Kyseessä voisi olla patricia C. Wreden Lumotun metsä kronikat, neliosainen sarja, jonka alkuteokset ovat ilmestyneet 90-luvulla. Kirjat on käännetty 2000-luvun alussa suomeksi.Sarjan osat ovat:Lohikäärmeen prinsessaLohikäärmeen etsintäLohikäärmeen retkikuntaLohikäärmeen kummilapsiRisingshadow-sivustolta löytyy kuvaukset kirjojen juonesta:https://www.risingshadow.fi/book/712-lohikaarmeen-prinsessa
Mozartin ooppera Zaide on esitetty viimeksi Kansallisoopperassa lokakuussa 2006. Yleensä Kansaalisoopperan esityksistä painetaan libretot, joissa on alkuperäiskielinen teksti ja suomenkielinen teksti vierekkäin. Näitä on sitten lainattavana kirjastoissa, nyt juuri tätä Zaidea ei sitten löydy, ei ole varmaankaan painettu.
Yleensä oopperassa kuitenkin "juoksee" tekstitys lavan yläreunassa suomeksi. Kansallisoopperasta varmaankin voisi sähköpostitse tiedustella olisiko heillä "Zaiden aaria" suomennoksena (en kyllä tiedä ovatko suomennokset sävelkulun mukaisia vai sanasta sanaan käännettyjä, mutta ymmärsin, että kysymys oli vain tekstin käännöksestä).
Erilaisista oppijoista ja oppimisympäristöistä on kirjoitettu niin paljon teoksia, että on vaikea arvioida mitkä niistä ovat kannaltasi relevantteja, varsinkin kun et sen tarkemmin määrittele minkä ikäisistä oppijoista tai millaisesta oppimisympäristöstä on kysymys. Listan erilaisia oppimisympäristöjä käsittelevistä kirjallisuusviitteistä saat kirjaston kokoelmatietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla pudotusvalikosta hakuehdoksi "asiasana" ja kirjoittamalla hakusanaksi "oppimisympäristö". Haun tuloksena saat 64 viitettä. Erilaisia hakusanoja ja niiden yhdistelmiä kannattaa myös kokeilla. Esim. asiasana "opettaja-oppilassuhde" tuottaa tulokseksi 11 viitettä ja sanojen "opetus" ja "vuorovaikutus" yhdistelmä 25…
Olisikohan tässä kyseessä keltavuokko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltavuokko), joka kukkii juuri nyt ja on erilaisissa puistoissa kohtalaisen yleinen? Keltavuokon terälehdet ovat samanlaiset kuin valkovuokolla, mutta lehdet eivät kyllä ole samanmalliset kuin sinivuokolla.
Ohjeita liikekirjeiden kirjoittamiseen löytyy ainakin seuraavista teoksista: Repo, Irma, Aikuisten viestintätaito, 1992 (liikekirjeet mielestäni selkeämmin kuin saman teoksen uudemmmassa 1995 painoksessa), Työelämän viestintä, 1995 ja Kylänpää, Esa, Osuvasti suomeksi 3 : yrityskirjeet, 1993.
Picatinny- kisko kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta se standardoitiin vasta 3.2.1995.
https://en.wikipedia.org/wiki/Picatinny_rail
http://www.biggerhammer.net/picatinny/1913_specs.pdf
Picatinny-kisko sovitettiin metri-järjestelmään 8.5.2009.
Siviilimarkkinoille tuloan aikaa en saanut selville. Olisiko se tuon metrijärjestelmään sovittamisen tietämillä?
Suomen murteiden sanakirja (osa 6, s.652) kertoo, että keikkeet substantiivina tarkoittaa samaa kuin pidot, hääpidot/häät, nurkkatanssit tai karhunpeijaiset. Jonkinlaiset juhlat ovat siis tiedossa, jos saa kutsun keikkeisiin.
Adverbinä Keikkeellään tarkoittaa pystyssä, kekassa oloa, Keikkeillään taas kallellaan, kaatumaisillaan olemista.
Ihan täsmälleen noihin tuntomerkkeihin sopivaa laulua en löytänyt.
Amerikkalaisen laulaja-lauluntekijä Brian Fallonin kappaleessa Georgia lauletaan "You don't know, you don't know how it feels to be me".
"You don't know how it feels" -nimiset kappaleet ovat tehneet ainakin amerikkalainen rokkari Tom Petty, kanadalainen poplaulaja Drew Seeley sekä amerikkalainen country-laulaja Steve Azar. Tom Pettyn kappaletta ovat esittäneet monet muutkin laulajat.
Jazzlaulaja Nancy Wilsonin "Hello young lovers" -albumin (1962) kappaleessa "You don't know how love feels" on osittain kysymykseesi sopivaa sanoitusta.
AZLyrics-sivustolla voit selailla sanoituksia lauluihin, joiden nimestä löytyy sana "Lovers": https://search.azlyrics.com/search.php?q=…
Voisikohan tämä olla Dominique Sigaudin kirja Aavikkoromaani, joka on ilmestynyt suomeksi 2001. Ranskankielinen alkuteos L'Hypothèse du désert on ilmestynyt vuonna 1996. Kirjasammossa kirjaa kuvataan seuraavasti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4530
Näyttäisi siltä, että Helmet-alueella ei ole mahdollista digitoida kaitafilmejä, mutta asiaa kannattaa varmuuden vuoksi tiedustella niistä kirjastoista, joissa mainitaan digitointi osana palveluvalikoimaa. Kirjastoja voi Helmet-sivuston kirjastohaussa rajata palvelun mukaan.Mikäli olet valmis matkustamaan vähän pidemmälle, esimerkiksi Keravan ja Porvoon kirjastossa on myös digitointilaitteita, mutta sieltäkin kannattaa kysyä etukäteen, onko juuri sinulla olevalle filmille sopivia välineitä. Muissa lähiseudun kirjastoissa on lähinnä C- ja VHS-kasettien digitointi mahdollista.
Vuonna 2001 on julkaistu aiheesta tutkielma: Mareena Paldan: Verkkopalvelujen käyttö kuntien matkailumarkkinoinnissa. Tutkielmaa lukemalla selvinnee parhaiten, mitä kautta kuntien internet-sivustojen avulla tapahtuvaa matkailumarkkinointia on aikaisemmin selvitetty, ja miten tietojen päivittäminen olisi kätevintä. Matkailumarkkinointia käsittelevät mm. seuraavat teokset:
-Albanese, Pietro: Matkailumarkkinointi, 2002
-Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot, 2002
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi mm. artikkeli:
-Paavilainen, Jyrki: "Virtuaalimatkakeskus" Itä-Suomen kaupungeille, Kuntatekniikka 2003 (58);1;29-30
Lisäksi on laadittu matkailustrategioita eri puolilta Suomea, esim:
-Huovinen, Ulla: Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2001-2006
-…
Pablo Nerudan runon suomennos Alturas de Machu Picchu löytyy kokoelmasta Kello 0: Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia / toimittanut ja suomentanut Pentti Saaritsa ; piirrokset ja typografia Urpo Huhtanen, Porvoo: WSOY, 1969, 2.p. 1971.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=neruda+kello+0&m=&l=&Da=&Db=&b… . Rikhardinkadun kirjastossa kirja on tällä hetkellä saatavilla.
Runoutta "erilaisuudesta" (joka on varsin laaja käsite) ja vammaisuudesta löytyy varmasti yllin kyllin - ongelmana on oikeiden runojen löytäminen! Sellaista runotietokantaa, josta tietyn aihepiirin yksittäisiä runoja voisi etsiä, ei nimittäin vielä ole olemassa (suunnitteilla kyllä). Ja kokoelmiakin on asiasanoitettu vasta 1990-luvulta lähtien. Tästä johtuen uudehkoja vammaisten itsensä kirjoittamien runojen ja proosatekstien antologioita löytyy helposti, esim.:
Hiljaiset silmät-satakuntalaisten kehitysvammaisten runoja (1991)
Unelmat ja pelot kasvavat lähekkäin (1997)
Pisaroita-vammaisten runoantologia (1978)
Laitinen, Eeva-Liisa, Pyörätuolipiruetti (1990)
Jos jokainen putoaisi paikaltaan (1982)
Me elämme-vammaisantologia (1976)…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kirjat hakusanoilla matkailu ja markkinointi:
Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot
Kauppi, Lasse: Suomen luonto kansainvälisenä matkailutuotteena
Rouhiainen, Ulla-Maija: Satumaa--matkailun perusteet 2
Americans as international travelers--focus on Finland
Kuukasjärvi, Juha: Mitä lapset odottavat lomalta?
Taloustaito Ekonomian perusteita--toim. Inkinen, Petri
McCrone, David: Scotland - the brand--the making of Scottish heritage
Muhonen, Pekka: Matkailija poronkusemilla
Haapaniemi, Kati: Matkaesitteen kääntäminen saksankieliselle kuluttajalle
Matkailu 2000--keskeiset tavoitteet ja strategiat
Kolari, Mervi: Suomi incentive-matkojen kohdemaana Saksan liittotasavallassa…
Kustantaja on suomentanut kirjailijan seuraavat teokset: Väristys, Häivähdys ja Ikuisuus. Valitettavasti kirjastolla ei ole tietoa, aikooko kustantaja suomentaa Stiefvaterin muita teoksia. Voit tiedustella asiaa kustantajalta http://wsoy.fi/yk/
Tällainen nuotti löytyy Turun seudun kirjastoista, ks. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li… Ota yhteys lähikirjastoon saadaksesi nuotin lainaksi.
Samainen nuotti löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa): http://luettelo.helmet.fi/search~S3*fin?/Xmyrskyluodon+maija&searchscop…
ISBN 978-952-461-129-9
Edellinen nuottikin on lainattavissa ja muiden kuntien kirjastojen kautta kaukolainattavissa.
Suomeksi kyseisistä henkilöistä ei löydy aineistoa. Internetistä haettaessa sivuja löytyy sekä Cousturesta että Orsinista ja Dupuista, kielenä tosin ranska tai englanti.
Katsokaapa seuraavat:
http://www.litterature.org/notice.asp?numero=141 (Cousture)
http://home.golden.net/~mapia/emilie.htm (Emilie)
http://www.eonline.com/Facts/People/0,12,11941,00.html (Orsini, vähäiset tiedot)
http://moviething.com/bios/roydupuis/ (Dupuis)
http://www.fansites.com/roy_dupuis.html (Dupuis)
1980-luvulla Inarissa toimi lentotaxi R Raumala. Lentokapteeni Reijo Raumala ( 23.12.1942 – 23.8.2017) kuljetti poromiehiä, kullankaivajia, kalastajia, virkamiehiä, tutkijoita, turisteja ja monenlaisia kulkijoita erämaahan, tuntureille ja järville sekä vei tavaraa ja ruokaa paikkoihin, joihin muilla kulkuneuvoilla ei ollut asiaa.
