Noin 60:n vuoden käytännön kokemuksen perusteella uskallan väittää, että kun äänilevysoittimen neula ei eteen tulleen esteen eli kiinni pysyvän roskan takia pysy urassa, se voi ohjautua sekä edelliselle että seuraavalle uralla (jotka ovat tietysti samaa uraa, mutta sillä hetkellä näyttää olevan vieressä). Kumpaan suuntaan neula ja sen myötä koko pick up siirtyy, riippunee esteen fyysisestä muodosta, jota ihmissilmä tuskin ilman suurennusta pystyy havaitsemaan. Jos este on viisto jompaankumpaan suuntaan, se voi hiukan ohjata neulan kulkua.
Psykologinen selitys tunteelle, että levy jää yleensä paikoilleen eli tässä mielessä "hyppää aina taaksepäin", lienee siinä, että toistuva pätkä on helpompi tunnistaa kuin se, että musiikki loikkaa…
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville ohjelman nimeä.
Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa ohjelman. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lassi Saressalon Päämajan kaukopartiot jatkosodassa (WSOY, 1987) tietää kertoa, että Ensio Kernen kuului Lapin sodan partiomiehiin. Hän oli mukana luutnantti Marmon partiossa 13.-22.10.1944. Ainoa maininta, jonka Kernenistä onnistuin tämän tiedon perusteella paikantamaan, löytyy Pentti H. Tikkasen kirjasta Partioita Lapin sodassa. Luvussa 'Luutnantti Marmon partio Lokan-Tanhuan-Moskuvaaran-Kersilön alueella 13.-22.10.1944' tavataan "korpraali Kerne".
Motala on kunta Keski-Ruotsissa, ja Motalan Nasevat näyttäisi olevan kunnan suomenkielisten järjestö, joka järjestää monenlaista toimintaa. Järjestön nimeä ei ole käännetty ruotsiksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Motalan_kunta
http://www.ruotsinsuomalainen.com/moti.shtml
NetMot-sanakirjaston Kielitoimiston sanakirjan mukaan naseva tarkoittaa lyhyttä ja osuvaa, sattuvaa, terävää, näppärää ja ytimekästä. NetMotin mukaan vastaava ruotsinkielinen termi voisi olla träffande, slående, fyndig, slagkraftig tai dräpande.
Hei,
ilmeisesti kirjaa ei ole muille kielille käännetty, ainakaan sitä ei tekijöiden nimellä löydy.
Konrad Most on kuitenkin julkaissut 1910 kirjan, joka on englantilaiselta nimeltään Training Dogs: A Manual. Tästä on olemassa ainakin italiankielinen käännös; L'addestramento del cane con particolare considerazione del cane poliziotto e da difesa individualmente e senza punizioni.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mahdollisuus ottaa kopioita mikrofilmatuista lehdistä, myös Uudesta Aurasta (1.1.1897-17.5.1964), Rannikkoseudusta (4.5.1948 - 28.12.1979) ja Turun Sanomista (1.1.1905 -28.2.2005). A4 kopio maksaa 0,40 euroa/sivu ja A3 0,50 euroa/sivu. Käsikirjastoon kannattaa soittaa etukäteen (puh.02-2620 629) ja varata itselleen tulostava mikrofilmin lukulaite. Laiteopastaja ohjaa laitteen käytössä, jos ette ole aikaisemmin käyttänyt lukulaitetta.
Helsingissäkin uudistuneen Kirjastolehden uutta numeroa on ollut jaossa seuraavissa Helsingin kaupunginkirjastojen toimipisteissä: Kannelmäki, Laajasalo, Paloheinä, Pukinmäki ja Rikhardinkatu. Tulevaisuudessakin Kirjastolehden numeroita on mahdollisesti jaossa sellaisissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on lehden teemaan liittyviä tapahtumia.
Satakirjastojen kokoelmissa ei ole Lalli-lehden vuosikertoja 1974-75. Lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Turun yliopiston kirjastossa.
Stetl tai shtetl on juutalainen pikkukaupunki, jollaisia oli Itä- ja Keski-Euroopassa ennen holokaustia. (Wikipedia)
Tietokirjallisuutta:
Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95.
Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä.
Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132.
Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999.
Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola.
Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on mainittu…
Kansalaisen käsikirjasta www.opas.vn.fi löytyy hakusanalla työttömyysturva useampia aiheeseen liittyviä sivuja. Esimerkiksi osoitteessa http://www.vn.fi/stm/suomi/vao/tty/tt-sivu.htm. Kelan sivuilla
http://www.kela.fi kannattaa varmaan myös käydä. Kirjoja aiheesta voit etsiä kirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi. Asiasanalla työttömyysturva löytyy useita teoksia uutuusjärjestyksessä. Saatavuustiedoista näet missä kirjastoissa teokset ovat paikalla. Kirjastossa voit myös pyytää artikkelihaun aiheesta.
YouTubeen ladattua videota ei voi korvata toisella videolla siten, että videon linkki, kommentit ja katsontakerrat säilyvät. YouTube-ohjeissa on kuitenkin ehdotuksia muista tavoista, joilla palveluun ladattua videota voi muokata.
https://support.google.com/youtube/answer/55770?hl=fi
Kyse on ilmeisesti 2000-luvun tyyppikirjaimista. Mallikirjaimet löytyvät netistä esimerkiksi blogikirjoituksesta Kirjaimet ennen ja nyt. Oppikirjoja, joissa on kirjainmallit varmasti ovat ainakin Hyvä Suomi 3 ja Käsialavihko. Molempia löytyy joidenkin kirjastojen kokoelmista. Niitä voi halutessaan tilata myös kaukolainaksi omaan lähikirjastoon.
Linkit
Ahlakorpi: Hyvä Suomi 3, kevät : uudet tyyppikirjaimet (vuoden 2000 painos) https://finna.fi/Record/vaari.520837?sid=3990340346
Kuva Hyvä Suomi -kirjasta: https://www.finlandiakirja.fi/fi/hyva-suomi-3-kevat-3-uudet-tyyppikirja…
Katajamäki & Raikunen: Käsialavihko : isot ja pienet tyyppikirjaimet (2002) https://finna.fi/Record/vaari.912509?sid=3990353483
Blogiteksti Kirjaimet ennen ja…
Johann Wolfgang von Goethen runo Taikurinoppilas (Der Zauberlehring) sisältyy Otto Mannisen suomentamana Goethen runojen kokoelmaan Runoja. Helmet-kirjastojen kokoelmissa vanhin painos teoksesta on vuodelta 1922, uusin vuodelta 1980.
Ötököitä voi tutkia Otokkatieto.fi:stä ja Laji.fi:stä. Kuva tuntuisi muistuttavan Bracon obscuratoria, jolle ei laji.fi-sivustolla anneta suomenkielistä nimeä. Ne ovat 1.25-5mm pituisia.https://www.otokkatieto.fi/species?id=497https://www.commanster.eu/Commanster/Insects/Bees/SuBees/Bracon.obscurator.htmlLaji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä, siellä saa kiinni alan asiantuntijoita (https://foorumi.laji.fi/)
Ainakin kasvatustieteen tutkimusmenetelmistä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Heikkilä, Tarja: Tilastollinen tutkimus (2001), Lehtovaara, Maija. "...ihan hyvä juttu": pedagoginen löytöretki kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien opiskeluun ja opettamiseen (1997), Burns, Robert B.: Introduction to research methods (2000) ja Aaltola, Juhani & Valli, Raine: Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1-2 (2001).
Osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1017071592
voit selata Turun kaupunginkirjaston aineistotietokantaa. Voit käyttää hakusanoja kyselytutkimus, tutkimusmenetelmät, metodologia, kasvatustiede ja psykologia. Voit myös käyttää hakusanaa mittarit ja katsoa löytyykö sieltä sopivaa…
Sellaista lähdettä, jossa suoraan mainittaisiin, mitkä Kleen teokset ovat Carpelanin runojen taustalla en löytänyt.
Paul Kleen maalausten saksan- ja englanninkielisiä nimiä löytyy Kleetä käsittelevistä teoksista, joista Hämeenlinnan kirjastoissa on seuraavat.
Grohmann, Will: Paul Klee
Jardi, Enric: Paul Klee
Naubert-Riser, Constance: Klee
Raboff, Ernest: Paul Klee
Jardin teoksessa on 116 maalusta ja niiden saksan- ja englanninkieliset nimet.
Mainitsemanne HeSa: arvostelu Carpelanin runoteoksesta on kirjastossa luettavissa Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä. Se on numerossa 1/2000 s. 10 ( lehden ylälaidassa oleva sivunumero).
Internetistä google-haulla hakusanalla ”Paul Klee” löytyy useita sivuja, joissa on kuvia Kleen maalauksista.
Mirkka Salon runokirjan nimi on Olen niinkuin Pierrot, mutta tapiirirunoa siinä ei ole. Michel Tournierin kuvakirja on nimeltään Pierrot ja yön salaisuudet, mutta se ei ole runomuotoinen eikä siinäkään ole tapiiria. Valitettavasti muita suomenkielisiä kirjoja, joiden nimessä olisi Pierrot, emme löytämeet.
Suomalaisen asiasanasto- ja ontologiapalvelu Finton mukaan Amerikkojen alkuperäiskieliin kuuluvat kielet, joita puhuvat alkuperäiskansat Etelä-Amerikan eteläkärjestä Alaskaan ja Grönlantiin saakka. Intiaanit on perinteinen nimitys, joka yhdistää Amerikan alkuperäiskansat ja heistä polveutuvat ihmiset. Wikipedian mukaan Amerikan alkuperäiskielet kattavat nykyisin noin tuhat kieltä.
Suomen kirjastoista suuri osa näitä kieliä käsittelevä aineisto sijaitsee Helsingin yliopiston kirjastossa. Esimerkiksi finna.fi-palvelussa haettaessa kielillä Etelä-Amerikan intiaanikielet, Keski-Amerikan intiaanikielet, Pohjois-Amerikan intiaanikielet sekä aineistotyypillä kirja hakutulokseksi tulee 159 tietuetta:kielioppikirjoja,…
Elonetin mukaan Antonio Margheritin ohjaama elokuva Killer Fish on ollut Suomessa levityksessä nimillä Piraijat - raatelijat ja Dödens käftar. Se nähtiin elokuvateattereissa ensi kerran 27.6.1980, ja myöhemmin se oli myös videolevityksessä.
