Kirja on palautunut Launeelle.
Palautukset Launeen kirjastoon on syytä jättää suoraan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina.
Postilaatikko on tarkoitettu postille, siihen ei saa jättää palautuksia.
Pääkirjastossa on palautusluukku, johon kirjoja voi palauttaa myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Kirja voisi olla vuonna 1991 julkaistu Lemmikki Beckerin Ratko Ariadnen lankoja. Tekijä on kehittänyt kirjan idean vanhasta seuraleikistä, ja siitä on tehty myös televisio-ohjelma (1991, MTV). Kirjassa kerrotaan tarinoita, ja kuulijoiden tehtävänä on päätella, mitä on tapahtunut.
Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Jos sitä ei ole oman kirjastokimppasi kirjastoissa, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Osoitetietoja voi etsiä Helsingin vanhoista puhelinluetteloista. Niitä säilytetään Pasilan kirjaston yhteydessä olevassa Helmet-kirjavarastossa. Aineisto on käytettävissä kirjaston aukioloaikoina.
Helmet-kirjavarasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Puhelinluetteloita säilytetään myös Helsingin kaupunginarkistossa. Kaupunginarkistossa on käytettävissä myös Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, mutta se kattaa ainoastaan vuodet 1907-1973.
Kaupunginarkiston aineistoesittelyt
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/aineistoesittelyt/
Asiaa voi myös yrittää selvittää ottamalla…
Gottfried Kellerin teoksista on ainakin seuraavat suomennokset:
188?: (vuosi on epävarma, samoin kääntäjä) Wäärinkäytetyt rakkaudenkirjeet (Die mißbrauchten Liebesbriefe)
1888: Seldwylan asukkaat (Die Leute von Seldwyla); suom. K. Wiljakainen ja Hj. Hagelberg
1908: Novelleja; suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1921: Maakylän Romeo ja Julia (Romeo und Julia auf dem Dorfe); suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1922: Viheriä Heikki (Der grüne Heinrich); suom. J.V. Lehtonen, WSOY
1948: Seitsemän rakkautta (Das Sinngedicht); suom. Toini Heikinheimo, Tammi
1953: Seitsemän legendaa (Sieben Legenden); suom. Lauri Viljanen, WSOY
1971: Seldwylan asukkaat 1-2; suom. Lindgren, Nuuttila, Nuorto, Suominen Kunnas, Gummerus
Uudempia en ainakaan löytänyt, mutta…
Etymologisessa sanakirjassa ei ole pilvenpiirtäjän alkuperästä mitään, enkä löytänyt tietoa muistakaan lähteistä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvontapalvelusta, jossa voi kysyä sanojen alkuperästä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Näiltä sivustoilta voisit löytää kiinnostavaa luettavaa:Lukemo on Lastenkirjainstituutin tuottama sivusto, jossa esitellään uusimmat lasten- ja nuortenkirjat tietokirjoista kaunokirjallisuuteen. Sopivaa luettavaa voi etsiä hakutoimintojen, kirjalistojen ja vinkkien avulla. Voit hakea kysymiäsi aiheita eli fantasiamaailmoja nuorille, mysteerejä ja jännitystä sekä monia muita aiheita osoitteessa https://lukemo.fi/kirjavinkit/nuortenkirjat/.Tässä esimerkkejä sivuston lukuvinkeistä:Fantasiaa:Kerstin Gier: Päivänvalolla ei näe (Muista minut -trilogia 1)Suvi Nurmi: Ajankaitsija (Routala-sarja 3)Niklas Ahnberg: Poika joka paransi haavat (Daniel Dark –trilogia)Jännitystä:Tiffany D. Jackons. Minne katosit, Monday?Holly Jackson:…
Eva Maria Lesznerin vuonna 1982 suomeksi ilmestyneen kirjan Kirjokintaita ja -myssyjä alussa kerrotaan kirjoneuleista kahdella tai useammalla värillä. Töihin ei sen mukaan ole kirjallisia neuleohjeita vaan mallipiirrokset. Piirroksen tumma ruutu tarkoittaa, että silmukka neulotaan kirjovärillä, vaalea ruutu sitä, että se neulotaan pohjavärillä. Muut värit on merkitty pisteillä, risteillä ja vinoviivoilla. Kirja on täynnä mitä upeimpia värikuvia, mallipiirroksia ja ohjeita eri puolilta Pohjois-Eurooppaa peräisin olevista kintaista, käsineistä ja myssyistä: myös silloisen Neuvostoliiton alueelta löytyy useita malleja. - Suosittelen. Saatavuuden näkee HelMet - aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Kirjastoissa on paljon laulukirjoja, joissa on joululaulujen sanoja. Alavieskan kirjaston joululaulukirjoja voi etsiä Tiekkö-kirjastojen aineistotietokannan kautta (http://tiekko-info.origonet.net/) tai kysymällä kirjastosta (http://www.alavieska.fi/page.asp?pr=7&ar=10). Juuri tällä hetkellä (20.10.-2.11. Tiekkö-kirjastojen www-sivusto on poissa käytöstä.
Käännösrunojen tietoja kannattaa yrittää etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -runotietokannasta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Tietokanta sisältää lähes 20 000 käännösrunon viitetiedot. Tietokanta ei sisällä tietoja kaikesta suomen kielelle käännetystä runoudesta, mutta esim. juuri venäjänkielisten käännösrunojen tietoja se sisältää melko kattavasti. Tietokannasta voi tehdä hakuja runon alkukielen ja kirjoittajan kotimaan perusteella.
Juhani Pohjanmiehen Koraali-koulu : yksinopiskelua ja lyhyttä koulukurssia varten (1926) löytyy lukusalikappaleena Kansalliskirjastosta, jossa sitä siis voi käydä lukemassa paikan päällä. Myös Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastossa on kappale vain lukusalikäyttöön. Sen sijaan näyttää siltä, että Joensuun kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston varastossa teoksesta olisi myös lainattava kappale. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön omassa kirjastossanne tai suoraan verkon kautta tällä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ostettavan kappaleen löytäminen voi olla hankalampaa. Teosta kannattaa tietysti kysellä antikvariaateista. Tarkastin tilanteen nettiantikvariaatista ( http://www.antikka.net/ ),…
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila
Korpelaisten suvusta ei ole ainakaan kirjastojen kokoelmissa muuta kirjaa kuin Aulis Korpelaisen Korpelainen (Pedroff) sukukirja. Aulis Korpelainen on kuitenkin kirjoittanut sukukirjat myös Tahvanaisista ja Lampeneista. Lisäksi Aulis ja Toivo Korpelaisesta on muistelmateos. Kirjastoista ei kirjoja voi ostaa, joten ainoa mahdollisuus hankkia kirja on etsiä sitä antikvariaateista tai muista myyntipaikoista (esim. tori.fi).Linkit kirjojen tietoihin (Finna.fi)Korpelainen: Korpelaisten (Pedroff) sukukirja (2010) https://finna.fi/Record/erkki.44564?sid=4911657336Korpelainen: Tahvanaiset : Olof ja Anna Tahvanaisen suku (2014) https://finna.fi/Record/uef.9910950683705966?sid=4911657801Korpelainen: Lampenit (2016) https://finna.fi/Record/uef.…
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla…
Vainikkalaan liittyvää tietoa löytyy ainakin seuraavista historiakirjoista:
Vainikkalan kylätoimikunnan julkaisema "Vainikkalan historiikki" vuodelta 1991.
Lappeen kihlakunnan historia 1 (1620-luvulle).
Lappeen kihlakunnan historia 2 (1620-luvulta 1860-luvulle).
Murto: Lappeen pitäjän historia (vuodesta 1784 alkaen).
Tapio Rautavaaran v. 1969 levyttämä valssi ”Muistoissain muuttumaton” alkaa sanoin: Löytänyt en, turhaan mä hain maisemaa nuoruuden... Kappaleen keskivaiheilla on sanat: Muistoissain mä siirryn lapsuusmaisemaan ... Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tuula Valkama.
Nuotinnos kappaleeseen löytyy kokoelmasta Tapio Rautavaara: Reissumiehen taival : lauluja (ISBN: 951-757-223-9)
Äänitteenä kappale on Tapio Rautavaaran CD-kokoelmassa ”En päivääkään vaihtaisi pois : sata levytystä vuosilta 1946-1979” (julkaistu 1995, Fazer) tai v. 2008 julkaistussa ”Kulkurin taival : kaikki levytykset 1946-1979” (Warner Music Finland)
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Aalto-kirjastojen verkkokirjastosta:
www.aaltokirjastot.fi
Olisiko Svensk biografisk lexikon -teoksen artikkelista ja siihen sisältyvistä lähdeviitteistä aluksi apua?
http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8049