Etsimäsi teos voisi olla Richard Maynardin Kookospähkinäkirja.
Kuvaus teoksesta löytyy muun muassa Kirjasammon kautta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4076
Kookospähkinäkirja on, kuten Kirjasampo kuvaa, haaksirikkoisen päiväkirjaromaani, kertomus eloonjäämisestä, yksinäisyydestä, toivosta, tahdonvoimasta sekä todellisuuden muuttumisesta. Samalla se on seikkailu ihmismielen maisemissa, syvissä kuin meri. Tämä kirja on ilmestynyt suomeksi 1987. Teoksen päähenkilö on mies ja tapahtumapaikka autio saari.
Tämä voisi olla etsimäsi kirja.
Käännösrunojen tietoja kannattaa yrittää etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -runotietokannasta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Tietokanta sisältää lähes 20 000 käännösrunon viitetiedot. Tietokanta ei sisällä tietoja kaikesta suomen kielelle käännetystä runoudesta, mutta esim. juuri venäjänkielisten käännösrunojen tietoja se sisältää melko kattavasti. Tietokannasta voi tehdä hakuja runon alkukielen ja kirjoittajan kotimaan perusteella.
Kollega ehdotti ruotsalaista jännityssarjaa Rikostutkija Bergman. Sarjan ensimmäisen kauden ensimmäinen jakso sopii kuvaukseesi. MTV:n jaksokuvauksessa kirjoitetaan seuraavaa: " Siviili Fredrika Bergman aloittaa työt Tukholman poliisin resurssiryhmässä ja kohtaa heti vastustusta. Työt alkavat vauhdikkaasti, kun pieni tyttö siepataan rautatieasemalla."
Sarja perustuu Kristina Ohlssonin Fredrika Bergman -dekkareihin.
https://www.mtv.fi/sarja/rikostutkija-bergman-33005232001/jakso-1-epatoivottu-1-osa-1339896
Sinun kannattaa ottaa yhteys Vaasan kirjastoon tässä tapauksessa. He päättävät voivatko hankkia ko. kirjan kirjastoonsa tai kaukolainaavat sen eduskunnan kirjastosta.
Tätä kirjaa ei kirjastostamme löytynyt, mutta ilmeisesti oikean mietelmän käännös löytyy kirjasta Riku Rukan almanakka. Se kuuluu näin: Vaatii suurta luottamusta kertoa ystävälle omista vioistaan, vielä suurempaa kertoa hänelle hänen vioistaan (s. 58).
Riku Rukan almanakkaan on koottu Franklinin mietteitä, ja ne ovat Eila T. Öhrmarkin ja Pirkko Lahden kääntämiä. Kirjan on julkaissut Tiennäyttäjä Oy vuonna 1996. Kirjan takakannessa kerrotaan, että alkuperäistä almanakkaa julkaistiin vuosina 1732-58 nimellä Poor Richard's Almanack. Käännöksessä on siis kaiketi vain osa alkuperäisistä mietelmistä.
Yksityiskohtaisempaa tietoa yrityksistä toimialoittain ja sektoriluokan mukaan voi maksusta tilata Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Yhteystiedot osoitteessa: http://www.stat.fi/til/syr/yht.html
Liitteenä julkisyhteisöjen toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö vuonna 2008 excel-taulukkona.
Yritämme selvittää asiaa. Tarkentaisin vielä, tarkoitatteko reittilentoja?
Saimme Lappeenrannan lentoasemalta tiedon, että Lappeenrannasta ei ole ollut reittilentoja Moskovaan vuonna 1986.
Om ämnet finns ju mycket skrivet. Jag valde ut några, men det finns betydligt mera, t.ex också i huvudbibliotekets lager, i synnerhet då äldre. Instanser som t.ex. Folktinget torde också ha en hel del! Huset "Gryningen" torde också vara fullsprängd med dylikt material ....
Nedanstående material finns i Internet / mediedatabasen "Plussa" och då givetvis i Helsingfors stadsbibliotek:
Herberts, Kjell / Finlandssvenskarna i det europeiska folkhavet 323
Stolt som eken--en lägesbedömning av det svens 323
Bagerstam, Erik / Finlands svenskar - ett livskraftigt folk i No 323
Svenskt i Finland 2--Demografiska och social 920
Svenskt i Finland 1--Studier i språk och nat 920
Ågren, Gösta / Vår historia 920
Den svenska…
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Merikannontien kohdalla rannassa, lähellä Kahvila Regattaa on lyhyitä aidanpätkiä, joiden tarkoituksena on ilmeisesti estää pyöräilijöitä ajamasta vahingossa mereen. Aidat ovat niissä kohdissa, joissa asvaltoidulta pyörätieltä on pieni pisto nurmikon poikki meren rantaan. Kahvila Regatan lähellä oleva yhtenäinen aita on taas sijoitettu kohtaan, jossa ranta on erityisen jyrkkä. Tarkempia tietoja voit kysellä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta, joka huolehtii väylien ja rantojen turvallisuudesta.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto, yhteystiedot:
http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vai…
On olemassa tietokanta nimeltä LISA, johon on koottu kirjastotieteen ja informatiikan tutkimuksia. LISA on käytettävissäsi mm. Helsingin kaupunginkirjastossa - kysy lähikirjastosi tilannetta.
Yleisten kirjastojen etusivulta (www.kirjastot.fi) klikkaa KIRJASTOALAN AMMATTISIVUT > KIRJASTOALAN HAKEMISTOJA. Täältä löydät valtavan määrän linkkejä. Esimerkiksi kannattaa klikata THE PUBLIC LIBRARIAN siltä riviltä, jolla ensimmäisenä linkkinä on EARLweb, sitten LIS resources on line (sivun vasemmassa laidassa), sitten LIBRARY AND INFORMATION SCIENCES, joka on listan ensimmäinen linkki.
Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen tutkimussivulla kannattaa varmaankin käydä (http://www.info.uta.fi/tutkimus/tutkimus.html).
Tiedustelin asiaa Atena-kustannuksesta ja sieltä vastattiin näin: "Kyseisen kirjan 3. painokseen jäi virhe, jota varten olemme teettäneet erikseen lisättävän korjaussivun. ... En osaa sanoa, onko kaikissa kirjoissanne tuo vika. Todennäköisesti kyllä, jos ne on tilattu samaan aikaan."
Tämän vastauksen liitteenä oleva liitetiedosto Korjaus.pdf on sivun korjattu versio.
Helsinki-infosta voi kysyä elintarvikeliikkeiden osoitteita puhelimitse numerosta 09 31011111 tai kirjoittaa kysymyksen Chat-palveluun sivulla
https://www.hel.fi/kanslia/neuvonta-fi
Brikettien valmistamisesta löytyy tietoa Internetistä esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.motiva.fi/kirjasto/Uusiutuvat%20energial%E4hteet%20Suomessa/…
http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
www.pelletforum.com
Esim. seuraavassa työtehoseuran metsätiedotteessa on tietoa briketistä
Eilavaara, Erkki: Nykytilanne puupellettien tuotannossa ja käytössä.1999.Työtehoseuran metsätiedote; 13/1999 (611)
Vaasassa ei ilmesty nykyään muita ilmaisjakelulehtiä kuin mainitsemasi Ikkuna. Vaasassa on lisäksi jakelussa usean maakunnan laajuinen Ykköset-ilmaisjakelulehti.
Jean-Paul Gaultierin tuotannosta ja hänen urastaan pitäisi olla tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Camp, Walter de: Ja homot loivat naisen (Like, 2015).
The fashion world of Jean Paul Gaultier : from the sidewalk to the catwalk (Montreal Museum of Fine Arts, 2011)
Icons of fashion : the 20th century (Prestel, 1999)
Stevenson, N. J.: Muodin vuosikymmenet : 1800-luvulta nykypäivään (Tammi, 2012)
Tagariello, Maria Luisa: Masters of fashion : the leading figures behind the dream (White Star, cop. 2014)
Stevens, Dakota: A Guide to top French fashion designers and fashion houses (Six Degrees Books, 2010)
Gaultier tuskin itse kertoo mitään noissa kirjoissa, mutta ainakin niissä kerrotaan hänestä.
Etu- tai sukunimeen liitettyjä – miellyttäviä tai epämiellyttäviä – adjektiiveja on annettu kansankielessä pitkään. Näitä ns. kölli- tai korkonimiä esiintyy puhutun kielen ohella lähinnä kaunokirjallisuudessa. Tällaisten nimien adjektiivinen määrite taipuu aina, esimerkiksi Pienen-Pekan, Sokean-Matin, Ruman-Elsan, Kauniin-Veeran, Korealle-Maijalle, Laihalle-Järviselle, Paksulle-Koskiselle.
Kielitoimisto ohjeistaa taivuttamisesta siten, että ” substantiivin erillisenä määritteenä adjektiivi taipuu samassa sijassa kuin substantiivikin: vanhalla mustalla kissalla.” Esimerkikiksi Stockmannin Hullut Päivät taipuu: Stockmannin Hulluilla Päivillä.
Toisaalta Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös maininta, että adjektiivialkuisissa nimissä…
Hei!
Kannattaa tutustua ensin hakuteoksiin, joissa esitellään suomalaisia (nyky)kirjailijoita. Tässä linkki Pekka Tarkan kirjan Suomalaisia nykykirjailijoita tietoihin. Antti Tuurin teokset saat myös Keski-kirjastojen verkkokirjastosta (www.keskikirjastot.fi). Kirjoita hakukenttää Antti Tuuri ja rajaa tekijät Antti Tuuri. Teosten nimestä pääset teostietoihin. Tutustu asiasanoihin, niistä saat jo käsityksen millaisia sisältöjä Antti Tuurin kirjoittamissa kirjoissa on. Tässä linkki Tuurin Pohjanmaan teostietoihin. Jos tulet tekemään esitelmää kirjastoon, voit kysyä lähteitä ja neuvoa meiltä kirjastosta.
Google Scholarin avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Suuren osan julkaisuista voi lukea verkosta. Artikkelit ovat…
Kyse ei varmaankaan ole siitä, että kirjasto olisi tietoisesti halunnut hankkia kokoelmaansa vain käännöksen. K. C. Constantinen kirjat ovat jo suhteellisen vanhoja. Mario Balzic -sarja on ilmestynyt 1970 - 1990 -luvuilla. Helsingin kirjastoissa kuten muissakin Suomen kirjastoissa on saattanut olla kirjoja myös alkukielellä, mutta ne ovat ehkä kuluneet loppuun ja jouduttu poistamaan. En myöskään voi enää sanoa, miksi kirjasto on hankkinut tuon yhden vuonna 1990 ilmetyneen saksankielisen romaanin. Mitään poikkeuksellista hankinnassa ei kuitenkaan ole, käännöskirjallisuutta hankitaan kaikilla kielillä kokoelmiimme,
Jos olet kiinnostunut sarjan kirjoista, niitä mahdollista tilata kaukolainana mihin tahansa kirjastoon. K.C. Constantinen…
Valo- ja piirroskuvia löytyy finna.fi-palvelusta, ks. esim. tämä haku, jossa on haettu sanoilla "interiööri" ja "jugend" ja rajattu aikaväliä vuosiin 1920 - 1929.Kirjoista kannattaa katsoa esim.Björkman, Johanna: Helsingin jugendHämäläinen, Pirjo: Jugend SuomessaLahtinen, Rauno: Turun jugendIkkunoiden osalta apua voi olla näistä kirjoista:Korhonen, Teppo: Suomalainen ikkunaMikkola, Juulia: IkkunakirjaValokuvien suhteen kannattaa olla sikäli tarkkana, että toisaalta jugend-tyyli oli 1920-luvulla jo pois muodista, ja toisaalta joissain talouksissa oli 1920-luvulla vielä kertaustyylinen sisustus. Tyylipuhdasta jugendia ei siis aina löydy.
Hissi-nimisiä elokuvia on monta, mutta tarkoitat ilmeisesti alankomaalaista kauhuelokuvaa De Lift vuodelta 1983. Elonetin mukaan elokuvan ensi-ilta Suomessa oli 13.4.1984.
