Asiaa käsitellään lyhyesti Matthew MacDonaldin kirjassa Näin kehosi toimii (Docendo, 2010). Siinä on esimerkiksi tietoisku lihasten vanhenemisesta (s. 77) ja artikkeli vanhenemisen mekanismeista. Kirja on saatavilla kaikissa Vanamo-kirjastoissa (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala).
Ikääntymisestä on moniakin kirjoja eri näkökulmista. Niitä voi hakea verkkokirjastosta esim. juuri hakusanalla "ikääntyminen"
https://www.vanamokirjastot.fi/
UKK-instituutin sivuilla on paljonkin tietoa liikunnasta yleisesti ja suhteessa ikääntymiseen.
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/aloittajan_liikuntaopas/ikaantyminen_ja_liikunta
Terveysverkon Tietopankissa on asiaa ikääntymisen vaikutuksista elimistöön:
https://www.…
Kesällä hirvet keräävät vararavintoa ja syövät miltei koko ajan. Ne lepäävät ja märehtivät välillä ja jatkavat taas syömistään.
Alkukesällä ravintoa saa parhaiten rantakasveista, myöhemmin peltojen laidoilta ja sekametsistä.
Talvella hirvet liikkuvat mahdollisimman vähän säästääkseen energiankulutusta. Silloin hirvet kerääntyvät laumoihin ja
lepäilevät suojaisissa taimikoissa.
Lähteet:
https://www.riistakolmiot.fi/animal/hirvi-alces-alces/
Heikki Willamo: Hirven klaani (Otava, 2005)
Hei!
Lyhenteiden takaa löytyvät seuraavat joukot:
Jalkaväenkoulutuskeskus 12
Täydennyspataljoona 12, 6. komppania
Jalkaväkirykmentti 10, III pataljoona, Esikuntakomppania
Jalkaväkirykmentti 10, I pataljoona
Tuo merkintä 3951 tarkoittaa luultavasti peitelukua (Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina), sillä kyseinen numero on Henkilöstötäydennyskeskuksen peiteluku, mikä sopisi muihin ko. henkilön kantakorttimerkintöihin.
Joulupukista on julkaistu kaksi eri italiankielistä käännöstä, Il paese di Babbo Natale ja Nel Mondo di Babbo Natale. Lisäksi jälkimmäinen versio on julkaistu kirjassa Storia di Natale. Kaikkia kolmea löytyy Helmet-kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1354190
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1936165
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2256705
Kyseessä on ilmeisesti Pacesetter-sarjan kone? Tämän käyttöohjeita on etsitty englanninkielisillä palstoillakin, eikä sielläkään ole onnistanut. Valmistajalta voisi tietenkin suoraan kysyä. Tai kenties käsityö- ja ompelijaharrastajilta. Varsinkin suomenkielinen ohje taitaa olla vain tuurin varassa löytää, sillä Brotherilla on käyttöohjeita vain uudempiin malleihin sivuillaan.Jos lukijoillamme on lisävinkkejä tai jopa itse ohje, alle voi kommentoida.
Kävin läpi useita suomalaista lasia käsitteleviä kirjoja ja selasin nettiä, mutta harmillisesti nyt ei ollut onnea. Tämän tyylisiä maljakoita on paljonkin. Isompi maljakko on tarran perusteella varmuudella kotimaista tuotantoa ja saattaa olla Riihimäen lasin valmistama maljakko. Tietoa valmistajasta ei kuitenkaan löytynyt, mutta maljakko saattaisi olla tämä Laatutavaran sivuilla oleva maljakko: https://laatutavara.com/tuote/28014/ Ainakin tämä voisi viitata Riihimäen lasiin, joten sitä voisi alkaa tutkia. Riihimäen lasilla on myös ollut tämän näköinen Tamara Aladinin vuonna 1963 suunnittelema 28 cm korkea maljakko (malli 1378), mutta kuvasta ei hahmota jalan mallia kunnolla. Kyseisen maljakon mustavalkoinen ja pieni kuva löytyy kirjasta…
Hei!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy luokasta 587.4 kirja Flowers of the Himalaya. Kirjan tekijöinä ovat Polunin & Stainton ja se on tällä hetkellä hyllyssä. Lisäksi löytyy yleisteos
(The) Guiness guide to plants of the world. Se on myös saatavilla lainaksi Pasilasta, luokasta 588.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Nepal#Maantiede, on Nepalia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähdeluetteloista saattaisi olla aiheesta lisätietoa. Lisäksi Nepalin matkaoppaissa, jotka Helsingin kirjastoissa sijaitsevat pääsääntöisesti luokassa 429, voisi olla myös kasvustosta tietoa.
Uskon kyseessä olleen Ison Britannian (Royal Navy) alus HMS Swiftsure. Alus esiintyy mm. tässä kuvasarjassa vuodelta 1952:
http://photo.net/photodb/folder?folder_id=777514
HMS Swiftsure saattoi Edinburghin herttuan aluksen Helsinkiin vierailulle. Löysin vierailusta tämän maininnan (jutun lopussa):
http://www.guardian.co.uk/sport/1952/jul/27/athensolympics2004.olympicg…
Saamieni tietojen mukaan Vantaan musiikkiopisto lainaa soittimia ensisijaisesti vain omille oppilailleen. Jos soittimia kuitenkin jää, niitä voivat saada myös ulkopuoliset. Voit tiedustella asiaa numerosta 839 35705.
Tikkurilan kirjastossa ja Myyrmäkitalossa on pianohuoneet, joita voi varata etukäteen, Tikkurilasta puh. 839 23583, Myyrmäestä puh. 839 35469.
Eeva Joenpellolta on käännetty ainakin nämä teokset ruotsiksi:
Johannes vain (1952): ruots. Bara Johannes
Neito kulkee vetten päällä (1955): ruots. Jungfrun går på vattnet
Missä lintuset laulaa (1957): ruots. Där fåglarna sjunger
Ralli (1959): ruots. Ralli
Syyskesä (1960): ruots. Brittsommar
Vetää kaikista ovista (1974): ruots. Husfolk och fiender
Kuin kekäle kädessä (1976): ruots. Sådd bland törnen
Sataa suolaista vettä (1978): ruots. Som sanden i havet
Eteisiin ja kynnyksille (1980): ruots. Allt har sin tid
Elämän rouva, rouva Glad (1982): ruots. Fru Glad, gift med livet
Rikas ja kunniallinen (1984): ruots. Rik och rumsren
Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy joitakin vastauksia kysymyksiinne. Kirjojen esittelyt ovat LummeFinna.tietokannasta (https://lumme.finna.fi/).
Parkkari, Juhani: Sodan oikeussäännöt, 2018
Sodan oikeussäännöt on yleistajuinen käsikirja sodan säännöistä eli kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta ja sen toteutumisesta. Siinä käsitellään sodan tuhoja rajoittamaan pyrkiviä sopimuksia ja tapaoikeussääntöjä sekä sitä, miten niitä noudatetaan käytännössä.
Kirjassa tarkastellaan sodan osapuolia, taistelijoita, sotavankeja ja siviiliväestöä sekä lääkintähuoltoa ja kansainvälisiä avustusjärjestöjä. Lisäksi perehdytään erilaisiin sodankäynnin muotoihin, kuten maa-, -meri- ja ilmasotaan, sekä uuteen uhkaan, kybersotaan. Myös…
Pullon logo on S&H eli Schildt & Hallberg, joka oli Tikkurilan tehtaiden omistaja vuodesta 1885 lähtien. Keskustelupalstalla aarremaanalla.com on etsitty tietoa samanlaisesta pullosta vuonna 2013. Siellä on arveltu, että pullo on sisältänyt pulituuria eli puusepänlakkaa.
Kyllä niitä löytyy. Ruotsinkielisiä selkokirja on aikuisten, nuorten sekä lasten puolella. Tässä alla linkki verkkokirjastohakuun ruotsinkielisistä selkokirjoista.selkokirjat | Hakutulokset | Keski-Finna
Kovin vähän kirjoja aiheesta löytyy. Tampereen kaupunginkirjastossa on vain Maureen Wheelerin Travel with children vuodelta 1995. Pari gradua löysin aiheesta:
Maarit Lamminmäen Lapsi matkanjärjestäjän asiakkaana. Helsingin yliopisto 1997 ja Siru Piekkolan Matkailu avartaa - mutta miten. Narratiivinen tutkimus ulkomailla lomailleiden lasten matkakertomuksista. Oulun yliopisto 2005.
Lisäksi Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo)
löytyi Juha Kaukasjärven teos Mitä lapset odottavat lomalta. Haaga instituutti 1995. Noita teoksia saa kaukolainaksi.
Kirjastojen työasemilla on käytössä myös artikkelitietokantoja. Aleksista sain jopa 63 viitettä ja Artostakin 12. Niitä kannattaa käydä katsomassa kirjastossa.
Kaukolainaksi voidaan tilata sellaista aineistoa, jota ei ole maakuntakirjaston omassa kokoelmassa. Voit tehdä kaukolainapyynnön joko kirjastossa käymällä tai verkkosivultamme löytyvällä lomakkeella. Lomakkeen sekä lisätietoa kaukolainoista saat kotisivultamme seuraavasta osoitteesta:
http://www.lappeenranta.fi/suomeksi/palvelut/kirjasto/palvelut_a-o/kirj…
Kaukolainamaksu tieteellisistä kirjastoista on seitsemän euroa, yleisistä kirjastoista kaksi euroa.
Jos elokuvasta ei ole varauksia, kannattaa se uusia, uusimiseen riittää kirjastokortti ja sehän onnistuu myös www.helmet.fi palvelussa jos sinulla on kirjastokortillasi pin-koodi.
Jos varauksia on, ei auta muu kuin hakea levy kotoa ja palauttaa kotelo levyineen mahdollisimman pian mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
kyseessä lienee Martti Sirolan Apassit albumi. Kansi väreissä ja sisältö mustavalkoinen.
Alta löytyvän linkin takaa löytyy Ylen juttu tekijästä ja siitä löytyy myöskin Apassit albumin kansikuva.
https://yle.fi/uutiset/3-10023887
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan George Byronilta on suomennettu vain runokokoelma Kolme runokertoelmaa (1922). Siinä kysymääsi runoa ei ollut, ei myöskään muutamassa selaamassamme antologiassa. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Kirja löytyy sekä Pasilan kirjavarastosta (pysyvä linkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1277229 ) että Varastokirjastosta ja molemmista sen saa kaukolainaksi pyytämällä oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
www.äänitearkisto.fi- sivustolla oli tieto, että Katri Helena Kalaoja on säveltänyt kappaleen Sinistä silkkiä ja sanoittanu Elina Kalenius.
Kyseinen kappale sisältyy Katri Helenan Anna mulla tähtitaivas levylle.
