Hei!
Et tarkentanut, että miten haluat www-sivuja tehdä ja millä ohjelmalla. Haluatko tehdä niitä ilman varsinaisen koodin tuntemusta esim. FrontPage-ohjelman avulla vai haluatko opetella HTML-kielen koodin. Voit itse etsiä kirjoja HTML-kielestä Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta selaus ja pääset hakusivulle. Pudotusvalikosta valitse hakutavaksi asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään HTML ja saat runsaasti viitteitä erilaisista HTML-oppaista, myös perusoppaita löytyy. Ohjelma näyttää aina 10 viitettä kerrallaan ja pääset eteen päin sivun alalaidassa olevasta valitse sivu-linkeistä. Teoksen nimen kohdalta hiirellä näpäyttämällä saat esiin tarkemmat…
Suomenkielistä tietoa kyseisestä kirjailijasta ei juuri tunnu löytyvän. Geoffrey Huntington on kuitenkin salanimi, jolla kirjailija on julkaissut kaksi nuorten kauhufantasiaromaania. Ne aloittavat fantasiasarjan The Ravenscliff Series, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Sorcerers of the Nightwing (2002)ja toinen osa Demon Witch (2003). Suomeksi sarjan nimi on Korppikartanon salat ja ensimmäinen osa Yönsiiven velhot. Toinenkin osa on suomennettu nimellä Demoninoita ja sen pitäisi ilmestyä syksyllä.
Geoffrey Huntingtonin oikea nimi on William J. Mann, ja hän on sangen arvostettu yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja ja elokuvahistorijoitsija joka on julkaissut sekä romaaneja että tietokirjoja mm. Hollywoodista ja jonka novelleja on…
Mikäli tarkoitat Maija Metsävuoren kirjaa Maijan riimit (2011), sitä ei ole saatavilla Lappeenrannan kirjastosta. Finna.fi:n mukaan sitä on ainoastaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Maija Metsävuori: Maijan riimit (2011) https://finna.fi/Record/piki.3317618
Hei!
Erilaisista perhemuodoista löytyy paljon kuvakirjoja. Tässä muutama linkki eri tahojen tekemiin listoihin kuvakirjoista aiheittain.
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7199#.V-UZsJOLSAx
https://www.ulvila.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuvakirjoja-aiheittain.pdf
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9905
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Rakastin, joka alkaa rivillä "Rakastin monenlaisia ihmisiä".Runo sisältyy esimerkiksi teokseen Elvi Sinervo: Runot 1931 - 56. https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.1508723?sid=5146735853Voit lukea runon myös teoksesta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996).https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.26332?sid=5146729808
Juha Seppälästä löytyy tietoa kirjoista Kotimaisia nykykertojia 1-2 v.2003 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.uud.laitos v.2000.
Internetistä Seppälästä taas kerrotaan sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sepp%C3%A4l%C3%A4 , http://dbgw.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/js.html ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=250&lang=FI
Kyllä kirja on suomennettu ja sitä on olemassa yksi kappale myös Oulun kaupunginkirjastossa. Tällä hetkellä kirja on lainassa, mutta sen voi varata.
IHMEIDEN oppikurssi / [suomennos: Pirkko Pelkonen]
Helsinki : Era Nova Publishing ; [s.l.] : Foundation for Inner Peace, 2002 (Juva : WS Bookwell)
FSBF:n puheenjohtajalta sain tiedon, että Finlands svenska biblioteksföreningenin jäsenenä on myös IFLAn jäsen ja oiketettu m.m. jäsenhintaiseen konferenssimaksuun.
Makupalat-hakemiston kategoriaosuus on rakennettu vanhan Makupalat-hakemiston pohjalta, se perustuu soveltaen kirjastojen kymmenluokitusjärjestelmään, mutta on siis kahden toteuttajan, Ulla Karilan Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ja Nina Granlundin Kirjastot.fi:stä luoma. Kategoriat sinänsä on linkitetty Ykl:n mukaisiin luokkiin ja jokainen kuvattu linkki on luokiteltu Ykl:n mukaan. Ykl on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä, http://Ykl.kirjastot.fi .
Toinen sanasto, jota Makupalojen kuvailussa on käytetty, on YSO - yleinen suomalainen ontologia, joka löytyy Finto-palvelusta, http://finto.fi . YSO-käsitteitä on käytetty kunkin linkin asiasanoituksessa.
Tuota kirjaa ei ole käännetty ruotsiksi eikä ilmeisesti muitakaan Remeksen kirjoja. Jos sen merkityksen haluaisi kääntää ruotsiksi, nimi voisi olla ”Skärselden”, jolla viitataan ruotsissa kiirastuleen. Jos kirja joskus ruotsiksi julkaistaan, voi nimeksi tulla toki joku muukin, sillä aina nimeä ei käännetä ihan suoraan vaan saatetaan keksiä toiselle kielialueelle jokin toinen nimi, jonka katsotaan olevan vaikkapa markkinoinnin kannalta parempi.
Löysin hyönteiskirjoista kolme eri pistiäistä, joihin kuvauksesi sopii. Kaikilla on musta ruumis oranssia takaruumista lukuunottamatta ja kaikki elävät hiekkamaalla. Nämä pistiäiset ovat hietapistiäinen, tikaripistiäinen ja verimehiläinen. Kannattaisi varmaan pistäytyä lähimmässä kirjastossa tarkistamassa jostakin hyönteiskirjasta. Tällaisia on mm. Sandhall, Åke: Pistiäiset, Uusi Zoo osa 9 ja Sandhall, Åke: Ötökät. Näissä kaikissa kirjoissa on hyvät värivalokuvat.
Uusimmat kirjastoja koskevat tilastot (http://tilastot.kirjastot.fi/) ovat vuodelta 2017 ja niissä sivukirjastojen tiedot on tosiaan yhdistetty pääkirjastojen tietoihin. Utön kirjasto saattaa siis edelleen olla Suomen pienin kirjasto, mutta sen tietoja ei näy tilastossa. Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän tilaston mukaan kuitenkin Suomen pinta-alaltaan pienin kirjasto oli vuonna 2017 Kustavin kirjasto, jonka hyötypinta-ala oli 110 neliötä. Melko pieniä olivat myös Pyhärannan (140 neliömetriä) ja Luhangan (179 neliötä) kirjastojen pinta-alat.
Pienin kokoelma oli Pyhärannassa, hieman yli 14 100 kappaletta. Lukuun on laskettu kaikki kirjaston tarjoama aineisto, ei ainoastaan kirjoja. Pyhärannassa olivat myös pienimmät lainausluvut…
Muun muassa Jaakko Tervo, Jorma Kurvinen, Sinikka Laine, Laila Kohonen ja Varpu Vilkuna ovat sijoittaneet nuortenkirjojaan Ouluun. Oulu-aiheiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen voi tutustua Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kirjallisuussivuilla:
http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/oululaisia.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/ (Sinikka Laine)
Kirjaa Pipa päässä olisi nyt paikalla esim. Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ym. Muut kirjastot näet aineistohaulla osoitteesta: http://www.lib.hel.fi/plussa
Soittamalla voit varata kirjan itsellesi.
Nuuskamuikkusen laulun löydät esim. kirjoista Suuri Muumikirja (WSOY 1995) ja Muumilaakson laulukirja (WSOY 1994). Nuuskamuikkusen laulussa tunnelma on keväinen, mutta samalla kaihoisa.
Nuuskamuikkunen etsii kadonnutta sadelaulua kirjassa Muumilaakson marraskuu. Näkymättömässä lapsessa on novelli nimeltä Kevätlaulu, jossa Muikkunen myös etsii laulua. Kirjoissa ei kuitenkaan ole itse runoja lähtemisestä. Tove Jansson on kirjoittanut Nuuskamuikkusen laulun erikseen, ja sen on säveltänyt Erna Tauro.
Lähteitä:
http://muumittaja.blogspot.fi/2012/08/tove-janssonin-muumi-teokset-erna…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muumi
Saimme Tampereen kaupunginkirjastosta seuraavan vastauksen:
Laulu on nimeltään Papper och bark ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Pasi Hiihtola, esittäjä on Sås och Kopp. Nuottikin näyttää olevan olemassa: Sås och Kopp: Orden runt med Sås och Kopp.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina 1945−1950 syntyneitä eli 80−85-vuotiaita vuonna 2030 olisi Suomen väestössä 314 463 henkilöä.
Tilastokeskus laatii noin kolmen vuoden välein väestöennusteen, jossa ennakoidaan myös väestön ikärakennetta. Ennusteen kotisivu on http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html ja sen tilastotaulukoihin pääset suoraan tästä linkistä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/?tablelist=true
Vuonna 2018 laaditun ennusteen tiedot saat poimittua taulukosta 1. 001 -- Väestöennuste 2018: Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2018 - 2070, Koko maa.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko…
Kysymyksesi on mielenkiintoinen ja olen pohtinut sitä e-aineistovastaavan kanssa. Varmaa on se, että sinulta ei peritä mitään maksuja ja että teet aivan oikein. Et kertonut viestissäsi, missä olet kirjautunut palveluun. Yleensähän on niin, että PressPreader ei pyydä kirjautumista jos käytät sitä kirjastossa. Joskus kirjautumista ei kysytä myöskään kirjastossa käynnin jälkeen. Jos haluat, että pohdimme asiaa tarkemmin, lähetä uusi viesti ja kuvaa tarkemmin tilanne, jossa olet palvelua käyttänyt. Toisaalta asia ei ole vaarallinen. Jos et muuten voi käyttää palvelua, voit aina kirjautua kirjastokortilla.
Valtiopäiväjärjestyksessä vuodelta 1928 säädettiin 5. luvussa Asiain käsittely täysistunnossa ja suuressa valiokunnassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1928/19280007#Lidm45237816683808
Vuonna 1990 Suuren valiokunnan rooli muuttui, tällä hallituksen esityksellä 89/1990.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_89+199…
EU-jäsenyyden myötä Suuren valiokunnan rooli muuttui; siitä tuli eduskunnan EU-asiain valiokunta.
Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Lisätietoja Suuren valiokunnan historiallisesta roolista löytää Jaakko Nousiaisen artikkelista: Jaakko Nousiainen: ”Valiokuntalaitos, suuri valiokunta,…
