Ainakin seuraavissa kirjoissa on tietoa italialaisesta ruokakulttuurista:
- Scicolone, Michele: Italia : ruokaohjeita ja tunnelmia italialaisesta keittiöstä, 2000
- Enkovaara-Astraldi, Maarit: Intohimona Italia : rakkaudesta ruokaan, 2000
- Catellucci, Leonardo: Italialaisia pastoja, 1998
- Mayes, Frances: Bella Toscana, 1999
- Mayes, Frances: Tocanan auringon alla, 1998
- Italian keittiö, 1990
- Maailman keittiöitä. Italia : alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Italian eri alueisiin ja niiden asukkaisiin, 1998
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa Jämsänkosken ja Jämsän kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta (http://intro.jamsa.fi:8000/Intro?formid=form.html ).
Myös seuraavassa internetosoitteessa (http://totypc3.joensuu.fi/…
Muutamia oppaita löytyy yhteisöllisyyteen ja kansalais aktivismiin.
Esimerkiksi netissä luettavissa olevat Bäcklund ja kumppnit: Kansalaiset kaupunkia kehittämässä. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102475/Backlund_ym_Kansalaiset_kaupunkia_kehittamassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
sekä opinnäytetyö Prepula, Elisa. Yhteisöllisyys taloyhtiön voimavarana https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20714/Prepula_Elisa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Myös isännäintitoimistot haluavat auttaa talouhtiöitä yhteisöllisyyden kehittämisessä. Esim. Realia vinkkaa sivuillaa näin https://www.realiaisannointi.fi/ajankohtaista/millainen-yhteisollinen-taloyhtio
4H ehdottaa yhteisen puutarhan perustamista. https://4h.fi…
Hankala saada selvää edes etunimestä, mutta voisikohan suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat myös ilmaiseksi töiden arvioinnissa. Heiltä saisi luutavasti varmimman tiedon ja samalla hinta-arvion.
Esim. Bukowski, Hagelstam tai Helander.
Kämmekkä sanaa ei ollut selaamissani etymologisissa sanakirjoissa. WSOY:n Nykysuomen sanakirja vuodelta 1978 määrittelee sanan näin:
koti- ja ulkomaisia kasveja, joille on ominaista kämmenmäisesti liuskainen juurimukula ja tertussa olevat kannukselliset, tav. punaiset kukat.
Sama asia todetaan Kukkamestareiden orkideaa käsittelevässä nettiartikkelissa: Orkideoiden taustaa – kukkamestarit.fi
Kysymyksestä ei käy ilmi, missä oppilaitoksessa tai millä kurssilla kysyjän äiti oli oppilaana. 1930-luvulla Jyväskylässä toimi yleinen ammattilaiskoulu, joka tarjosi mahdollisesti myös ompelualan opetusta. Ammattilaiskoulu toimi Cygnaeuksen koulutalossa iltakouluna vuodesta 1929 alkaen eri pituisina jaksoina yhteensä noin seitsemän vuotta. Ompeluoppia sai myös esimerkiksi Vaajakosken Marttayhdistykseltä.
Jyväskylässä oli aiemmin myös käsityöläiskoulu, mutta 1930-luvulla se ei ollut enää toiminnassa.
Vanhojen oppilasluettelojen ja tutkintotietojen löytäminen voi olla haastavaa, sillä niiden säilyminen liki sadan vuoden takaa on oppilaitos- ja tapauskohtaista.
Lähde:
Ulla Mutka & Veijo Turpeinen (toim.):…
Johanna Björkmanin artikkelin mukaan kävelijät kulkivat Helsingissä viimeistään 1840-luvulta lähtien jalkakäytävillä. Varhaisimmista päällystysmateriaaleista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti niillä ei käytetty mukulakiviä, koska jalankulku olisi ollut epätasaista. Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla yhä enemmän suuria kivilaattoja, jotka oli tehty graniitista. Graniittilaatta ei ollut koko jalkakäytävän levyinen, vaan se sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa.1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asfaltilla päällystetty ja graniittisella reunakivellä rajattu jalkakäytävä ja nupukivillä päällystetty katu alkoivat…
Nuottikokoelmassa Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä (1990) on melodia, kosketinsoitinsäestys ja sointumerkit John Lennonin ja Paull McCartneyn kappaleeseen World without love eli Maailma ilman rakkautta.Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Seuraava merkkijono vastaa lähiten englannin ilmaisua "No pain": 没有痛苦. Tosin tämän voi kääntää myös muotoon "without the pain". Yleensäkin näiden käännösten kanssa on oltava varuillaan, koska harvoin tietty ilmaisu on yks' yhteen toisen kielen ilmaisun kanssa vaikka ajatus toki olisi kuta kuinkin sama.
Laulun tekijät ovat Sten Carlberg (sävel)ja Rune Andréasson (sanat). Painettuna tai äänitteenä laulua ei näytä olevan suomeksi. Mahdollisuudeksi jää, että laulu on käännetty niissä Bamse-elokuvissa joita on markkinoitu Suomeenkin. Sitä tietopalvelumme ei ikävä kyllä pysty selvittämään. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa elokuvia on kolme: Bamse ja pikku aasi, Bamse ja lentävä matto, ja Bamse peikkometsässä. (Elokuvista käytetään myös nimekkeitä joissa Bamse on suomennettu.)
Lydia Wictorzonin nimeä ei mainita ainakaan seuraavissa Suomen lähetystyön historiaa käsittelevissä kirjoissa
- Kuilun reunalla : Suomen lähetysseura Kiinassa 1926-1929 / Pekka Lund (2006)
- Uskoa teoiksi 150 vuotta : Suomen lähetysseura 1859-2009 / toimittanut Liisa Hovila-Helminen (2008)
- Eevat apostolien askelissa : naislähetit Suomen lähetysseuran työssä 1870-1945 / Kirsti Kena (2000)
- Jumalan kannattelu : tutkimus kristillisen vakaumuksen vaikutuksesta lähetystyön kriisin käsittelyyn Kiinassa 1920-luvulla / Pekka Lund (2008)
Jumalan kannattelu -kirjassa käsitellään myös muita kuin Suomen lähetysseuran lähetystyön tekijöitä.
Matti Peltolan kirjassa Lähetystyö ja kansankirkko (1989) mainitaan vuonna 1890 Ruotsissa syntynyt Linus…
Sinkkuelämää-sarjassa on ilmestynyt kolme Candace Bushnellin kirjoittamaa kirjaa, joista ensimmäinen on vuonna 2000 ilmestynyt Sinkkuelämää. Kaksi seuraavaa osaa ovat Carrien nuoruusvuodet (2010) ja Ensimmäinen kesä New Yorkissa (2011). Tällä hetkellä kaikki ovat paikalla ja voit noutaa ne kirjastosta maksuttomasti.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
Maahanmuuttoviraston ohjeistuksen mukaan ei kannata olla suoraan yhteydessä vastaanottokeskuksiin, koska niissä pitää pystyä keskittymään ydintyöhön
http://www.migri.fi/asiointi/asiakastiedotteet/1/0/ohjeistus_turvapaika…
Ylen uutisessa kehoitetaan ottamaan yhteyttä Refugees welcome -verkostoon, joka organisoituu tällä hetkellä Facebookissa. Uutisessa on linkki ryhmään.
http://yle.fi/uutiset/haluaisitko_majoittaa_turvapaikanhakijan_kotiisi_…
Helsingin Sanomien 5.9. julkaistun jutun "Perhe otti kotiinsa irakilaisperheen Tampereella" -mukaan pakolaisperhe oli löytynyt SPR:n kautta http://www.hs.fi/kotimaa/a1441340640565
Tilanne on siis tällä hetkellä (7.9.2015) se, että toiminta on vasta organisoitumassa, eikä vielä ole vakiintunutta väylää…
Tekijänoikeus ei olisi este, mutta levykorjauksen ei ole katsottu kuuluvan kirjaston tehtäviin. Kirjasto perii maksuja konkreettisista kappaleista kuten tulosteista ja kangaskasseista sekä mm. tilojensa käytöstä yksityistilaisuuksissa, mutta tällaisen työvaltaisen erikoispalvelun tarjoamista ulkopuolisille saati sen hinnoittelua ei liene pohdittu.
Useat kirjastot ovat hankkineet ammattilaistasoisen cd- ja dvd-levyjen korjauskoneen. Sellaisen käyttökokemuksista kerrottiin 2013 Jyväskylän kirjaston blogissa. http://tanaanpalautetutlevyt.blogspot.fi/2013/02/hiontakone.html
"Korjausrobotillakaan" työ ei suju aivan automaattisesti, vaan aikaa ja osaavaa manuaalista työtä tarvitaan. Käyttökustannukset ovat melko korkeat, ja käytetty…
Ainakaan HelMet- tai FONO-tietokannasta ei löydy mitään viitettä siitä, että tätä laulua olisi julkaistu suomenkielisenä versiona. Myöskään Viola-tietokanta, joka sisältää tiedot suomalaisista äänitteistä ja nuoteista, ei tunne yhtään suomennosta.
On tietenkin mahdollista, että joku suomalainen esiintyjä on kääntänyt kappaleen itse ja esittää sitä keikoillaan. Mutta näyttää vahvasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu suomenkielistä versiota.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto, Tikkurila
heikki.poroila@vantaa.fi
Ainoa toisen sukupuolen maailmasta katoamista sekä naisten että miesten näkökulmasta tarkasteleva kaunokirjallinen teos, jonka onnistuin löytämään, on Philip Wylien vuonna 1951 julkaistu romaani The disappearance. Voisikohan tämä olla etsitty tarina?
Eiköhän tällaisessa tapauksessa liene kysymys joko ironiasta tai puhtaasti leikkisästä ilmauksesta, jossa kirjoittaja uskoo (ja osoittaa) kaikkien tuntevan kyseisen kuuluisuuden. Joku on joskus käyttänyt jopa ilmaisua "muuan Jeesus". Muuan siis vain viittaa siihen, että henkilö on todella kuuluisa.
Kirjasampo.fi on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Meillä ei ole tekijänoikeuksia sivuilla kuvailtavien aineistojen sisältöihin. Runojen esitysluvat on pyydettävä Sanastolta, https://www.sanasto.fi/runojen-esitysluvat-sanastosta/, heidän lupakaupastaan, https://luvat.sanasto.fi/
Hr1-veturisarja oli tärkein pikajunien vetäjä vuosina 1949–63. Vetureita käytettiin pääasiassa Etelä-Suomen pikajunissa rataosilla Helsinki–Tampere ja Helsinki–Kouvola. Vuonna 1955 niillä alettiin ajaa Tampereelta Haapamäelle ja 1957 Seinäjoelle. 1957 Hr1-sarjan ajot laajenivat myös Kouvolasta Imatralle.
60-luvun alussa Pekat otettiin käyttöön Haapamäen ja Pieksämäen väliseen liikenteeseen, ja vuosina 1960-64 niillä hoidettiin säännöllistä pikajunaliikennettä Kouvolasta Kuopioon. Lisäksi muutamalla yksilöllä liikennöitiin 60-luvun puolivälissä Pieksämäen ja Joensuun välisiä kiitotavara- ja yöjunia.
Viimeisinä ajovuosinaan Hr1-veturit olivat henkilöjunaliikenteessä väleillä Helsinki–Riihimäki–Tampere sekä vielä keväällä…
Voisiko kyseessä olla Toshikazu Kawaguchin romaani "Ennen kuin kahvi jäähtyy" (Bazar 2024). Tässä lisätietoja kirjasta:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
