Runo on varmaan Leo Ilkka Vuotilan "On kaunis tie" Tieto olikin jo selvitetty tällä palstalla 2004. https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-on-on-kaunis
Runo löytyy netistä helpoosti haulla "Vuotila Kahdelle" esim blogista Ilon aika. http://ilonaika.blogspot.com/2016/02/talle-paivalle-tuli-leo-ilkka-vuotilan.html
Kyseessä on varmaankin Aaro Hellaakosken runo Ääni läheltä kokoelmasta Huojuvat keulat (1946). Runo sisältyy myös esimerkiksi Hellaakosken runojen kokoelmaan Runot (useita painoksia) sekä antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2.
Voitte lukea runon myös alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski…
Katkelma on suomennettu seuraavasti: "Nuoruudessaan hänet oli pakotettu varovaisuuteen, vanhetessaan hän oppi romantisoimaan - luonnottoman alun luonnollinen seuraus."
Austen, Jane, ja Kristiina Kivivuori (suom.). Viisasteleva Sydän. [Uusi p.]. Helsinki: WSOY, 2013. s. 39
Näyttää siltä, että kaskelotti on levinnein. Vertailu tehtiin pullonokkadelfiinin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pullonokkadelfiini)ja kaskelotin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskelotti)kesken.
Vuosikirjan (toimittaja: Lauri Leppänen,
Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys) artikkeli on vuosikirjan sivuilla 28-30. Siinä on myös tällainen maininta: Lyhennelmä Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoituksesta.
Tässä lyhyt katsaus kirjaston sijainnin vaiheisiin Teuvalla. Lähteenä on käytetty Raija Hakalan tutkielmaa vuodelta 1972 "Teuvan kirjastotoiminnan vaiheet v. 1849─1971".
Vuonna 1917 kirjasto sijoitettiin väliaikaisesti seurakuntatalolle, josta kirjasto pian muutti kahdeksi vuodeksi Teuvan Nuorisoseuran "puffettiin". Syksystä 1919 lähtien kirjasto sijaitsi puhelinosuuskunnan talossa, josta se siirtyi vanhan kunnantalon kellariin vuonna 1951. Siellä kirjasto oli vuoteen 1962 saakka. Tilaa kirjastolle on varattu kunnantalon kellarista 44 neliömetriä.
Kunnantalon kellarista kirjasto siirtyi paloaseman yläkertaan vuoden 1962 loppupuolella ja oli siellä vuoteen 1980. Kirjasto sai nyt tilaa yhteensä 145 neliömetriä,…
Hei,suora lainaus Helmet-kirjaston käyttösäännöistä: "Jos kadotat tai vahingoitat kirjaston omaisuutta, sinun on korvattava se. ...Kirjasto käyttää saataviensa perimiseen perintätoimistoa. Kirjastojärjestelmästä saatavat siirretään kunkin kaupunginkirjaston käyttämän perintätoimiston perittäväksi noin 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Perintä koskee 18 vuotta täyttäneen asiakkaan lainaamaa aineistoa. Lisätietoa perinnästä löydät käyttösääntöjen liitteestä." Kirjastomaksut* sen sijaan eivät mene perintään eli jos kadotat aineistoa ja olet sopinut kirjaston kanssa aineiston tilanteen ja korvaamisesta, niin se summa lisätään tilisi maksuihin. Kirjastomaksut eivät ole laskuja, jotka lähtisivät perintätoimiston ratkaistavaksi.*…
Tarkkoja prosenttilukuja 1,5-kiloisen keskosen eloonjäämismahdollisuuksista 1960-luvulla en onnistunut käytettävissämme olevista lähteistä löytämään, mutta jotakin osviittaa siitä antanee Ylen jutussa haastatellun keskostutkija Eero Kajantien lausuma, että ehkä noin 40 prosenttia alle 1500 grammaa syntyessään painavista keskosista selvisi 1960-luvulla elossa niin että he kotiutuivat sairaalasta. Jutun voi kokonaisuudessaan lukea täältä: Keskosuus vaikuttaa tunne-elämän kehittymiseen – Akuutti – yle.fiKeskosten hoitotyön historiaa Suomessa kuluneen sadan vuoden ajalta on kiinnostavasti selvittänyt myös Noora Tuppurainen Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään: Tuppurainen_Noora.pdf;jsessionid=9FEF1D29C849B906AE1336A37BCC3085 .…
Ainakin seuraavísta kirjoista voisi olla apua.
1.
Keinänen & Tahvanainen: Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Kuopio 1995. ISBN: 952-5018-04-0
2.
Metsälä, Harri: Puukirja. RAK. Helsinki 1997. ISBN: 952-9687-97-4
3.
Välitalo, Heikki: Sitä kuusta kuuleminen. Rakennusalan kustantajat. Helsinki 1999. ISBN: 951-664-023-0
Vinkiksi vielä, että tietokirjoissa itsessään on usein lopussa lähde- tai kirjallisuusluettelo, jonka avulla voi löytää lisää sopivia teoksia.
Kirjasta on otettu uusi painos vuonna 2011. Se on tilattu moneen pääkaupunkiseudun kirjastoon syyskuussa. Vielä tilauksesta ei näy merkintää tietonannassamme, joten sitä ei ihan vielä voi varata.
Aleksissa ei vielä ole viitettä kyseisestä artikkelista. Aamulehti on luettavissa esimerkiksi Leppävaaran kirjastossa, missä Aamulehdestä säilytetään kuluvan kuukauden ja kahden edellisen kuukauden numerot. Kirjasto sijaitseen kauppakeskus Sellossa, osoitteessa Leppävaarankatu 9. Aamulehteä tulee myös Kirjasto Omenaan ja Tapiolan kirjastoon, mutta niissä säilytetään vain kahden viikon numerot. Lisäksi Tapiolan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna 22.5. alkaen. Aamulehteä tilataan myös useisiin Helsingin ja Vantaan kirjastoihin sekä Kauniaisten kaupunginkirjastoon; säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain yhdestä viikosta kolmeen kuukauteen.
Laulu näyttää löytyvän kokoelmasta Canzoni di Firenze, joka löytyy Kangasalan kunnankirjaston kokoelmista. Internetin kautta löytyvät ainakin laulun sanat kohtalaisen hyvin esim. tästä osoitteesta http://www.lyricsmania.com/firenze_sogna_lyrics_litfiba.html. Nuotteja voi yrittää myös googlata vaikkapa haulla "firenze sogna sheet music", mutta siinäkin kannattaa varautua lukuisiin turhauttaviin mainososoitteisiin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei!
Olen käynyt varastokokoelmamme läpi Leinon runojen osalta. Sinun löytämäsi kirja oli vanhin, jossa runo on. Katselin koottujen runojen sisällystietoja, mutta niissä ei ollut mainintaa käännöksen ajankohdasta eikä siitä, missä se on ensimmäisen kerran julkaistu. Kirjoissa oli kyllä pitkät listat toimituksista, joissa Leino työskenteli. Mahtaisiko runo olla ollut ensin jossakin lehdessä?
Käännösrunotietokannasta ei myöskään ollut apua. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Googlettamalla ei tullut sopivia vastauksia, minkä jo varmaan tiedätkin.
Saat tietoa Novascotiannoutajasta netin kautta Kennelliiton kotisivulta http://www.kennelliitto.fi . Nämä sivut ovat erittäin monipuoliset ja sieltä löytyi Suomen Noutajakoirajärjestö ry: http://www.noutajat.com .
Kirjastoista löytyy kirjoja eri koiraroduista. Monipuolinen ja hyvää kuvamateriaalia sisältävä kirja on Gomez-Toldra, Salvad: Suuri Koirakirja 1-6, osia on siis kuusi.
Sitten kysymykseesi aamunavauksista. Kirjastoissa on luokka 24.12, josta löytyy aamunavauksia sisältäviä kirjoja. Tässä muutamia uusimpia: Kotiranta, Arja: Hyvä päivä : päivän avauksia yläasteille ja lukioille; Päivän paras : päivänavauksia yläasteelle ja lukioon (Suomen Lähetysseura, 1998); Chesterton, Chris: 77 ideaa päivänavauksiin ja iltahetkiin; Hietamies,…
Sinun kannattaa soittaa niihin kirjastoihin joissa kirjoja Plussan mukaan on hyllyssä. Voit pyytää kirjat lähetettäväksi siihen kirjastoon, josta haluat ne lainata. Puhelinnumerot kuhunkin kirjastoon löydät puhelinluettelosta sekä kaupunginkirjaston etusivulta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta "kirjaston toimipisteet".
Kyse voi olla lainausoikeuden vanhenemisesta. Outi-kirjastojen nykyisessä Koha-järjestelmässä kirjastokortti on voimassa määräaikaisesti - ei enää pysyvästi kuten aikaisemmin. Lainausoikeus on helppo uusia asioimalla kortti ja henkilötodistus mukana oman kirjaston asiakaspalvelussa. Tarvittaessa tiedot päivitetään samalla ajan tasalle.
Kysymykseen ei voi antaa tarkkaa lukua, bändejä syntyy ja hajoaa, jotkut esiintyvät aktiivisesti ja jotkut satunnaisesti. Eräässä vastaavaan kysymykseen annetussa vastauksessa https://www.quora.com/How-many-music-bands-are-active-in-America arvioidaan, että sadoista tuhansista miljoonaan, ehkä enemmänkin.
Mikäli tarkoitat Fono.fi:tä, se sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen. Mikäli kappalettasi ei ole hankittu Yle Arkistoon, sen tietoja ei sieltä löydy. Sinun kannattaa olla Yle Arkistoon, yhteystiedot arkisto.tietopalvelu@yle.fi.
