Hei!
En valitettavasti onnistunut löytämään digitoitua karttaa noilta vuosilta. Vantaan karttapalvelussa on mahdollisuus tarkistella pitäjänkarttaa vuodelta 1933, mutta siinäkään eivät näyt tiennimet.
http://kartta.vantaa.fi/
Tiina Aula Helsingin yliopistosta on tehnyt tutkimuksen Tikkurilan tiennimistöstä. Tässä linkki artikkeliin: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_208.pdf
Lähdeluettelossa on yhtenä lähteena Helsingin maalaiskunnan osoitekartta 1958. (Näköispainos 1995. Vantaan kaupungin mittausosasto.) Mahdollisesti siitä saattaisi löytyä myös vanhempaa tiennimistöä.
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Legenda kokoelmasta Nälän ja selibaatin runot (1985). Runo on luettavissa myös mm. kokoelmasta Janus : intohimon ja ymmärryksen runot (1995).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Ääni johtuu siitä, ettei levy ole ihan tasapainoinen. Tällaista hurinaa ja värinää esiintyy tietokoneitten asemissa usein myös ihan näteiltä näyttävien levyjen kohdalla, koska asemat pyörittävät levyä hirmuista vauhtia. Voit vähentää ongelmaa valitsemalla polttovaiheessa hitaammin tallennusnopeuden. Se on muutenkin suositeltavaa, jälki on parempaa.
Suojatut levyt tuskin CD-asemaa rikkovat. Se on mahdollista lähinnä siinä tapauksessa, että CD hajoaa asemassa ja sinkoaa muovinkimpaleita herkkiin kohtiin. En tekisi tästä ongelmaa. Kokemukseni CD-soittimista on 1980-luvun alkupuolelta ja CD-asemista heti kun niitä tuli markkinoille.
Heikki Poroila
Kyllä, Helsingin kaupunginkirjaston Töölön kirjastossa on 80-paikkainen hiljainen lukusali vaikkapa pääsykokeeseen lukemista varten:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvelut
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, mihin tarkoitukseen tietoa etsitään. Ei myöskään se, voisiko sisarpuoli tiedustella omia tietojaan. Asiaan vaikuttaa tietenkin myös se, onko isyys aikoinaan tunnustettu. Jos ei, tietojen etsiminen voi olla hankalaa. Jos kyse on esimerkiksi perunkirjoituksista, kiinteistökaupoista, lainhuudatuksista tai muista virallisista asioista, voitte tilata esimerkiksi seurakuntien keskusrekisteristä sukututkimusmuotoisen virkatodistuksen. Huomioithan, että Suomen ev.lut. kirkosta tilattavissa virkatodistuksissa todistetaan tiedot vain henkilön kirkon jäsenyysajalta. Jos henkilö ei ole koko ajan kuulunut Suomen ev.lut. kirkkoon, niin virkatodistuksia voi tilata mm. Digi- ja väestötietovirastosta,…
Kyseinen lehti on mikrofilmattuna Helsingin Pääkirjaston Pasilan lehtiosastolla. Artikkelista saa kopion Pasilassa.
Pääkirjaston yhteystiedot linkissä http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
Eipä löydy varsinaisesti mitään tietoteosta suomeksi Saksan kansallissosialistisen armeijan rivisotilaista ja heidän taustoistaan.
Englanniksi löytyy kirja nimeltä Cartlidge, Cherese, Life of nazi soldier. 2001.
Kaunokirjallisia teoksia Saksan armeijan taisteluista toisessa maailmansodassa löytyy Porin kaupunginkirjaston osalta osoitteesta https://satakirjastot.finna.fi/
Haun voi tehdä esim. sanoilla toinen maailmansota Saksan armeija, https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookf…
Kysymyksesi on varsin laaja kun etsit tietoa niin monelta eri elämänalueelta. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet-tietokannasta www.helmet.fi voit etsiä tietoa aiheesta seuraavalla tavalla: hakutapa sanahaku. Hakulause voisi olla esim. seuraavanlainen: nuoret and naiset and not (kaunokirjallisuus or romaanit). Hakua voi rajata vielä aineistotyypin (esim. kirjat) ja kielen (esim. suomi) mukaan. Näin saat rajattua haun tietokirjallisuuteen, jossa asiasanoina on käytetty sanoja naiset ja nuoret. Hakutuloksessa ovat mm. teokset Kuuntele minua!: nuorten naisten elämää monien kulttuurien Suomessa ja Pysy nuorena -elä kauemmin: tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä…
Kyseisestä teoksesta löytyy Suomen kirjastoista kolmea eri painosta: Järvenpään kaupunginkirjasto (2019), Lahden kaupunginkirjasto (2018) sekä Valkeakosken kaupunginkirjasto (2010). Voit pyytää kirjastoasi tilaamaan haluamasi painoksen kaukolainana.
Secret London: an unusual guide | Hakutulokset | Finna.fi
Helmet-kirjastoihin on tulossa kolmekin suomenkielistä ohjekirjaa Window 8 -käyttöjärjestelmästä. Kahdessa tekijänä on Jyrki Kivimäki ja kolmannessa Reima Flyktman. Kirjojen tiedot näkyvät jo Helmet-tietokannan kautta, ja niitä voi varata, mutta vielä nämä uudet kirjat eivät ole kirjastoihin saapuneet.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Teksti on William Blaken kirjeestä Tri Truslerille ja se on ilmestynyt suomeksi Tuomas Anhavan kääntämänä kirjassa Blake, William : Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa, s. 84-85. Lähetän käännöksen sähköpostina. Kirje on päivätty em. kirjan mukaan 23. päivänä elokuuta 1799.
CuChullaine O'Reilly -niminen toimittaja on kirjoittanut kirjan nimeltä Deadly Equines: The Shocking True Story of Meat-Eating and Murderous Horses:
https://www.amazon.co.uk/Deadly-Equines-Shocking-Meat-Eating-Murderous/dp/1590480031
Horsetalk.co.nz-sivustolla käsitellään kirjaa ja mainitaan myös Yrjö IV:n Intiaan lahjoittama hevonen, josta kirjan mukaan tuli ihmisten ja eläinten lihaa syövä tappaja:
https://www.horsetalk.co.nz/2012/04/17/horses-as-meat-eating-killers/
Mitään vahvistusta näille väitteille ei löytynyt.
PIN-koodin eli tunnusluvun saa käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa.
Kirjaston kiinniolon aikana voit saada tunnuksen kirjautumista vaativien e-aineistojen käyttöön. Tunnus on väliaikainen ja se poistetaan kirjastojen avauduttua.
Lapin kirjastojen e-asiakastunnuksen saat soittamalla arkisin kello 9 – 15 numeroon 050 315 1485 tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen palaute.kirjasto@rovaniemi.fi.
https://lapinkirjasto.finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/kayttosaannot#kirjastokortti
Näiden kyseisten kirjojen genre on matkakertomukset ja muistelmat.
Tiedot löytyivät Finna.fi-sivuilta Pakumatkalla-kirjan tiedoista ja tästä Paluumatkalla-kirjan linkistä.
Hain kirjaston käyttämät lehtiartikkelitietokannat, mutta viilikupeilla hakemalla ei löytynyt mitään. Sireliuksen Suomen kansaomaista kulttuuria osa 1, kohdassa Ruoka-astiat ja ateriat (s. 344- eteenpäin)ei puhuta viilistä mitään. Ruokaperinnekirjoissa on kyllä viilin ohje, mutta ei astioista mitään.
Viilikuppeja on nimitetty monin eri tavoin. Nimitykset viittaavat mm. astian valmistusmateriaaliin:
viilikuppi, -astia, -vati, -pytty, -kulho, -kehlo; filbunke (ruots.)
Kuvia
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/query.html
Hakulause: viili
Hakulause: filbunke
Hakulause: filbunkar
Hakutulokseksi tulee mm. pienpainatteita, joissa on keraamisten viilivatien kuvia. Mukana on myös kuvattomia tuotehinnastoja.
http://www.suomenmuseotonline.fi…
Suomalaisia näytös- ja ammattimallitoimistoja:
Paparazzi Model Management http://www.paparazzi.fi/
Fondi Models http://www.fondi.fi/
Modelboom http://www.modelboom.fi/
Azzurro Models http://www.azzurro.fi/
Pro Model Model Management http://www.promodel.fi/
Brand models http://www.brand.fi/
Mallitoimistojen sivuilla voi tutustua mallien portfolioihin ja niiltä löytyvät myös yhteystiedot buukkauksia varten.
Kansainvälisen foneettisen aakkoston IPA-merkein kuvattuna Disney lausutaan seuraavasti: /ˈdɪzni/
Ääninäytteen voi kuunnella esimerkiksi täältä: https://myefe.com/transcription-pronunciation/disney
Hautahaku.fi-sivustolta löytyy annetulla (ja vastauksesta yksityisyyssyistä poistetulla) henkilönimellä mm. kaksi Vaasaan haudattua vainajaa. Heistä toinen sopisi kuvailuusi hyvin kuolinvuoden (2007) perusteella. Sivulla on annettu myös vainajan toinen nimi sekä syntymävuosi, joiden täsmääminen toki lisäisi todennäköisyyttä oikeasta henkilöstä.
Jos oikeaa henkilöä ei löydy, Tietoja hautahausta -sivulta löytyy tieto haun kattamista seurakunnista, ja siitä miten edetä asiassa muuta kautta.
Useampi lehti julkaisi uutisen Maria Saijetsista joulukuussa 1959, ainakin Nurmeksen Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Suomen Sosialidemokraatti. Varmasti moni muukin lehti julkaisi uutisen, mutta kaikkien tarkistaminen on hankalaa.
Inarilainen-lehti julkaisi jutun uudestaan (11.4.2018, s.14) lukijan vinkistä.
