Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy seuraavat Brancusia käsittelevät kirjat:
Brancusi, Constantin: Brancusi
Geist, Sidney: Brancusi
Hulten, Pontus: Brancusi
Shanes, Eric: Constantin Brancusi
Varia, Radu: Brancusi
Näiden kirjojen sijainti- ja saatavuustietoja pääsee katsomaan aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.libplussa.fi
Hei,
valtakunnallisista kirjastotilastoista osoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi pystyy näitä lukuja laskemaan.
Suoraan niitä ei sieltä saa, mutta pienellä jakolaskulla onnistuu!
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen vuoden 2009 tilastojen mukaan http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/vuositilastot.aspx Suomenniemi on kokoelmiltaan pienin (10555 kpl) ja Kustavi hyötypinta-alaltaan pienin (110 m3) yleinen kirjasto.
Näistä tilastoista löytyy myös muita tietoja yleisten kirjastojen kokoelmista.
En valitettavasti löytänyt kirjasta kuin tsekinkielisen version, joten näyttäisi siltä ettei kirjaa ole suomennettu eikä sitä löydy englanninkaan kielellä. Tsekinkielinen versio löytyy Suomesta Kansalliskirjastosta. Asiasanoituksen mukaan kirja käsittelee metafysiikkaa ja etiikkaa.
Kyseessä voisi olla Gérard Presgurvicin säveltämä menestysmusikaali Roméo et Juliette, de la haine à l'amour (2001). Wikipedian mukaan sen ensi-ilta oli Pariisissa 19.1.2001, ja se on esitetty Brysselissa ainakin kolmesti vuosina 2001 ja 2002. Musikaalista on olemassa myös DVD-tallenne (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Rom%C3%A9o-Juliette-Com%C3%A9die-musicale-%C3%89di… )
ja CD-levy (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Romeo-Juliette-G%C3%A9rard-Presgurvic/dp/B00004U88… )
Artikkeli Wikipediassa:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Rom%C3%A9o_et_Juliette,_de_la_haine_%C3%A0…
Sokeroinnista tai muistakaan karvanpoistomenetelmistä ei löydy kokonaista kirjaa. Monista ihonhoitoon liittyvistä kirjoista löytyy jonkin verran tietoa, mm. alla mainitusta:
Ihmetiikka : ihonhoito- ja kosmetiikkaopas nuorille / Taina Paarmas (2013)
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2086689__SIhmetiikka__Orig…
Nils-Eric Fougstedt'n Romans (Romanssi) -kappaleen ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. Kanske en visa -nuottikokoelmasta, jota löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastosta.
Minns du Monrepos -kappaleen (Muistatko Monrepos'n) ruotsinkieliset sanat näyttäisivät löytyvän Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä 24 -nimisestä kirjasesta. Sitä on saatavilla Turun yliopiston kirjaston kokoelmassa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta se on luettavissa kirjaston tiloissa.
En valitettavasti löytänyt Armi-kappaleelle ruotsinkielisiä sanoja.
Ensimmäinen ehdotus rautatiestä Suomeen tehtiin 20.3.1849. Suomen tie-ja vesikulkulaitosten insiinöörikunnan päällikkö Alfred Stjernvall ehdotti rautatielinjausta Helsingistä Hausjärven Turkhautaan. Rautatie ajateltiin toteutettavan hevosvetoisena. Vuonna 1851 valmistunut ratasuunnitelma sisälsi kuitenkin höyryvetoisena toteutettavan radan välille Helsinki-Hämeenlinna. Vuonna 1856 maaliskuisen Suomen-vierailunsa aikana Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II käski laatia esityksen sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi, liikenne ei silloin ollut vielä kovinkaan suunnitelmallista. Tarkastettu ratasuunnitelma Helsinki-Hämeenlinna esitettiin marraskuussa 1856 pidetyssä komitean kokouksessa, jossa se sai komitean…
Vanha kirjastokorttisi ei taida olla enää voimassa. Uuden saat menemällä esim. lähikirjastoosi. Korttia voit käyttää pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Kuvallinen henkilöllisyystodistus kannattaa ottaa mukaan.
Kysyitte kirjaa:
92.89
Suur-Sodankylän historia /(julk. Suur-Sodankylän historiatoimikunta.
1 / Aimo Kehusmaa, Samuli Onnela
1995 (Jyväskylä: Gummerus)
ISBN 951-96796-2-6
Kirja löytyy Lapin maakuntakirjastosta Rovaniemeltä ja muualtakin Lapin läänin kirjastoista. Voimme tilata sen teille kaukolainana (Rekku). Hinta on 2 €. Ottakaa yhteys Kemin kaupunginkirjaston tietopalveluun, niin asia hoituu.
Yhteystiedot ovat puh. 016- 258 252, email: kirjasto-info@kemi.fi .
Kirja on tilattu kirjastoihin, muttei ole vielä saapunut. Kouvolan kirjastoihin on tulossa yhdeksän kappaletta. Varauksen teokseen voitte tehdä joko netin kautta tai soittamalla tai käymällä kirjastossa. Kouvolan pääkirjastoon ja Kuusankosken kirjastoon on myös tulossa pikalainakappaleet, joiden laina-aika on yksi viikko ja joita ei voi varata.
Kotimaisten kielten keskus yritti selvittää sanan merkitystä. Tipitampparista ei löytynyt tietoja.
Tipistä on tietoja etenkin kananpojan merkityksessä;
tamppari on kankaan vanutuslaite tai sen käyttäjä,
tai hevonen, joka nostelee jalkojaan korkealle.
Tipi-alkuosaa käytetään myös vahvistuksena sanassa tipitarkkaan = erittäin tarkkaan. Ja vielä, tipitaari merkitsee tärpättiä (Suomen murteiden sanakirjassa hakusanan kipitaari alla).
Selvitystyö teki:
Anna-Liisa Kristiansson
Erityisasiantuntija
Kotimaisten kielten keskus
Monenlaisia kirjoja voi nykyään lukea kuvauksina ilmestymisaikansa yhteiskunnallisista oloista. Linnan, Canthin ja Sillanpään lisäksi esimerkiksi Aleksis Kiven (Seitsemän veljestä), Juhani Ahon (Rautatie, Papin tytär), Arvid Järnefeltin (Isänmaa, Veneh’ojalaiset), Maila Talvion (Pimeänpirtin hävitys), Ilmari Kiannon (Punainen viiva, Ryysyrannan Jooseppi), Joel Lehtosen (Putkinotko), Pentti Haanpään (Noitaympyrä, Kenttä ja kasarmi), Lauri Viidan (Moreeni), Veijo Meren (Manillaköysi), Hannu Salaman (Juhannustanssit) ja Timo K. Mukan (Maa on syntinen laulu) teoksia voi pitää aikalaiskuvauksina.
Lisää kirjailijoita ja teoksia löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia
Varpio & Huhtala (toim.):…
Smak-nimisellä poikabändillä on ainakin kappale nimeltään Myrsky. Bändi oli aktiivinen n. 2004-2007.
Laulajana toimi Kalle Lindroth, joka tunnetaan nykyään duosta Ida Paul & Kalle Lindroth. Kitaristina toiminut Henkka tunnetaan nykyään paremmin tuottajana nimeltä Hank Solo.
Pentti Haanpää kirjoitti useassa teoksesta pasifistissävyisesti sodasta ja vaikutuksesta ihmisiin, novellikokoelmia Nykyaikaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16977 tai Eräs avioliitto ja muita kadonneita jtuttuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… voisi tutkia.
Veikko Huovisen Sinisilmäinen ohjus ja muita sotaisia kertomuksia kannattaisi myös tutkia, https://www.finna.fi/Record/anders.195011. Pirunkalan leuat : Ajatuksia sodasta ja loistavista voitoista, https://www.finna.fi/Record/anders.36879, sisältää Huovisen kirjoituksia sodasta ja rauhasta.
Marjatta Nevalan Kun rauha oli tullut : novelleja, kertoo elämästä rauhan tulon…
Voit Espoon ja Helsingin musiikkihuoneita Varaamo-palvelun kautta kautta. Helsingin tiloja voit varata https://varaamo.hel.fi/ -sivulta, Espoon tiloja https://varaamo.espoo.fi/ -sivulta. Varaamon tiloja voit katsella kirjautumatta, varaaminen edellyttää kirjautumista Google- tai Yle-tunnuksella. Facebook-tunnuksella kirjautumista ei tällä hetkellä suositella teknisten ongelmien vuoksi. Vantaan tiloja voit varata Timmi-järjestelmän kautta https://asp3.timmi.fi/WebTimmi/index_v2.html#/826 . Myös Timmin tiloja voi katsella kirjautumatta. Jos päätät varata tilan, voit tehdä sen kirjautumalla Suomi.fi-tunnuksilla.
Hei, Suomen kielen ja ruotsin kielen lautakuntien kannanotto julkishallinnon erisnimistä ja niiden suunnittelusta
Lautakunnat ovat vakavasti huolestuneita julkisessa nimistönsuunnittelussa esiintyvistä puutteista ja siitä, että uudistuksia suunniteltaessa ei ole käytetty kieli- ja nimistöasiantuntemusta.
Lautakuntien kannanotto on osoitteessa:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3398
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuskuksen
Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 (maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11)
Kaisa katsotaan usein Kaisun rinnakkaisnimeksi. Joskus liitetään Kasinaan, joka oli marttyyri 300-luvulla. Toisinaan Kaisu-nimen katsotaan tulleen Katariinasta. Kannattaa tutustua myös kirjaston nimikirjoihin, esim. Kiviniemi, Rakkaan lapsen monet nimet sekä Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
