Ursula on hellittelymuoto latinankielisestä "naaraskarhua" tarkoittavasta sanasta ursa.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Voisikohan kyse olla lasten karttuleikkiin liittyvä loru: Karttu kotona, miehet metsässä...?
Loru sisältyy esimerkiksi teokseen Lennä, lennä leppäkerttu : Tuttujalastenrunoja ja -loruja (Koonnut Helvi Karahka, 2013)
Terve normaalisti nesteitä nauttiva henkilö muodostaa vuorokaudessa virtsaa noin 1–2 litraa. Viidessä päivässä erittyy siis 5-10 litraa. Vastaus löytyi Duodecimin Terveyskirjastosta, josta löytyy hyödyllisiä artikkeleja ihmisen terveyteen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto® - luotettavaa tietoa terveydestä - Terveyskirjasto
Tiheävirtsaisuus (pollakisuria) ja yliaktiivinen virtsarakko - Terveyskirjasto
Finelin verkkosivuilta löydät tarkat tiedot elintarvikkeiden ravintosisällöistä, myös hivenainepitoisuuksista.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&ingredientClass…;
Esimerkiksi broilerin rintafileen rautapitoisuus on 0.4 mg.
Lahden kaupunginosien nimistön alkuperä on selitetty kattavasti seuraavassa teoksessa:Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö, Lahden kaupunki 1994. 951-849-391-X
Yksittäisiä teoksia Newfoundlandinkoirista on olemassa muutamia:
- Drury, Kitty: Newfoundlands
- This is the newfoundland--official breed book of The Newfoundland Club of America
- Gothen, Birgitta: Min Newfoundlandshund
- Gothen Christensen,Birgitta: Newfoundlandshunden
- Drury, Kitty: How to raise and train a Newfoundland,
-yksi videokin aiheesta löytyy: Suosituimmat koirarodut esittelee myös Newfoundlandin koiran.
Yleiskoirakirjoista löydät varmasti rotua käsitteleviä lukuja, esim. Gomez-Toldran Suuri koirakirja osa 3 kertoo melko paljon Newfoundlandin koirasta.
Voit käydä myös kurkkaamassa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston mainiot makupalat koirista osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat2a.htm
Newfoundlandinkoirayhdistyksen…
Kirjastojen atk-työasemat ovat hyvin kysyttyjä ja jonot pitkiä. Koska käyttöaika on yleensä tunnin, noin vain kirjastoon tulemalla olisi usein mahdoton päästä käyttämään niitä. Monissa kirjastoissa on kuitenkin myös joitakin koneita varattu lyhytaikaista käyttöä varten (yleensä 15 minuuttia), ja niihin pääsee jonottamalla. Tarkemmat tiedot työasemien ajanvarauksesta ovat osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Asema on käytettävissä lukua varten. Koska CD:tä kirjoittavat ohjelmat on tehty paikallisessa työasemassa käytettäviksi, ei kirjaston käytämässä palvelinkeskeisessa ympäristössä tätä toimintoa ole otettu käyttöön.
Toiseksi kyseinen media on väistymässä ja korvautumassa USB-portissa käytettävillä muistilaitteilla.
Ainakin nämä saksankieliset Suomen historiat löytyvät suurimmista kirjakaupoista:
- Finnland im Porträt: Fakta und Hintergrunde (2006)
- Klinge, Finnland in Europa (2004)
Nettikirjakauppoja mm.:
http://www.suomalainen.com/sk/
www.akateeminen.com
Kirjastoista nämä ja muutamia muitakin löytyvät, mutta lainakirja lahjana on aika lyhytaikainen.
Ottobre design -käsityölehteä ei ole tilattu vuonna 2009 Tuomelan kirjastoon. Sen sijaan se tulee Hämeenlinnan pääkirjastoon, kirjastoauto Pietariin, Jukolan kirjastoon ja Lammin kirjastoon. Yksittäisiä numeroita voi varata omaan lähikirjastoon ja jos lehti on toisessa toimipaikassa hyllyssä, ei sen varaaminen maksa asiakkaalle mitään. Varauksen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai verkossa http://hameenlinna.kirjas.to kunhan sinulla on kirjastokortti ja salasana.
Osa kirjastoon tulevista aikakausilehdistä poistetaan ja myydään pääkirjaston poistokirjamyynneissä. Ottobre design-lehden vanhoja numeroita säilytetään Hämeenlinnan pääkirjastossa kuluva vuosi + viisi vuotta. Varastoitujakin numeroita ja vuosikertoja voi pyytää…
1.Jauhiainen
1500-luvulla Etelä-Karjalassa oli useita Jauho-Jauhoinen-Jauhia-Jauhiainen -nimisiä. Nimi on kulkeutunut Kannakselta myös Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Muje
Nimi on lähinnä pohjoiskarjalainen ja se tunnetaan ainakin 1700-luvulta. Nimi liittyy ehkä muikku-sanaan.
3. Kokkonen
Kokko –muodossa nimi on esiintynyt koko maassa jo 1500-luvulla. Kokko on kehittynyt ”kotkaa” merkitsevästä linnunnimestä. Kokkonen muodossa nimi on esiintynyt sekä Kannaksella että Savossa.
4.Wetterstrandt
Valitettavasti en pysty tästä nimestä antamaan tietoa.
5.Pyykönen
Pyykkö-Pyykkönen on tunnettu Kannaksella 1500-luvun puolivälistä, nimeä on esiintynyt myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun seudulla. Nimi saattaa olla…
Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu.
101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
Voisiko kysymyksessä olla Veikko Haakanan kirjoittama seikkailukertomus Luolamiehen poika. Haakana on kirjoittanut myös muita kivikauteen sijoittuvia nuortenkirjoja.
1957 Luolamiehen pojat
1958 Luolapoikien paluu
1959 Poikkikirves iskee
1961 Jäätikkö uhkaa
1962 Kuonokasvoinen kauhu
1969 Kivinen biisoni
Lisätietoa Veikko Haakanasta löytyy mm. scifi ja fantasikirjallisuuteen erikoistuneelta Risingshdow-sivustolta (http://fi.risingshadow.net/library?action=author&author_id=1216) sekä Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämältä Sanojen aika-sivustolta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=1641&PageConte…)
Asiasanalla lastenkutsut löytyy tietokannastamme mm. seuraavia teoksia, jotka sopivat kestien suunnittelijalle:
68.26 MANNINEN: Lastenkutsut
68.26 CADOGAN: Lastenkutsut
30.81 HÅKANSSON: Iloiset lastenjuhlat
68.26 WILKES: Pikku juhlija
68.2 EKSTRAND HEMMINGSSON: Lasten oma juhlakirja
30.81 KOTKA: Onnistuneet lastenjuhlat
30.81 BOTELER: Iloiset lastenkutsut
Tässä listassa ei ole vieraskielisiä kirjoja, joissa kuitenkin on hyviä vinkkejä esim. kakkujen koristeluun. Tervetuloa kirjastoon valitsemaan kirjoja.
Neiti Grisette Muttunen on tuttu vanhasta englantilaisesta lastenrunosta (Neiti Muttunen), jonka Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi lastenrunokokoelmaan Hanhiemon iloinen lipas (1954, useita painoksia).
Singerin sarjanumeron J 767080 ompelukone on valmistettu vuonna 1904. Listalta voi etsiä eri sarjanumeroiden (Register Numbers) valmistusvuosia:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-j…
Tyyppinumeron (Machine Class / Model Number) lopussa oleva K kertoo, että kone on tehty Skotlannissa, tarkemmin sanottuna Kilbowien tehtaalla Clydesiden kaupungissa.
https://www.singersewinginfo.co.uk/locations
Aziza Hossainin novelli Punaiset pilvet ja sininen taivas sisältyy novellikokoelmaan Mikä ihmeen uussuomalainen? (Teos, 2009)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf0162bbe-9b04-4179-af2b-1…
Kirjakaupoista näin vanhaa teosta ei enää saa, mutta sinun kannattaa etsiskellä kokoelmaa esimerkiksi antikvariaateista ja nettiantikvariaateista.
