Tällaisessa yksittäisessä, tiettyä työtä koskevassa vahingonkorvauskysymyksessä sinun tulee selvittää suoraan seurakunnalta, jolle teet vapaaehtoistyötä, onko sinut vakuutettu vapaaehtoistyöntekijänä tapaturmien varalta.
Työnantajan ja vapaaehtoistyöntekijän velvollisuuksista on säädetty työturvallisuuslain 55 §:ssä. Sen mukaan työnantaja on vastuussa vapaaehtoistyön työturvallisuudesta. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että vapaaehtoistyötä tekevän henkilön turvallisuudelle tai terveydelle ei aiheudu haittaa tai vaaraa hänen työpaikalla ollessaan. Vastaavasti vapaaehtoistyöntekijän on noudatettava työtä ja työpaikkaa koskevia turvallisuusohjeita sekä käytettävä hänen käyttöönsä annettuja…
Isossa-Britanniassa kreiviä vastaa 'Earl' eli jaarli. Pelkkää 'Count'-arvonimeä ei käytetä. Sen sijaan kreivitärtä kutsutaan nimellä 'Countess' (ei siis jaarlitar).Jaarlin ja kreivittären alapuolella arvoasteikossa ovat varakreivi 'Viscount' ja varakreivitär 'Viscountess'.Lähteet:http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.htmlhttps://www.historic-uk.com/CultureUK/The-British-Peerage/
Musiikin kauneus on tunnetusti makuasia, joten tähän kysymykseen on olemassa monenlaisia vastauksia, kaikki yhtä "oikeita". Esimerkiksi minun mielestäni melkein kaikki Bachin ja Mozartin säveltämä on "kaunista":) Mutta yritetään jotain ajatuksia heittää.
Oma suosikkini Mozartin klaveerituotannossa on pianosonaatin KV300i=331, A-duuri hidas osa Andante grazioso, joka varsinkin vähän rauhallisemmin soitettuna on minusta lumoavaa kuunneltavaa esteettisessä mielessä. Varsinkin pianokonserttojensa hitaissa keskiosissa Mozartilla on myös monia muita sielua hiveleviä sävellyksiä, joita voi lämpimästi suositella, ellei taustalla soittava orkesteri häiritse. Esimerkiksi pianokonserton nro 27, KV595 Larghetto-osa täyttää minusta erittäin hyvin…
HelMet-sivuilta löytyy HelMet-kirjastojen palveluiden luettelo.
Kaitafilmien digitointi löytyy Sellon kirjastosta:
Sellon kirjaston pajassa voi digitoida kodin kaitafilmejä. Varaa aika (09)81657607. Varaa riittävän pitkä aika (jopa 10 krt. filmin katseluaika). Digitoitu filmi voidaan tallentaa esim. muistitikulle tai DVD-RW - levylle.
VHS-kasetteja voi digitoida Sellon lisäksi mm. Entressen, Myllypuron, Pasilan, Nöykkiön, Tapiolan ja Tikkurilan kirjastoissa. Myös kaupunkiverstaassa Mannerheimintie 22-24 on tämä mahdollisuus. Lisätietoja ja ajanvarausnumeroita löytyy HelMet-sivuilta palvelut-valikosta ja edellä mainittujen kirjastojen sivuilta.
Ensimmäinen myös suomen kieltä sisältävä sanakirja on Ericus Schroderuksen latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalainen sanakirja Lexicon Latino-Scondium vuodelta 1637. 1600-luvulla ilmestyi myös muita, tämän ensimmäisen mukaan suppeita sanaluetteloita. Ensimmäinen varsinainen suomea sisältävä sanakirja on 1745 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen tekemä Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Kirja on ensimmäinen, jossa suomen kieli on hakukielenä. (Lähde: Lehikoinen - Kiuru, Kirjasuomen kehitys, 1998) Poppiuksen tekemiä sanakirjoja ei kirja mainitse, eikä niitä löytynyt muidenkaan lähteiden avulla.
Nimimerkkiä Pohjantuuli käytti itseoppinut kirjoittaja Simo Kanniainen.
Suomen Kansa -lehdessä 16.10.1901 julkaistun muistokirjoituksen mukaan "[Kanniainen] oli hyvin lahjakas mies, joka päivääkään koulua käymättä ja köyhästä kodista lähteneenä oli itselleen hankkinut joltisenkin määrän sivistystä sekä itsessään kehittänyt kykyjä, jotka opin saamattomissa harvoin voivat kohota niin korkealle kuin hänessä."
"Elämänsä uran aloitti hän kerjuupoikana, kunnes kasvoi omintakeiseksi työmieheksi. Siitä siirtyi hän poliisilaitoksen palvelukseen ja vihdoin vakuutusalalle, jossa suoritti varsin laajan työn tärkeänä uran raivaamisaikana."
"Varsinaisen maineensa saavutti kuitenkin Simo Kanniainen toisella alalla nimittäin kirjailijana ja puhujana.…
Asiasta säädetään muinaismuistolaissa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1963/295Käytännöllisemmät ohjeet löydön ilmoittamisesta löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat/mita-teen-kun-loydan-muinaisesineenLyhyesti sanottuna yli 100 vuotta vanhat maasta löydetyt esineet kuuluvat valtiolle. Esinettä ei kuulu puhdistaa tai sen löytöpaikkaa kaivella. Esineestä kuuluu ilmoittaa Museovirastolle. Museovirasto voi lunastaa esineen (jos esine on peräisin tunnetusta muinaisjäännöksestä, se kuuluu korvauksetta valtiolle). Muinaismuistolain rikkomisesta voi saada sakkoa.Tutkijat voivat saada muinaisesineistä merkittävää tietoa maamme historiasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että…
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa.
Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442.
Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa.
Kielitoimiston sanakirja osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tarusto?searchMode=all kertoo, että sanan tarusto merkitys on ’tarut, myytit kokonaisuutena, mytologia’.Tarusto voi siis olla mikä tahansa tarujen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi Kalevalan voi laskea osaksi suomalaista tarustoa, sillä se on koottu erilaisista kansan kertomista myyttisistä tarinoista. Toki Kalevalan laatija Elias Lönnrot on muokannut niitä ja tehnyt erillisistä taruista yhtenäisen teoksen, sepittänyt jonkin verran itsekin siihen lisää.Tällaisia eri kulttuurien parista kerättyjä tarinakokonaisuuksia on valtava määrä, joten kreikkalainen tarusto ei ole millään muotoa ainoa olemassa oleva tarusto. Toisaalta en usko, että missään kulttuurissa on…
Vanhojen kirjojen saatavuus on jokseenkin vaihteleva. Joskus syynä saattaa olla se, ettei yksinkertaisesti kirjaa ole ilmestymisaikanaan katsottu kelvolliseksi kirjastoon: menneinä aikoina oli aika tiukka seula siinä, mitä kirjaston kokoelmiin hyväksyttiin. Aikoinaan kirjastonhoitajien ohjenuorana toiminut ”Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta” 1923 (Valtion kirjatoimisto, 1923) luonnehtii Suen teoksella olevan kirjallisia ansioita, mutta ”[s]opimattomaksi kirjastoihin tekee teoksen kuitenkin ennen muuta siinä esiintyvät räikeät kuvaukset kaikenlaisista julmuuksista ja rikoksista” (s. 126). Luultavasti tuon arvion perusteella teosta ei ole juuri hankittu ilmestymisaikanaan kirjastoihin, eikä siitä ole tullut koskaan uutta…
Puhutaan paljon lasten ja nuorten lukutaidosta, mutta joka kymmenes aikuinen osaa lukea vain vaivoin. Tutkija Sari Sulkusen mukaan aikuisten lukutaidottomuudesta pitääkin puhua enemmän. Keskimääräisen lukutaidon heikkenemiselle on myös sisällöllisempi selitys. Koska kirjoitettujen tekstien tai lukemisen harjoitusta saadaan tänä päivänä vähemmän kuin aikaisemmin, se heijastuu taidoissa. Lukutaito on niin kuin mikä tahansa muukin taito. Jos sitä haluaa kehittää, pitää lukea. Tarvitaan siis harjoitusta.
kielibaari.fi | Tutkija Sari Sulkunen: Aikuisten heikosta lukutaidosta pitää puhua enemmän ja näkyvämmin
Tässä Ylen Paula Tiessalon artikkelissa samasta aiheesta löytyy lopusta myös lukutaitotesti, jolla voi testata omaa…
Neuvostoliiton ja Viron keskinäisen avunantosopimuksen (28.9.1939) perusteella Neuvostoliitto sai oikeuden perustaa lentotukikohtia Viroon. Neuvostojoukkojen siirtäminen Viroon alkoi 18.10. Lentotukikohtia perustettiin mm. Paldiskiin, Haapsaluun ja Saarenmaalle.
Neuvostoliiton ilmavoimien reittejä kotialueelle talvisodassa on esitetty mm. ev.luutn. (evp.) Esko Lappalaisen Sotakorkeakoulun diplomityössa Neuvostoliiton ilmavoimien hyökkäykset kotialueellemme ja kotialueen ilmapuolustuksen ja väestönsuojelun järjestelyt talvisodassa vuodelta 1975, joka on saatavilla Kansallisarkiston digitaaliarkistossa. Liitekarttojen 1.10., 1.11., 1.12 mukaan alueelle tehtiin pommituslentoja sekä Eestistä että idästä Suomen yli.
Neuvostoilmavoimien…
Etsin kuvahaulla Brysselissä sijaitsevan NATOn päämajan edustan kuvia. Näyttäisi siltä, että lippurivistön takaosassa lähellä rakennusta olevan hopeisen muurin sisällä olisi matalia tolppia piilossa. Näin ollen voidaan olettaa, että sotilasliiton laajentuessa varatolppia otetaan käyttöön asteittain ja lippurivistö liikkuu hieman. Kuvassa näkyy seitsemän vapaata tolppaa. Liputhan ovat kaarevassa linjassa aakkosjärjestyksessä, joten Suomen liittyessä Natoon 4.4.2023 lippu sijoittui Viron (Estonia) ja Ranska (France) väliin.
Linkki kuvaan (poimittu Googlen kuvahaulla), jossa hopeinen/teräksinen muuri ei ole vielä paikallaan ja ylimääräiset tolpat ovat näkyvillä. Kuva lienee otettu uuden päämajan avajaisvuonna 2018.…
Ylivoimaisesti suosituinta vegetarismi on Intiassa: yli kolmannes väestöstä on kasvissyöjiä.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-highest-rates-of-vegetarianism.html
Aivan yhtä helppoa ei ole nimetä maata, jossa kasvissyöjiä on vähiten. Vahva ehdokas sellaiseksi on Mongolia: siellä kasvissyöjien määrä on hädin tuskin 1% väestöstä. Sielläkin, tosin, vegetarismin suosio on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina. Huomattavaa kuitenkin on, että Mongoliassa kasvikset ja hedelmät ovat pääosin tuontitavaraa Kiinasta. Lihakarjaa mongolialaiset sitä vastoin kasvatettavat runsaasti: maassa on jokaista asukasta kohti 14 tuotantoeläintä; eniten syödään vuohen ja lampaan lihaa.
https://www.panoramicjourneys.com/Know…
E. A. Saarimaan Nummisuutarit-selitysten mukaan 'riisi' tarkoittaa näsiää (Daphne mezereum). Sinikka Piippo huomauttaa Suomen luonnon lääkekasveissaan, että vanhemman väen keskuudessa näsiä tunnetaan yhä vanhalla nimellään 'riidenmarjana'. Näsiän lisäksi Kiven riisi-sana voi tarkoittaa myös ketunliekoa (Lycopodium selago). Riisi-sanaa onkin meillä käytetty monenlaisista ihmisten ja eläinten taudeista sekä monien niiden hoitoon lääkkeinä käytettyjen kasvien tai kasviaineiden nimissä (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3).
Aleksis Kiven tuotannossa riisivettä ja riidenmarjoja käytetään etenkin viinanhimon suitsimiseen: "Kivi oli oppinut omalta äidiltään juomahimon parantamisen riisivedellä. Riisivedellä…
Laulun nuotinnos löytyy tosiaan Suuri toivelaulukirja -sarjan joululauluja sisältävästä teoksesta Suuri toivelaulukirja: joululauluja (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1998). Esittelytekstin mukaan se tunnetaan englanninkielisessä maailmassa nimellä Cranham tai In the Bleak Midwinter. Suomenkieliset sanat laati Martti Haapakoski.
Lisäksi se sisältyy esimerkiksi seuraaviin laulukirjoihin: Kultainen joululaulukirja ( Otava, 2016), Joulun toivelaulut (F-Musiikki, 2007) ja Joulun aikaan : 150 joululaulua sekakuorolle (Warner/Chappell Music Finland/Sulasol, 1998)
Dekkareihin perehtyneen työtoverin ja alempana mainittujen hakuteoksien avulla löytyi seuraavia ehdotuksia.
Sujata Masseyn Rei Shimura -salapoliisisarjan päähenkilö on nuori ja toimelias amerikkalais-japanilainen englannin opettaja, jonka harrastuksena on Japanin historia ja taide. Sarjassa on kymmenen osaa, ja teksti on normaalikokoista, melko suurella rivivälillä painettua.
Arthur Conan Doylen mestarisalapoliisi Sherlock Holmesista kertovissa klassikkosalapoliisikertomuksista on olemassa eri painoksia, joiden tekstin koko ja riviväli vaihtelevat.
Tuula Matintupaa on kehuttu henkilökuvauksesta ja huumorista. Hänen Aleksanteri Piippo –sarjassaan on kahdeksan kirjaa. Rikosylikonstaapeli Piippo on itsepäinen, neuroottisen herkkä ja taitava…
