Valitettavasti tämä nimimerkki ei löytynyt kirjaston nimimerkkihakuteoksista (Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit- kirjasta (2000), Koskela, Lasse, Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon (1990 sisältää lyhyen hakemiston nimimerkeistä).
Jättiläisen pannukakku julkaistiin alunperin Pääskysen joulukontti -nimisessä lehdessä vuonna 1941. Se oli joululehti, joka ilmestyi vuosittain. Sen toimittajia olivat toim. Helmi Setälä ja Anni Swan. Voisikohan jompikumpi toimittajista olla nimimerkin takana?
Löysin tiedon henkilöstä, joka on tutkinut joulua ja myös mm. Pääskysen joulukontti -lehteä. Hän on nimeltään Sirpa Karjalainen ja hänellä on ainakin jossain vaiheessa ollut tekeillä väitöskirja varhaisista joululehdistä ja niiden…
Ensin tuli mieleen Astrid Lindgrenin tuotanto ja kansan- ja klassikkosadut (kuten Grimm ja Andersen). Kirjaston lastenrunohyllyt kannattaa penkoa, jos on tarve löytää rikasta kieltä. Kirsi Kunnaksen runot ja Hannele Huovin sadut ja runot ovat aina tutustumisen arvoisia. Lukemaan opetteleville tarkoitetuissa kirjoissa on mukavan pituisia tarinoita myös ääneen luettavaksi, esim. Minpä luen itse -sarja. Kuvakirjoista esimerkiksi Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna on varsinaista kielihassuttelua ja Timo Parvelan uusin Hilma ja täydellinen lemmikki kertoo lemmikieläimen kaipuusta hilpeän todellisesti. Ja Hilmasta muistui mieleen vielä toinen tyttö, Henna, joka seikkailee Pija Lindenbaumin kuvakirjoissa.
Mukavia kirjoja on niin paljon!
Kilon pääpoliisisasemasta kerrotaan näin: "Nykyinen rakennus on rakennettu useissa vaiheissa 1960-luvun ja 1990-luvun välillä, ja poliisi on toiminut rakennuksessa vuodesta 1994 asti. " Senaattikiinteistöt 30.10.2020 Samassa jutussa kerrotaan poliisitalon alkavasta peruskorjauksesta.
Pekka Laine kertoo Aamupostin jutussa hieman lisää Espoon poliisin historiasta. Kauppakeskus Villan alle jäänyt poliisitalo toimi 1955-1989. Aamuposti 3.5.2020
Kenties Espoon kaupunginmuseosta löytyisi asiantuntija muiden toimipisteiden historialle. kaupunginmuseo@espoo.fi
Valitettavasti Euromarkettien tuoteluetteloita ei löytynyt. Löysin sen sijaan MTV Uutisten artikkelin vuodelta 2016, joka esittelee Top 10 lelua 1990-luvulta. Linkki artikkeliin.
Mukaan ovat päässet mm. My litle ponyt, Skydancers-nuket, Trollit ja tietenkin Barbiet. Linkki artikkeliin
Myös Iltalehden artikkelissa 2018 esitellään 1990-luvun aarteita. mm.Polly Pocket lelut ovat nyt kysyttyjä keräilyesineitä. Linkki artikkeliin.
Euromarkettien valikoimat ovat olleet melko kattavia, joten varmaan myös näitä nukkeja oli tarjolla. Linkki wikipediaan Euromarket
Lisää tietoa nukeista voisi kysellä esim. Lelumuseoista Espoossa, Suomenlinnassa ja Porvoossa (Tilapäisesti suljettu).
Myös Finna.fi haulla löytyy 1990-luvun nukkeja. Linkki…
Hei,Kyseessä on kyllä tosi vähiin kulunut teos. Kirjastoista sitä ei enää löydä kuin pari kapaletta Vapaakappalekirjastoissa, joita ei saa lainaan. Antikvariaateisssakaan ei ole saatavilla.Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ainoa mahdollisuus on löytää se sattumalta kirpparilta, tai antikvariaateista, jos heillä ei ole koko kokoelma listattuna nettiin (antikvaari.fi / antikka.net tms.) Tietysti jollain saattaa olla kyseinen kappale, josta olisi halukas luopumaan, mutta ongelma on mistä tällaisen tavoittaa.
Hei,kumpaankaan kysymääsi kappaleeseen ei näyttäisi löytyvän nuottia Keski-kirjastoista tai Finna.fi -sivuston hakutuloksen perusteella muistakaan kirjastoista.
Kyseessä on varmaankin Jon McGregorin kirja Jos kukaan ei puhu siitä mikä on tärkeää (alkuteos If nobody speaks of remarkable things). Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 2004 Otavan kustantamana.
Olisiko tutkimus (ei teologian väitöskirja)
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden kasvu : kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. - Suomen historiallinen seura, 1995
jatkoa toiselle
Mäntylä, Ilkka
Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapauden aikana. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985
Papit saivat maksunsa osin viljana. Sen polttaminen viinaksi oli yksi tapa hyötyä tästä saatavasta.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä ei voi internetin kautta tarkistaa, monentenako asiakas on varausjonossa tai mikä on ensimmäinen eräpäivä. Sen sijaan asiakas voi soittaa neuvontaan ja kysyä sekä varaustilannetta että eräpäivää (puh. 02-2620 626 tai 02-2620627).
Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita.
Aiheesta ei ole olemassa suoraan mitään sanakirjaa tai sanastoa, josta löytäisi valmiita määritelmiä. Tällaisia määritelmiä voisi varmaan etsiä joko eri kulttuuri- ja harrastelehdistä suoraan tai etsiä ao. lehtiä käsitteleviä tutkimuksia tai opinnäytteitä. Ehkäpä kannattaisi kääntyä asiassa Helsingin yliopiston kirjaston puoleen.
Kulttuurilehtien osalta on kylläkin julkaistu pari bibliografiaa, jospa niistä olisi jotain apua:
- Akkaväestä ytimeen - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1985)
- Snellmanin perilliset - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1988)
Nämä löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Harrastelehdistä en…
Kyseessä on todennäköisesti Kainuun Museon vuonna 2008 julkaisema Raili Kauppilan teos Kartananomistajien Kajaani. Se löytyy Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirjassa on valokuvia Kauppakadun taloista talo talolta viime vuosisadan alusta tähän päivään.
Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät täältä
http://213.143.184.82/kirjasto/yhteys.htm
Sitä voi myös ostaa Kainuun Museosta, linkki museon julkaisusivulle löytyy täältä:
http://213.143.184.82/kainuunmuseo/sivut/tuotteet.htm
Rakenteilla olevista asuinalueista kerrotaan Uutta Helsinkiä -sivuilla http://www.uuttahelsinkia.fi/ . Uusilla alueilla ovat yleensä edustettuina useat eri asumismuodot. Esimerkiksi Kalasatamaan rakennetaan omistusasuntoja, vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja hintasäädeltyjä hitas-asuntoja. Lista Kalasataman rakennuttajista löytyy täältä http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/asuntoja-kalasatama… . Rakennuttajien verkkosivuilla on tarkempia tietoja asunnoista sekä siitä, miten niihin haetaan.
Ainakin osa rakennuttajista ilmoittelee myös netin verkkopalveluissa, kuten Oikotie ja Etuovi, joten niiden kautta voi myös tehdä hakuja.
Tietotekniikka oli käytössä kirjastossa 1980-luvun loppupuolella, kun puolivälissä 80-lukua alkoi atk:n hankinta kirjastoihin. Kirjastot saivat kustantajien tietoja pääasiassa paperimuodossa, erilaiset esitteeta javalintalistat luettiin paperilla. Lainaustietoja käsiteltiin 1980-luvulla tietotekniikan avulla, kun oli reikäkortit ja optisesti luettavat eräpäiväliput.- Kysymyksiisi löytyy lisätietoja mm. näistä kirjoista: Kirjastot ja atk (1986), Suomen yleisten kirjastojen historia (2009), Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi(2010), Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi: Rovanniemen kirjasto 150 vuotta(2010), Kaisa Sinikaran artikkeli Kirjastot ja verkko kirjassa Kirjasto 2010.
Hei,
Lumme-kirjastoilla (Enonkosken kirjasto, Heinäveden kirjasto, Mäntyharjun kunnankirjasto, Mikkelin kaupunginkirjasto, Pieksämäen kirjastot,Savonlinnan kirjastot, Toenperän kirjastot, Varkauden kaupunginkirjasto) on yhteinen aineistokokoelma ja logistiikka. Juvan kirjasto on osa Toenperän kirjastoa. Voit varata ko. teoksen kirjautumalla Lumme-kirjastojen asiakasliittymään omasta kirjastostasi saamillasi tunnuksilla ja varata kirjan lainattavaksi oman kirjastosi kautta. Toimitusaika on arviolta 5-10 työpäivää.Varaaminen ja kuljetus on maksutonta.
Hei,
jos tarkoitat sukunimen vaihtamista kirjaston asiakasrekisteriin, onnistuu se Vanamo-kirjastoissa virkatodistuksen ja vanhan ajokortin/passin kanssa.
Partituuri Ahti Sonnisen säveltämään kuoroteokseen Satakunnan sydän : kantaatti Porin kaupungin 400-vuotisjuhliin 1958, op. 58 kuuluu Porin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Voit tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.187280/Holdings
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
