Voisikohan kyseessä olla Raisa Cacciatoren teos Korkkari : jokamiehen jännityslukemisto Helsinki : Tammi, 2004 (Keuruu : Otava). Nimekkeestä huolimatta teos kuuluu lääketieteen luokkaan ja käsittelee mieheyttä ym.
Kyllä tällaista ihan ilmeisesti tapahtuu. Merimatkojen kuvauksissa kerrotaan uupuneista maalinnuista, jotka harhailevat merellä ja laskeutuvat laivan kannelle lepäämään. Internetistäkin löytyy tällaisia kertomuksia – ainakin englanniksi. Esimerkiksi sivulla http://www.noozhawk.com/article/120211_captains_log_tiny_bird_lost_at_s…
kapteeni kertoo pienestä linnusta, joka oli eksynyt monen kilometrin päähän maasta ja pelastui vain sen ansiosta että laiva osui paikalle.
Monet muuttolinnut, jotka lähtevät ylittämään merta, uupuvat kesken matkan ja menehtyvät, kuten biologi Riku Lumiaro toteaa seuraavalla sivulla:
http://mmm.multiedition.fi/syke/luonnon_kirjo/2011/1-2011/5-talvi.php
Mutta tämä on tietysti eri asia – muuttolinnut kun eivät…
Voit toki käyttää HelMetiä jatkossakin. Sitä voi käyttää jopa ulkomailta. Ainoastaan kortin saamisen edellytys on, että on osoite Suomessa sekä voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Jos korttia ei käytä vuosiin, se saatetaan poistaa kirjastojärjestelmästä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja HelMet-kirjastojen asiakkaana olemisesta.
Etsit varmaankin Aukusti Salon tarinaa Nöh Nasunen jää kylään asumaan. Tarinan voi lukea esimerkiksi Aukusti Salon teoksista Meidän lasten aapinen ja Meidän lasten elämää (1. p. 1935) sekä teoksesta Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, 1977).
Edellä mainitut teokset kuuluvat oman alueenne verkkokirjaston kokoelmiin.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?format=1&temp=9311
Kertomakirjallisuutta koskien aihealue on hyvin laaja.
OUTI-kirjastojen verkkokirjastosta www.outikirjastot.fi oman elämäntarinan tarkasteluun liittyvää kaunokirjallisuutta löytyy esimerkiksi asiasanoilla: identiteetti etsintä. Seuraaviin voisi tutustua:
- Kilkku Elina: Täydellinen näytelmä
- Sendker, Jan-Philipp: Sydämenääntä ei voi unohtaa
- Haig, Matt: Kuinka aika pysäytetään
- Vanhatalo, Pauliina: Toinen elämä, muistiinpanoja
https://outi.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%…
Vanhemmuudesta kertomakirjallisuudessa:
- Sallinen-Pentikäinen Karoliina: #Vauvavuosi
- Riina Katajavuori: Lahjat
- Eve Hietamies: Yösyöttö sekä Tarhapäivä
- Hippo Taatila: Isipappablues. Muita löytyneitä OUTI-kirjastojen tietokannasta…
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Aloittaisin hakemalla henkilön nimellä verkkopalvelusta Finna.fi, jossa on esillä eri muistiorganisaatioiden aineistoa. Finna.fi sisältää myös Keski-kirjastojen aineiston. Palvelusta löytyy kuvia ja digitoituja artikkeleita, joilla pääset alkuun. Hyvältä artikkelilta vaikuttaa Laukaan joulussa julkaistu Niin hyvää vuosikertaa.
Keski-Suomen museon rakennusinventointiarkiston aineisto on myös pääasiassa digitoitu ja nähtävillä juuri Finna.fi:ssä. Keski-Suomen museo tutkii ja tallentaa tämän alueen rakennettua kulttuuriympäristöä. He pystyvät varmasti auttamaan sinua paremmin eteenpäin.
Valitettavasti Lope de Vegan valtaisaa tuotantoa on suomennettu hyvin vähän. Etsimästäsi sonetista 126 ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Hei!
Kyllä voi. Jos olet lainannut kirjan jostain Helmet-kirjastosta eli joko Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kirjastosta, voit palauttaa lainan mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Eli sinun ei tarvitse palauttaa aineistoa samaan kirjastoon, mistä olet lainannut sen.
Lisää tietoa kirjaston säännöistä ja käytänteistä löydät Helmet-verkkokirjastosta.
Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
Mika Waltaria on käännetty persiaksi. Vaski-kirjastojen kokoelmasta löydät seuraavat teokset: Valtakunnan salaisuus (Mardī-i bālā-yi ṣalīb)Sinuhe egyptiläinen (Sinuhih pizishk-i makhṣuṣ-i fir'awn tai Sinuhe, pezeshke makhsuse Fer'on)Mikael Karvajalka (Mikajil, pezeshke soltan salim 1 ja 2) Huomioitavaa on, että käännösten alkukieli ei ole näissä suomi, vaan teokset ovat käännetty joko englannista tai ranskasta. Pääset tarkastelemaan suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä FILI:n sivuilta käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Kaija Koon diskografia:
*Kun savukkeet on loppuneet, 1986
*Tuulten viemää, 1993
*Tuulikello, 1995
*Unihiekkamyrsky, 1997
*Operaatio jalokivimeri, 1998
*Tinakenkätyttö... ja muita tarinoita, 1999
*Parhaat, 2000
( Lähteet: http://www.rocktops.fi/artistit/kaijakoo/ ja http://www.universalmusic.fi/kaijakoo/).
(Kaija Koon esittämiä kappaleita löytyy myös muutamilta kokoelmaäänitteiltä, esim.
*80-luvun huiput 4, 1995
*Puhu hiljaa rakkaudesta, 1999
*Laulava sydän, 2000)
Varmaa tietoa Kiven käännyttämisestä näytelmän ensi-illasta en valitettavasti löytänyt. Esko Rahikaisen kirjassa Metsän poika: Aleksis Kiven elämä ( Ajatus Kirjat, 2004) kerrotaan eräästä tapahtumasta Lea näytelmän esityksestä vuonna 1870. Kirjailijan todetaan tuolloin olleen huonossa kunnossa ja hän joutui menemään ” piippuhyllylle”, koska ei kunnostaan johtuen kehdannut mennä permannolle.
Asian voisi tuntea Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, heiltä voisi asiaa kysyä
http://www.finlit.fi/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693974__Sesko%20rahikaine…
Valitettavasti kumpaakaan kysymääsi videota ei löydy Turun kaupun-
ginkirjaston toimipisteistä ja muistini mukaan niitä ei ole edes
tarjottu. Kirjastomme ovat sidottuja maahantuojien tarjontaan.
Sinun kannattaisi tiedustella niitä Varsinais-Suomen elokuvakeskuk-
sesta, puh. 02-251 1998, os. Uudenmaank. 1. Jollei niitä heilläkään
ole voidaan niitä yrittää kaukolainata.
Oikeusministeriö on koonnut vaaleihin liittyvää erilaista tietoa on koottu Vaalit- sivustolle.
http://www.vaalit.fi/teksti/index.htm
Sieltä löytyy mm tämä tieto:
Eduskuntavaalit 2007 - tietojen mukaan RKP:llä on ollut vaaliliitto vain Varsinais-Suomen vaalipiirissä, Suomen Keskustan kanssa. http://192.49.229.35/E2007/s/ehd_listat/kokomaa.htm
Puolueiden ja ehdokkaiden äänimäärät löytyvät myös näiltä sivuilta. http://192.49.229.35/E2007/s/ehd_listat/kokomaa.htm
Sivuilla on myös kerrottu miten vaaliliitossa äänet lasketaan.
http://www.vaalit.fi/teksti/34845.htm kohdassa vaalien tuloksen määräytyminen.
Tilastokeskuksella on omat vaaleihin liittyvät tilastosivunsa osoitteessa http://www.tilastokeskus.fi/til/vaa.html
Hei!
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän espanjankielisiä äänikirjoja yhteensä 17 nimekettä (löytyy siis kun laittaa hakusanaksi 'äänikirjat', valitsee aineistolajiksi 'CD-levy' ja kieleksi 'espanja'). Voit selailla listaa ja saatavuustietoja oheisesta linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%C3%A4%C3%A4nikirjat+&searchsc…
Hyvää kesää myös itsellesi!
Muuttuneet tiedot eivät päivity Helmetiin. Joitakin tietoja, esim. osoitteen tai puhelinnumeron, voi muuttaa Helmet-sivuston kautta, mutta muutos sukunimeen tehdään kirjastossa. Tule kirjastoon ja ota henkilötodistus mukaan. Uuden kortin saat samalla käynnillä.
Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959).
Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu.
Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin pari Ed Woodia ja hänen tuotantoaan käsittelevää kirjaa: Liken 1995 julkaisema Rudolph Greyn Ed Wood on Ed Wood. Kirja on suomennettu.
Plexuksen 1986 kustantamassa kirjassa Incredibly strange films löytyy tietoja myös Woodista. Kirjojen saatavuustiedot saat pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta, minne pääset kirjaston etusivulta (WWW:lib.hel.fi) klikkaamalla kohtaa Kirjat ja muu aineisto ja toimimalla ohjeen mukaan.
Internetistä voisit katsoa osoitteita http://allmovie.com/cg/x.dll ja http://uk.imdb.com/Name?Wood+Jr.,+Edward+D.
