaa ja hienoa mallia. Tampere 2001.
Yllä mainittuja teoksia, ja yleensä autotallin rakentamista käsitteleviä kirjoja, voit kysyä omasta kunnan kirjastostasi.
Kirja on suomennettu nimellä Saksan ihme, "nimen Hyvinvointia kaikille sijasta, koska se suomalaiselle lukijalle tuttuna sanontana selvemmin ilmaisee, mitä tapahtumaa kirjassa käsitellään". Esipuhe suomalaiseen painokseen on kirjassa suomeksi. Kirja on lainattavissa Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Makupalat -linkkikirjastossa on oma osio nettisivuille joilta voi hakea ja imuroida musiikkia lähinnä MP3 muodossa. Tarkemmat ohjeet saat selville kun perehdyt näiden nettisivujen sisältöön. Osoite on http://www.makupalat.fi/ .
Tällä hetkellä suosittu imurointisivusto on Kazaa. Voit asentaa ohjelman koneellesi osoitteesta http://www.kazaa.com. Tämän kautta voit etsiä ja imuroida netistä mm. musiikkia ja muita äänitiedostoja, ohjelmia ja liikkuvaa kuvaa. Yksityiskohtaiset ohjeet löydät em. osoitteesta.
Aiheesta on julkaistu myös kirjoja, esim:
KUSHNER, David : Musiikkia netistä keltanokille. 2001.
FRANKEL, Justin : MP3 (Musiikkia Internetissä). 1999.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löydät HelMet-tietokannasta
http…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy yli kaksisataa Ed McBainin tuotantoa koskevaa viitettä. Hakua pystyy rajaamaan mm. materiaalin ja kielen mukaan.
Uusimmat suomenkieliset ovat:
Viimeinen tanssi (2000); Iso paha kaupunki (1999); Romanssi (1998) ja Nocturno (1997).
Valitettavasti Reijo Taipaleen Tonavan aallot –kappaletta ei löydy kirjastojen karaokelevyiltä. Internetistä löytyi ammattilaiskäyttöön tarkoitettu levy. Tonavan aallot (= Donauwellen / Valurile Dunarii) on Iosif Ivanovicin sävellys, joka tunnetaan suomeksi myös nimillä Häämuistojen valssi ja Muistojen laulu. Häämuistojen valssissa on eri sanoitus, mutta se löytyy ainakin seuraavilta karaokelevyiltä: Cover karaoke, vol. 4 : Puhu hiljaa rakkaudesta sekä Finnhits karaoke 16 : Valssin hurmaa 2.
Voit etsiä asiasta lisätietoja Opetusministeriön tekijänoikeussivuilta, josta löydät linkkejä myös tekijänoikeusjärjestöihin. http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/?la…
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on tätä kirjaa aikaisempi painos vuodelta 1996.
Vuoden 2009 painos löytyy esim.Tanskasta.
Kaukolainapyynnön voi tehdä Turun kaupunginkirjaston sivulta
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1644
Kannattaa otta huomioon, että kyseessä voi olla käsikirjaston aineistoa, jolloin kirjaa ei ehkä ollenkaan laintata tai sitten sen saa lainaksi vain lukusalikäyttöön meidän kirjastossamme.
Kaukolainamaksua peritään meidän kirjastossamme 4 e. Lähettävä kirjasto määrää siihen lisäksi omat hintansa, esim. Suomen yliopistokirjstot ottavat lainoistaan n. 5-10 e.
Mm. Kozlowskin kirjoittama Developing adapting teams on artikkeli tai luku Ilgenin ja Pulakosin toimittamassa kirjassa The changing nature of performance. Kirja on hankittu Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon. Kysy kotikuntasi kirjastosta mahdollisuutta kaukolainaukseen.
Hei!
Teoksia, joita ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, voi kaukolainata muista Suomen kirjastoista. Kaukolainatilauksen voi tehdä sähköisesti menemällä kirjaston sivun asiointi-kohdasta kohtaan lainaaminen, uusiminen ja kaukolainat,josta löytyy kaukolainatilauslomake.Kaukolaina maksaa 6 €. Kokoelmaan voi vaikuttaa tekemällä hankintaehdotuksen sähköisesti. Hankintaehdotus löytyy A-Ö -hakemistosta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Moona on suomalainen vastine kansainväliselle Monalle. Monan taustalla saattaa olla pyhimyksen nimi Monessa eli Muadhnait, joka saattaa tulla iirin kielen sanasta 'muadh' eli jalosukuinen. Italiassa Mona viittaa madonnaan. Nimi saattaa olla myös lyhentymä nimistä Monika, Ramona tai Simona.
Lisätietoa nimestä löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/mo…
Tässä vielä linkkin Digi- ja väestötietoviraston nimipalveluun, jonka kautta voit selailla kuinka paljon tiettyä nimeä on annettu Suomessa:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
